Yhä useampi jää sairauslomalle mielenterveyssyistä – ratkaisuja voivat hakea niin työntekijä kuin työnantajakin | Yhteishyvä
Internet Explorer -selainta ei enää aktiivisesti tueta. Suosittelemme käyttämään sivustoamme esimerkiksi Google Chrome tai Mozilla Firefox -selaimilla.
Yrityksillä on erilaisia tapoja auttaa työntekijöitään mielenterveysasioissa.

Yhä useampi jää sairauslomalle mielenterveyssyistä – ratkaisuja voivat hakea niin työntekijä kuin työnantajakin

Teksti:
Riina-Maria Metso
Kuvat:
Eiko Ojala
Julkaistu: 27.1.2021
Muokattu: 15.1.2021
Mielenterveyssyistä haetut sairauslomat ovat kasvaneet peräti 43 prosenttia vuosien 2016 ja 2019 välillä. Nuorilla aikuisilla mielenterveyshäiriöt ovat nousseet keskeisimmäksi syyksi jäädä pois työelämästä. Se, että asiasta uskalletaan puhua, kertoo asiantuntijan mukaan yhteiskunnan kehityksestä.

Edelleen vähän tabu. Sellainen mielenterveys on ollut Suomessa puheenaiheena aina näihin päiviin saakka. Osa tabusta murtui, kun psykoterapiakeskus Vastaamo joutui tietomurron kohteeksi syksyllä 2020. Kymmenien tuhansien ihmisten henkilökohtaiset potilastiedot levisivät julkisiksi, mutta toisaalta vielä suurempi joukko nousi puolustamaan sosiaalisessa mediassa terapiaa ja sen yksityisyyttä.

Tietovuoto iski pahasti kansalliseen turvallisuudentunteeseemme. Sen ei kuitenkaan soisi nostavan suomalaisten kynnystä hakeutua mielenterveyspalveluiden pariin, sillä tilastojen mukaan niille todella on tarvetta.

Mielenterveyssyistä haetut sairauslomat ovat kasvaneet peräti 43 prosenttia vuosien 2016 ja 2019 välillä. Nuorilla aikuisilla mielenterveyshäiriöt ovat nousseet keskeisimmäksi syyksi jäädä pois työelämästä. Alle 35-vuotiaista työkyvyttömyyseläkkeelle jäävistä peräti kolme neljästä joutuu eläkkeelle mielenterveyssyistä.

Taustalla asennemuutos

Miksi mielemme voi nykyään niin huonosti? Siihen vaikuttaa useampi asia, sanoo Työterveyslaitoksen tutkimusprofessori Ari Väänänen. Ensinnäkin on tapahtunut asennemuutos. Mielenterveys on käsitteenä laajentunut ja mielen hyvinvointia ymmärretään paremmin.

”Käsitteen laajeneminen on puolestaan johtanut leiman löyhentymiseen. Ilmapiiri mielenterveysongelmien ympärillä on sallivampi, vaikka asian ympärillä on vieläkin stigmaa.”

Väänänen kertoo hiljattain tehdystä Työterveyslaitoksen haastattelututkimuksesta, jossa kuultiin pitkään virassa toimineita lääkäreitä. Siinä jo 1960-luvun lopulla ja 1970-luvun alussa työskennelleet lääkärit muistelivat, ettei silloisille potilaille olisi tullut mieleenkään tulla vastaanotolle puhumaan uupumuksesta tai masennuksesta. Niiden sijaan mielenterveyden haasteita käsiteltiin selkä- tai niskakipuina.

”Asioista puhuttiin verhotusti, koska mielenterveyden määritelmä oli nykyistä kapeampi, ja termi liitettiin lähinnä mielisairauteen, hulluuteen.”

Ahdistuksesta ja psyykkisestä kuormituksesta uskalletaan nykyään puhua avoimemmin työterveyslääkärin vastaanotolla. Tosin sitä puhetta kuullaan useimmiten naisten ja nuorempien sukupolvien suusta. Tilastojen mukaan naisille kertyykin enemmän masennuspoissaoloja ja masennuslääkeostoja, mutta se ei ole koko totuus. Miesvaltaiset ammatit kuten kuljetus- ja rakennusala ovat surullisen vahvasti edustettuina itsemurhatilastoissa.

”Vakavien indikaattorien pohjalta miehilläkin on tarve avulle, mutta miesten toimintamallit ja avun hakemisen keinot eroavat naisista, vaikkakin muutosta on tapahtunut.”

