Internet Explorer -selainta ei enää aktiivisesti tueta. Suosittelemme käyttämään sivustoamme esimerkiksi Google Chrome tai Mozilla Firefox -selaimilla.

”Loman jälkeen on hyvä aika tarkastella omia rutiinejaan”, Nina Uusitalo sanoo.

Vaihtele työtehtäviä, tauota työpäivää ja anna aivoille myös lepoa

Teksti:
Riina-Maria Metso
Kuvat:
Juha Salminen
Julkaistu: 22.6.2020
|
Muokattu: 31.8.2020
Neuropsykologi Nina Uusitalo vertaa mielellään aivojen tarpeita huippu-urheilijan tarpeisiin. Aivoja ei pidä ylikuormittaa.

Neuropsykologi Nina Uusitalo antaa vinkit, miten aivot pysyvät vireessä loman jälkeen:

1. Muista välillä joutenolo!

Aivojen lepo on eri asia kuin fyysinen lepo. Vaikka makaisi sohvalla ja tuijottaisi elokuvia, aivot eivät välttämättä lepää. Ne voivat työskennellä omien murheiden tai elokuvan juonen parissa.

Aivojen lepo onkin joutenoloa ja ylikuormituksen välttämistä. Normaalisti käytämme aivojamme ongelmien ratkaisuun ja pohtimiseen. Myös vahvat tunnetilat ovat aivojen näkökulmasta työtä.

Jos aivot ovat jatkuvasti käytössä, ne menevät ylikuntoon eivätkä enää pysty toimimaan samoin kuin ennen. Pahimmillaan ylikuormituksesta seuraa burn out. Jouten ollessa voi antaa asioiden vain tapahtua. Silloin aivojen ei tarvitse miettiä ja ratkoa.

”Loman jälkeen on hyvä aika tarkastella omia rutiinejaan.”

2. Etsi oma tapasi rentouttaa ajatukset

Joutenoloon pääsemistä pitää harjoitella. Se, millä tavalla aivot saa lepäämään, on yksilöllistä. Mindfulness on yksi keino siihen, etteivät ajatukset ja murheet jyllää mielessä.

Siinä keskitytään vain käsillä olevaan hetkeen. Joskus aivojen lepo voi olla toiminnallistakin. Jollekin joutenolo voi olla juoksemista. Silloin on tietoisesti läsnä hetkessä eikä mieti työasioita.

Toisella taas työasiat saattavat pyöriä päässä juuri lenkillä. Jokaisen on löydettävä oma, yksilöllinen tapa aivojen joutenoloon.

3. Uni, ruoka ja liikunta ovat aivoillekin tärkeitä

Uni, ruoka ja liikunta ovat aivoille kolme tärkeintä asiaa. Niistä on huolehdittava, jos haluaa pitää aivonsa kunnossa kuten huippu-urheilija kehonsa.

Loman jälkeen on usein vielä virtaa, ja silloin on hyvä aika tarkastella rutiinejaan. Mielessä on tilaa tehdä asioita myös eri tavalla kuin ennen. Voi pohtia, mikä auttaisi esimerkiksi nukkumaan paremmin.

Uni on aivoille tärkeää, sillä unen aikana muistijäljet vahvistuvat ja opimme uusia asioita.

Keittiössä arkeen kannattaa tuoda terveellisiä reseptejä. Myös veden juonti on aivoille tärkeää, jotta nesteet kiertävät ja solut voivat uusiutua.

Uudeksi rutiiniksi voi ottaa myös töihin kävelyn tai sen, että jää työmatkalla bussista pari pysäkkiä aikaisemmin ja kävelee loppumatkan. Myös uudet harrastukset alkavat usein syksyllä.

Alkusyksy on hyvää aikaa miettiä, mikä voisi auttaa juuri minun aivojani palautumaan työpäivästä. Toiminnallisuus saa usein ajatukset pois työasioista. Kävelylenkki on aivoille, mielelle ja keholle parempi vaihtoehto kuin jäädä sohvalle makaamaan.

4. Älä opeta aivoillesi huonoja tapoja

Aivot oppivat sitä, mitä niillä tehdään. Ne oppivat myös huonot tavat. Jos toistaa jatkuvasti ajatusta ”on kamalaa mennä töihin” tai ”seuraavaan lomaan on vielä kolme kuukautta”, ajatus vahvistuu.

Työpäivän aikana kannattaa pitää taukoja. Nouse ylös ja keskity hetki hengittämiseen – vaikka vain muutaman askeleen ajan kävellessäsi vessaan.

Aivot tarvitsevat palautumista. Siksi ei ole tehottomuutta, jos päivän aikana liikkuu ja juttelee työkavereiden kanssa. Kuntosalillakaan ei vedetä kolmea tuntia putkeen, vaan pidetään välillä taukoja.

Työtehtäviä kannattaa myös vaihdella. Älä tee yhden päivän aikana yhtä asiaa ja toisena toista, vaan jaa samalle päivälle erilaisia virikkeitä.

Illalla saa ajatukset irti työasioista kun tekee jotain kivaa. Se voi olla kävelylenkki, joukkuelaji, kaverin kanssa keskustelu, palapelin kokoaminen tai lautapelin pelaaminen.

Mobiililaitteet eivät ole ainoastaan pahasta, vaan voivat olla myös tapa olla yhteydessä muihin ihmisiin tai rentoutua leffan äärellä.

Lisää viisaita sanoja