Jonna kertoo, miten perheen ruokahävikki väheni: pakasta, preppaa ja tee sekametelikiusausta

Jonnan Musakan kalenteria hallitsevat kiireinen vuorotyö bioanalyytikkona, crossfit-treenit ja ruoanlaitto. Aikatauluhaasteita lisäävät perheen koululaisen arki sekä kolme lemmikkiä – vuoden ikäinen saksanpaimenkoira ja kaksi jo varttuneempaa siamilaiskissaa.

Kiireisessä arjessa olisi helppo luopua ruoanlaitosta ja turvautua valmiisiin aterioihin, mutta Jonnan ratkaisu onkin aivan päinvastainen: hän valmistaa kaikki perheen ateriat itse ja varaa sitä varten kalenteristaan aikaa ruoanlaitolle. Ruoat ja ostokset tulee suunniteltua niin tarkasti, että samalla myös perheen ruokahävikki pysyy kurissa.

Jonnan kolmihenkisessä perheessä syödään kaikki, mikä ruoaksi tehdään. Tavoite on, että mitään ei heitetä pois. Jos koko satsi sapuskaa ei mene heti, loppu laitetaan pakastimeen ja syödään tai valmistetaan myöhemmin uudeksi ruoaksi.

Apuna on kaksi pakastinta. Satalitraisessa säilytetään koiranruokien lisäksi isot, tilaa vievät ruokapakkaukset, esimerkiksi broilerinkoivet, joita on saatettu ostaa kerralla pariin kolmeen ruokaan. Pienempään jääkaappi-pakastimeen kasvikset, marjat, lihat ja muut ainekset lajitellaan omiin lokeroihinsa. Järjestys säilyy eivätkä ruoat katoa pakastimen uumeniin.

Kovin pitkään ruokien ei tarvitse pakkasessa palella, koska joka viikko ennen isojen ruokaostosten tekoa Jonna tarkistaa, mitä kotona jo on ja mitä aineksista voisi seuraavaksi viikoksi kokata. Kun pakastimessa on kaksi rasiaa viime viikolla ostettuja naudanlihasuikaleita, Jonna ideoi niistä esimerkiksi herkullisen kastikkeen ja wokin.

Resepteistä innostunut ja ruoanlaittoa harrastava Jonna bongaa ideat yleensä netistä. Hänen suosikkisivustonsa Facebookissa on Penninvenytystä kotikeittiössä, jolla jäsenet jakavat hävikkiruokaoivalluksiaan.

”Käytän paljon myös Yhteishyvän reseptihakua, josta on helppo löytää pelkän raaka-aineenkin nimellä uutta kokattavaa.”

Jonna tyhjentää säännöllisesti pakastinta ja kuivaruokakaappia. Jauhot, ryynit ja siemenet pitää leipoa pois ennen kuin ne ehtivät vanheta.

”Pidämme välillä kokonaisia älä osta mitään -viikkoja. Joskus voi tuntua, että jääkaapissa ei ole mitään syötävää, mutta vähälläkin pärjää yllättävän pitkälle. Moni ei uskokaan, miten paljon ruokaa kotona on.”

Kaappien antimista syntyy etenkin laatikkoruokia ja munakkaita.

”Meillä tehdään sekametelikiusauksia. Niihin ja laatikkoruokiin on helppo upottaa vaikka mitä – myös makaronilaatikkoon”, Jonna muistuttaa. Makaronilaatikkoon hän saattaa lisätä esimerkiksi porkkanaa, pekonia ja juustojen sekä kermojen jämät.

”Ja jos jääkaappiin on kertynyt paljon vihanneksia, niistä tehdään kasvissosekeitto.”

Kun Jonna kokkaa, hän tekee ruoat yleensä kolmeksi päiväksi. Yhdellä kertaa syntyvät perheen päivälliset, töihin mukaan otettavat lounaat ja 9-vuotiaan Gian välipalat.

”Yritän minimoida ruoanlaiton arkena. Syömme viikolla perussapuskoita, jotka syntyvät mahdollisimman helposti. Iltavuoropäivinä en tee ruokaa, vaan silloin syödään etukäteen valmisteltuja aterioita. Lauantaisin ja sunnuntaisin kokkaillaan enemmän.”

Suunnitelmallisuus on osa meal preppingiä eli preppausta. Perhe miettii etukäteen viikon ruoat, käy tekemässä isot ruokaostokset kerran viikossa ja valmistelee ruoat mahdollisimman pitkälle. Ruoka pakataan annosrasioihin heti sen valmistuttua, joten sitä on valmiina juuri oikea määrä perheen tarpeisiin. Ylimääräinen ruoka sujahtaa jäähdyttyään saman tien pakastimeen eikä jää jääkaappiin ikääntymään.

Preppaamisen ansiosta sekä Jonnan että kuorma-autoa ajavan miehen työpaikkaruokailutkin hoituvat omilla eväillä.

”Vaikka lähellä on paljon ravintoloita ja kauppoja, haen valmista ruokaa todella harvoin”, Jonna kertoo.

Viikon ruokalistassa näkyvät myös Gian ja hänen mummansa kädenjälki.

”Tyttö saa toivoa listalle joka viikko yhden ruoan. Se on usein kanaa ja riisiä. Myös nakkikastike ja jauhelihakastike ovat tytön suosikkeja.”

Sunnuntaisin perhe syö aina Jonnan anopin luona. Kotiin lähtiessä mukaan saadaan yleensä aineksia koululaisen alkuviikon aterioihin.

”Jos sunnuntaina jää pala lohta, riittää kun keitän siihen maanantaina riisin tai perunat kaveriksi.”

Tämäkin vähentää hävikkiä: myös mumman luona tähteeksi jäänyt ruoka tulee syötyä.

Ruokakaupassa Jonna tutkii punalaputetut tuotteet tarkasti, jopa niin tarkasti, että tytär ei aina jaksaisi odottaa. Punalaputetut tuotteet tuovat perheen ruokaostoksiin säästöä, mutta Jonnalle on ehdottoman tärkeää myös se, ettei ruokaa menisi kaupassa hävikkiin.

”Ostamme punalaputetuista tuotteista niitä, joita ostaisimme muutenkin. Kehittelen jo kaupassa siitä mielessäni jonkun ruoan tai ostan useamman paketin pakastimeen ja päätän reseptin myöhemmin.”

Kaupassa ideoinnin apuna on puhelimen muistiin tallennettu ruokalista.

”Olen tehnyt puhelimeen useiden kymmenien ruokalajien peruslistan, jota voin selailla kaupassa. En koskaan joudu tilanteeseen, että en tietäisi mitä meillä syödään.”

Jonna Musakan resepti- ja hävikkivinkkejä voi bongata Instagramista. Löydät hänet sieltä nimellä jonna_musakka tai Jonna | Palasia arjestani.