Suomi modernisoitui nopeasti

Toinen suuri muutos on tapahtunut työelämässä. Väänänen kuvaa Suomea suureksi laboratorioksi, joka on kokenut viimeisten vuosikymmenten aikana valtavia yhteiskunnallisia muutoksia.

”Yhteiskunnan modernisaatio tapahtui Suomessa reilun sukupolven aikana, kun se monessa muussa Euroopan maassa tapahtui noin kolmen sukupolven aikana. Se on yksi syy, miksi psyykkinen puoli on noussut työelämässä niin nopeasti esille.”

Muutosta on tutkittu monien eri ammattien kautta. Esimerkiksi opettajan ammatti on lyhyessä ajassa muuttunut kurinpitoon perustuvasta tiukasta jööstä oppilaan lempeään ohjaukseen ja ymmärtämiseen. Opettajan työstä on tullut tunnetyötä, mikä on lisännyt sen tekijöille mielen painetta ja stressiä.

Työelämä kokonaisuudessaan onkin paljon kuormittavampaa mielelle kuin ennen, sanoo SOK:n työhyvinvoinnista vastaava johtaja Sanna-Mari Myllynen. Uusi teknologia on mahdollistanut paljon hyvää, mutta se on myös kiihdyttänyt vauhtia ja tietotulvaa valtavasti.

”Mielenterveyden ongelmat ovat tällä hetkellä suurin uhkatekijä työelämässä. Tapamme tehdä töitä, viestiä ja viettää vapaa-aikaa kuormittaa voimakkaasti mieltä.”

Erityisesti asiantuntijoiden virtuaalinen työskentely laittaa mielen koville tällä hetkellä. Kokouksesta toiseen siirrytään nykyään etänä minuutissa, kun ennen se tapahtui kävellen tai autolla tunnissa.

”Mielenterveyden ongelmat ovat suurin uhkatekijä työelämässä.”

”Kaikki mielen paussit ovat hävinneet, kun ne ennen olivat työelämän huokoisuustekijöitä. Se on kriittistä paitsi terveyden myös tuottavuuden ja luovuuden näkökulmasta. Jos mieli on koko ajan varattu, ei synny mitään luovaa. Etätyöskentely on tutkitustikin hyvin tehokasta, ja nyt alamme olla äärirajoilla monessa paikassa. Vaatii todella voimakasta itsensä johtamista ja yhteisiä pelisääntöjä, että tämä uusi tapa tehdä töitä ei uuvuta ihmisiä. Asiantuntijan työn laadulle ja myös mielelle on hyvin tärkeää voida syventyä ja uppoutua tiettyyn asiaan. Jos kiihdytämme Teams-kokousten määrää, työn laatu on vaarassa”, Myllynen kuvaa.

Aivot toipuvat hitaasti

Kun käsi murtuu, se hoidetaan yleensä nopeasti kuntoon. Mielen ongelmiin saa harvoin apua yhtä rivakasti. Mitä pidempään avunsaaminen kestää, sitä hitaampaa toipuminen on. Mielenterveyteen liittyvän työkyvyttömyyden vuoksi menetetään Suomessa vuosittain vähintään 17 miljoonaa työpäivää, laskee Ari Väänänen.

Kenen vastuulla mielen hyvinvointi ja työssä jaksaminen sitten on?

”Koska mielenterveysasiat koetaan henkilökohtaisiksi ja hankaliksi puhua, katse on perinteisesti kääntynyt yksilöön. Myös työpaikoilla ja esimiehillä on silti vastuuta liittyen organisointiin ja työmäärään”, Väänänen linjaa.

Yrityksillä on erilaisia tapoja auttaa työntekijöitään mielenterveysasioissa. Julkisuuteen on useita kertoja nostettu S-ryhmässä luotu Mielen tuki -malli. Sen yksi muoto on tarjota työntekijöille mahdollisuus päästä lyhytterapiaan noin kahden viikon sisällä lääkärikäynnistä.

”Ihmisen työkuntoisuus vaihtelee koko työuran ajan.”

”Aivot on elin, joka usein kestää paljon, mutta myös toipuu pisimpään. Vain alle 20 prosenttia niistä ihmisistä, jotka ovat olleet vuoden tai pidempään poissa työstä mielenterveyssyistä, palaa työelämään. Pitkä mielenterveyden häiriöistä johtuva sairausloma on usein hyvin invalidisoiva”, kertoo Myllynen.

