Internet Explorer -selainta ei enää aktiivisesti tueta. Suosittelemme käyttämään sivustoamme esimerkiksi Google Chrome tai Mozilla Firefox -selaimilla.

Mielen vaurioiden korjaaminen voi kestää pitkään

Teksti:
Veli-Pekka Ääri
Kuvat:
SOK
Julkaistu: 27.1.2021
|
Muokattu: 25.5.2021
Mielenterveyssyistä haetut sairauslomat ovat lisääntyneet Suomessa. Päätoimittaja Veli-Pekka Ääri pohtii huolestuttavaa kehitystä Yhteishyvän pääkirjoituksessa. Hän itse pyrkii hakemaan voimaa ulkoilusta, jos mieli tuntuu väsyvän.

Kovakin jää murtuu, kun paine on tarpeeksi kova. Samoin pitkään kestävä pakkasjakso ja äkilliset lämpötilan vaihtelut saattavat vaurioittaa tervettä puuta. Yhtä lailla on ihmisen mieli haavoittuvainen. Kun mieleen tulee pakkasvaurioita, toipuminen voi kestää yhtä kauan kuin sairastuminen, ellei pidempään.

Hain noin kolmikymppisenä Elisalle töihin. Muistan soveltuvuusarvioinnin tuloksista luonnehdinnan, jonka mukaan ominaisuuksiini kuuluu ”optimilaiskuus”, joka suojaa tuloshakuista loppuun palamiselta. Silloin se lähinnä huvitti, mutta jälkeenpäin olen vakavoitunut asian edessä. Nyt laajemmalla perspektiivillä työelämää nähneenä tiedän, että luonteenlaatu vaikuttaa. Liian tunnolliset kun voivat ajaa itsensä myös tunnollisesti loppuun.

”Mielen paussit ovat kadonneet.”

Mielenterveyssyistä haetut sairauslomat ovat lisääntyneet lisääntymistään Suomessa. Vuosien 2016 ja 2019 välillä ne kasvoivat 43 prosenttia. Nuorten aikuisten kohdalla mielenterveysongelmat ovat keskeisin syy jäädä pois työelämästä. Yksi nousujohteisia lukuja selittävä tekijä on se, että mielenterveys on käsitteenä laajentunut ja mielen hyvinvointia ymmärretään nyt paremmin. Asia on edelleen jossain määrin tabu, mutta näkyvyyttä on tullut silti lisää. Toisaalta yhteiskunta on digitalisoitunut nopeasti, ja vaikka uusi teknologia on mahdollistanut paljon hyvää, on se myös kiihdyttänyt vauhtia ja tietotulvaa. Erityisesti asiantuntijoiden virtuaalinen työskentely laittaa mielen koville. Arjen huokoisuus on vähentynyt, ja mielen paussit ovat kadonneet.

Tätä kirjoittaessa elämme vielä tiukasti koronan otteessa. Sen vaikutus mielenterveysongelmiin jää nähtäväksi. Pandemia on koskettanut eri ammattiryhmiä hyvin eri tavoin. Osa ihmisistä on uupunut työkuorman alle, osaa kalvaa huoli ja näköalattomuus, kun työtä ei ole. Olemme osuuskaupparyhmässä keskustelleet asiasta paljon, ja vaikka korona on vahvistanut esimerkiksi kaupan alan arvostusta, myös toinen ääripää on vahvistunut. Ruokakaupoissa työkaverimme ovat saaneet osakseen tunteenpurkauksia, nimittelyä, jopa väkivaltaa.

"Jos mieli on väsynyt, rasita ruumista."

Yhteishyvässä 1/2021 terapeutti ja kirjailija Tommy Hellsten sanoo viisaasti, että ihminen ei lakkaa olemasta ihminen, kun hän lähtee aamulla töihin. Kun työelämä joitain vuosikymmeniä sitten eriytyi muusta elämästä, syntyi harha, ja ihminen kaventui suorittajaksi, pelkäksi työntekijäksi. ”Haluamme kaikki tulla nähdyksi, kuulluksi ja kohdatuksi. Se on työssä tärkeämpi motivoiva tekijä kuin palkka tai ylennys.”

Optimilaiskuuden lisäksi yritän noudattaa myös toista ohjenuoraa: jos mieli on väsynyt, rasita ruumista. Ja kun ruumis on väsynyt, rasita mieltä. Näin sydäntalvella on hyvä idea vetää keuhkot täyteen raitista ilmaa ja suunnata suksilla tai patikoiden metsään hengittelemään. Tai ottaa kirja käteen.

Lue uusimman Yhteishyvän juttuja

Aikaisempia pääkirjoituksia

Lisää aiheesta