Koko Suomea puhuttanut tapaus näkyi ja kuului niin lehdissä, sosiaalisessa mediassa, kahvipöydissä kuin keskustelupalstoilla: suomen kielen lautakunta hyväksyi alkaa tekemään -muodon virallisen alkaa tehdä -muodon rinnalle.
Suomen kielen lautakunta on Kotimaisten kielten keskuksen asiantuntijaelin, ja se tekee päätöksiä kirjakielen ohjeiden muuttamisesta.
Myös Kielitoimisto, joka on Kotimaisten kielten keskuksen kielenhuolto-osasto, antoi periksi. Nyt on sallittua sanoa alan leipomaan sämpylöitä, kun ennen vain alan leipoa sämpylöitä olisi hyväksytty. Kielitoimiston tutkija Riitta Erosen mukaan päätös johtuu ilmauksen yleistymisestä puhekielessä.
"Yksi Kielitoimiston tehtävistä on seurata kielen muuttumista, ja tätä päätöstä on harkittu jo 20 vuotta. Alun perin länsimurteissa elänyt alkaa tekemään -muoto on levinnyt jo koko Suomeen. Kun ohje oikeasta muodosta ei iskostu ihmisiin, on aika muuttaa ohjetta."
Kirjakieli siis taipuu, kun puhekielen paine kasvaa liian suureksi.
"Kielen puhujat ovat valtavan luovia ja keksivät koko ajan uusia ilmauksia. Uusia sanoja ja muotoja haetaan murteista, teknologiasta, eri ammattien vakiintuneista ilmauksista ja muista kielistä, etenkin englannista. Nuorissa on luovaa potentiaalia. Jos joku kehittää hauskan ilmaisun, se kyllä leviää", sanoo Ylioppilastutkintolautakunnan sensori ja äidinkielenopettaja Kaija Parko.
Esimerkiksi Twitterin hashtagia eli aihetunnistetta kutsutaan verkossa jo luontevasti häsäriksi, vaikka se ei vielä olekaan Kielitoimiston hyväksymä.
Vuonna 2012 julkaistuun Kielitoimiston sanakirjaan hyväksyttiin muun muassa häläri eli lyhyt puhelinsoitto, joka katkaistaan ennen vastausta. Mukaan pääsi myös hidasta ja rauhallista elämää kuvaava sana downshiftaus.
Ajatus kielen paikalleen jäämisestä on mahdoton.