S-ryhmässä on käytössä on myös muokatun työn malli. Työtä voidaan muokata niin, että sitä jaksaa tehdä ainakin osittain toipumisen aikana.

”Suomessa on ollut vallalla on/off-ajattelu, jonka mukaan joko olet työkykyinen tai et ole. Ihmisen työkuntoisuus vaihtelee kuitenkin koko työuran ajan. Muokattu työ ei poista oireilua, mutta se saattaa katkaista työkyvyttömyyden pituuden”, Myllynen kuvaa.

S-ryhmässä tehty mielenterveystyö on vaikuttanut sairauspoissaolojen määrään.

”Mielenterveyden häiriöiden aiheuttamat sairauspoissaolot nousivat Suomessa vuonna 2019 keskimäärin noin 17 prosenttia. S-ryhmässä nousua oli vain kolme prosenttia”, Myllynen kertoo.

Sairauspoissaoloilla on myös taloudellista merkitystä. Kun Mielen tuki -mallia pilotoitiin SOK:lla 2018–2019, mielenterveyssyistä johtuneet sairauspoissaolot vähenivät niin, että säästöjä kertyi lähes 200 000 euroa.

Työterveyslaitoksen Ari Väänänen uskoo, että mielenterveyden hoitoon tarvitaan jatkossa uusia keinoja.

”Lääketieteen puolella on ollut painetta kehittää uudenlaisia luokitteluja ja lähestymistapoja mielen ongelmiin. Vastauksia on kuitenkin syytä hakea laajemmin ja ennaltaehkäisevästi esimerkiksi osaamisen kehittämisen ja elämänhallinnan kautta. Tulevaisuudessa meillä on paljon sellaista työtä, jonka tiedetään olevan psyykkisesti haastavaa. Tästä on esimerkkinä hoivatyö. Riittävä resurssointi ja hyvä työn organisointi ovat työkyvyn ylläpidossa avainasemassa.”

Tulevaisuuden kysymysmerkki on myös koronan vaikutus mielenterveysongelmiin. Pandemia ei ole tasapuolinen, vaan koskettaa eri ammattiryhmiä hyvin eri tavoin.

”Osalla etätyö on helpottanut arkea, mutta osa kärsii läheisten ihmissuhteiden puuttumisesta. Esimerkiksi ahdistushäiriöön taipuvaisilla on raportoitu jo nyt koronaan liittyviä ongelmia. Todelliset seuraukset selviävät vasta vuosien kuluessa.”

Esimiesten tärkeä rooli

Tärkeä rooli koko työyhteisön hyvinvoinnissa on johtajilla. Työterveyslaitos on tehnyt esimiesten avuksi Hyvän mielen työpaikka: työkalupakki esimiehille -verkkosivuston, joka antaa välineitä mielenterveyden edistämiseen työpaikoilla. Monet niistä liittyvät työn mitoitukseen ja organisointiin, mutta ennen kaikkea merkitystä on asenteella, sanoo hanketta vetävä työ- ja organisaatiopsykologian erikoispsykologi Pauliina Mattila-Holappa Työterveyslaitokselta.

”Tukea antava esimies on yksi työntekijän voimavara. Käytännön keinojen ohella esimies voi tukea mielenterveyttä asenteellaan ja tavallaan olla vuorovaikutuksessa. Mielenterveydestä pitäisi tulla vieläkin arkisempi puheenaihe, jotta ongelmiin voidaan löytää ratkaisuja.”

Tärkeitä käytännön keinoja ovat esimerkiksi tauot, joihin työnantajan on tarjottava mahdollisuus ja joiden käytöstä työntekijän on itse huolehdittava. Mielen hyvinvointi koostuu kuitenkin muustakin kuin työpäivän aikaisesta elämästä, muistuttaa Myllynen.

”Ihmisen fyysinen kunto vaikuttaa mielenterveyteen enemmän kuin ehkä ymmärretäänkään. Esimerkiksi nukkumisajat ovat vähentyneet radikaalisti, vaikka mikään ei voi korvata unta.”

Se, että mielenterveysasiat ovat nousseet työelämässä keskiöön, ei ole Väänäsen mukaan ainoastaan huono asia.

”Se kertoo myös yhteiskunnan kehityksestä, voimavaroista ja kyvyistä. Meillä on ylipäätään olemassa järjestelmä, jossa on mahdollista saada apua ja hakeutua terapiaan.”

Lue lisää mielen hyvinvoinnista

Lisää aiheesta