Vuosi sitten Reetta Kivelän, 39, keittiössä kärysi. Etikka lemusi ja jauhot lensivät, kun tutkija Kivelä yritti irrottaa proteiineja kauran rakenteista. Tavoitteena oli tehdä suomalaisesta kaurasta proteiinipitoinen raaka-aine, jolla voitaisiin korvata kiireisessä arjessa jauheliha, kanasuikaleet tai soija.
"Lopputulos oli limainen pihvi. Ensimmäiset kotikokkailut olivat karmeita", Kivelä kertoo nyt.
Kokkailuyritysten läpi kannusti bisneskumppani ja pitkäaikainen ystävä Maija Itkonen. Ajatus kauran käyttämisestä proteiininlähteenä putkahtikin alun perin Itkosen päähän.
Hän houkutteli mukaansa Kivelän, jolla oli taskussaan väitöskirja kaurasta ja työkokemusta elintarviketeollisuudesta. Kivelä ei kuitenkaan syttynyt kauraproteiinista saman tien.
"Kaura on haastava aine. Lopulta päätin kuitenkin uskaltaa ja jäin vuorotteluvapaalle tutkimustöistä. Mitä enemmän pohdin kauran mahdollisuuksia ja ympäristöystävällisyyttä, sitä enemmän uskoin siihen."
Kolmen kombo: kauraa, papuja ja herneitä
Usko kannatti. Pian kaurasta, härkäpavuista ja keltaherneistä syntyi jotain aivan uutta lautasellemme. Proteiiniyhdistelmä muistutti rakenteeltaan nyhtökanaa, ja se nimettiin nyhtökauraksi.
Nyhtökaurasta tuli ilmiö jo ennen kuin se saatiin virallisesti kauppoihin. Ensimmäinen pieni erä vietiin hyllystä 11 minuutissa. Kivelän mukaan ihmisten innostus on osoitus siitä, että jotain tällaista on kaivattu: ekologista ja helppoa kasvisruokaa.
"Jotain nyhtökauran tapaista olin etsinyt itsekin. Olin pitkään kasvissyöjä, kunnes tajusin syöväni lähinnä perunat ja porkkanat lihakeitosta", Kivelä kertoo.
"En halua saarnata kasvissyönnin puolesta, mutta ympäristösyyt olivat osa motivaatiotani. Lehmän sijaan olisi toisinaan fiksua syödä se, mitä lehmä syö."