Silmäsi liikkuvat pitkin tietokoneen näytöllä olevan tekstin rivejä, mutta mieleesi puskevat jo viikonlopun menot. Ruudun alareunaan ilmestyy laatikko ilmoittamaan uudesta sähköpostista, ja päätät kurkata sen nopeasti. Klikkaat meilissä olevaa linkkiä, päädyt netin syövereihin ja unohdat, että olit alunperin lukemassa kirjaa. Sitten puhelin kilkattaa viestin merkiksi. Kuulostaako tutulta?
Tämä on monen työikäisen arkea: yhteen tehtävään keskittyminen tuntuu vaikeammalta kuin esimerkiksi kymmenen vuotta sitten.
Keskittymiskyky on tallessa, mutta hukassa
Monia houkuttelee yhdistää keskittymiskyvyn herpaantuminen suoraan älylaitteiden yleistymiseen, mutta ainakaan vielä aiheesta ei ole riittävästi tutkimusta.
"Ihmisten keskittymiskyky itsessään ei ole huonontunut, mutta kuormittavia tekijöitä on aiempaa enemmän", sanoo neuropsykologi Pekka Kuikka.
Hänen mukaansa epäsäännölliset työajat, kiire ja menestymispaineet väsyttävät, ja väsymys puolestaan heikentää heti tarkkaavaisuutta. Avokonttorissa keskittymistä häiritsee erityisesti puhe, johon ihminen on biologisesti viritetty reagoimaan.
Tilanne ei kuitenkaan ole aivan toivoton: Kuikka arvelee, että tulevat sukupolvet voivat hyvinkin tottua tarkkailemaan sähköpostia ja selaamaan samanaikaisesti taulukoita ja tekstitiedostoja – sillä tällaista kykyä kaivataan yhä enemmän tulevaisuuden työelämässä. Kun ympäristö ja aika sekä työskentely-ympäristöt muuttuvat, ihminenkään ei voi jäädä paikalleen. Tarvitaan kuitenkin lisää tutkimustietoa.
"Ihminen sopeutuu eri asioihin hyvin. Uudessa ympäristössä selviytyminen vaatii toimimista uudella tavalla", kertoo mediankäyttöä tutkinut sosiaalipsykologi Sanna Raudaskoski.
