Terapeutti Tommy Hellsten: ”Kiire tulee siitä, että et ole läsnä siinä mitä teet” | Yhteishyvä
Internet Explorer -selainta ei enää aktiivisesti tueta. Suosittelemme käyttämään sivustoamme esimerkiksi Google Chrome tai Mozilla Firefox -selaimilla.
Terapeutti Tommy Hellsten sanoo, että eläminen tässä hetkessä on parasta vastalääkettä uupumiselle.

Terapeutti Tommy Hellsten sanoo, että eläminen tässä hetkessä on parasta vastalääkettä uupumiselle.

Terapeutti Tommy Hellsten: ”Kiire tulee siitä, että et ole läsnä siinä mitä teet”

Teksti:
Riina-Maria Metso
Kuvat:
Emmi Kähkönen
Julkaistu: 27.1.2021
Muokattu: 15.1.2021
Terapeutti Tommy Hellsten sanoo, että moni on luonut kiireestä illuusion. ”Vasta kun ymmärtää luovansa kiireen itse, voi alkaa suojautua siltä ja luoda kiireen vastakohdan eli läsnäolon tilan”, hän huomauttaa.

Oletko sinäkin ajatellut, että kiire syntyy siitä, että on liikaa tekemistä? Niin ei ole, sanoo terapeutti Tommy Hellsten.

”Kiireen kannalta ei ole merkitystä sillä, teetkö vähän vai paljon. Kiire tulee siitä, että et ole läsnä siinä mitä teet. Ja suurin osa ihmisistä elää kroonisessa kiireessä.”

Hellsten kuvaa kiireen vaikutuksia lohduttomiksi. Kun ihminen ei ole läsnä, hänen elämänsä on tyhjää ja merkityksetöntä. Sitä tyhjyyttä lähdetään usein täyttämään tavoittelemalla ulkoista menestystä.

”Kaikesta tulee tyhjää suorittamista. Ja kun ei ole itseensä yhteydessä, ei myöskään kuuntele väsymystään ja lepää. Se kumuloituu uupumukseksi. Siksi läsnäolo on avain kaikkeen”, Hellsten sanoo.

Läsnäolon tila suojaa mielen haasteilta, sillä siinä ihminen kokee asioiden olevan lähtökohtaisesti hyvin. Vaikka vastoinkäymisiä tulisi, ne on helpompi hyväksyä. Suorittaminen sen sijaan lisää pahaa oloa, koska tyhjiötä ei koskaan pysty täyttämään kunnolla.

”Jos fokusoi jatkuvasti siihen mitä itseltä puuttuu, helposti katkeroituu. Kun taas näkee mitä itsellä jo on, voi kokea kiitollisuutta.”

Avaimet omissa käsissä

Moni on luonut kiireestä illuusion. Mielissämme se on kuin luonnonvoima, johon emme voi vaikuttaa. Todellisuudessa avaimet ovat kuitenkin jokaisen omissa käsissä. Käytännössä se tarkoittaa, että on opeteltava esimerkiksi sanomaan ”ei” ja uskallettava ottaa vastaan siitä seuraavia konflikteja.

”Vasta kun ymmärtää luovansa kiireen itse, voi alkaa suojautua siltä ja luoda kiireen vastakohdan eli läsnäolon tilan. Se on pitkä kasvuprosessi eikä ole olemassa niksejä, joilla polulla voisi oikaista. Muutos ei synny pelkillä päätöksillä, vaan täytyy mennä hyvin syvälle ihmisyydessä”, Hellsten sanoo.

Mitä paremmin ihminen tuntee itsensä, sitä paremmin mieli voi. Yksi tärkeä tie itsetuntemukseen on kohdata heikkoutensa sen sijaan että kieltäisi ne.

”Kun uskaltaa katsoa keskeneräisyyksiään ja myöntää virheensä, heikkous integroituu ihmisen persoonaan ja muodostuu tietoisuudeksi. Se johtaa suurempaan vapauteen, jolloin on helpompaa olla sekä itsensä että muiden kanssa.”

Mitä paremmin ihminen tuntee itsensä, sitä paremmin mieli voi.

Tarve kieltää omia heikkouksia kertoo ohuesta itsetunnosta.

”Luurankojen vaalimiseen kaapissa menee hirveästi energiaa. Kun niitä on katsonut silmiin ja hyväksynyt ne, kykenee elämään keskeneräisenä ja sovussa oman inhimillisyytensä kanssa.”

Ihminen on ihminen myös työpaikalla

Saako työpaikalla itkeä? Hellstenin mukaan ihminen ei lakkaa olemasta ihminen kun hän lähtee aamulla töihin. Hän muistuttaa, että vielä joitain vuosikymmeniä sitten ei ollut olemassakaan erillistä työelämää. Työ tapahtui kodin ympäristössä.

”Kun työelämä eriytyi muusta elämästä, syntyi harha, että ihmisen pitää muuttua pelkäksi työntekijäksi. Ihminen kaventui suorittajaksi ja alettiin esittää, että tunteet eivät kuulu työpaikalle.”

Hellsten sanoo terapeuttina istuneensa yli 40 vuotta ihmisyyden aitiopaikalla. Siltä paikalta ihmisen syvin tarve on näyttäytynyt hyvin.

”Haluamme kaikki tulla nähdyksi, kuulluksi ja kohdatuksi. Se on työssä tärkeämpi motivoiva tekijä kuin palkka tai ylennys. Jos se tarve jää täyttymättä, ei ole työn iloa, luovuutta tai turvaa tehdä virheitä.”

Siksi on äärettömän tärkeää huolehtia niistä, jotka johtavat.

”Jos esimies johtaa pahasta olosta käsin, hän levittää pahaa oloa. Jos hän johtaa omasta hyvinvoinnista käsin, syntyy kyky kohdata ihminen. Se on tärkein asia, mitä ihminen tarvitsee.”

Lue lisää mielen hyvinvoinnista