Auringonpaistetta, luonnonrauhaa ja tutkimatonta jäänpintaa. Retkiluistelu meren tai järven jäällä on hyvää liikuntaa ja parhaimmillaan vaikuttava luontoelämys.
Helena Haapomaa, 54, teki viime talvena luonnonjäillä 90 retkeä, joista pisimmät olivat yli sata kilometriä. Jokainen retki tutussakin ympäristössä on erilainen, sillä jää muuttuu jatkuvasti.
"Ihastuin aikanaan Lapin hiljaisuuteen, avaruuteen ja rauhaan. Meren jäällä voi saavuttaa samanlaisen kokemuksen, sillä sinne ei kuulu ääniä."
Haapomaa toimii puheenjohtajana Suomen retkiluistelijat ry:ssä, jossa on noin 2 500 jäsentä. Talven lumitilanne vaikuttaa lajin suosioon, sillä vähälumisina vuosina luistelu on hyvä vaihtoehto hiihdolle.
Retkiluistelu ei ole Haapomaan mukaan erityisen vaarallista, kun turvallisuuteen panostetaan. Jäälle ei koskaan mennä yksin, ja mukana on aina tarvittavat turvavarusteet, kuten naskalit, jääsauva ja kelluttavaan reppuun pakatut kuivat vaihtovaatteet.
Suomen retkiluistelijat ry:n jäsenet raportoivat vuosittain alle kymmenen plutausta eli jäihin tippumista.
"Jäsenemme suorittavat turvallisuuskoulutuksen ja voivat osallistua plutausharjoituksiin. Plutaus ei ole niin kauheaa, kun sitä on harjoitellut ja osaa pysyä rauhallisena", sanoo Helena Haapomaa.
