Pääsiäisenä suomalaiset eivät suorita – silloin nautitaan ja voi laittaa vaikka joulukinkun uuniin

Pyysimme Yhteishyvän lukijoita kertomaan Facebookissa pääsiäisenvietostaan ja ilahduimme, että silloin on poissa kiireen ja suorittamisen tuntu, joka joskus voi olla riesana esimerkiksi jouluvalmisteluissa.

Kevään suuren juhlapyhän valmisteluista ja vietosta välittyvät ilo, nautiskelu, herkuttelu ja perinteiden rento soveltaminen. Pääsiäinen on rauhoittumista, aikatauluttomuutta, lähimpien kanssa vietettyä aikaa, hyvää ruokaa ja paljon ulkoilua, kuten lukijamme Saila Mansikka kiteyttää.

Juhlapyhään virittäytyminen alkaa usein jo palmusunnuntaina pajunkissoin ja virpojille varatuin herkuin, eikä menoa haittaa, vaikka virpojat eivät saapuisikaan. ”Joudun syömään herkut itse”, Eeva Laulainen myhäilee.

Heidi Takkunen ostaa joka vuosi mämmiä vain todetakseen, ettei edelleenkään pidä siitä. Pashaa tai kulitsaa nautitaan monessa kodissa.

Lea Lutsin perheessä pääsiäinen on joulun veroinen juhla, jonka vietto alkaa kiirastorstain iltakirkosta ja huipentuu pääsiäissunnuntain pashaan. Jokaiselle päivälle suunnitellaan omat juhlaruoat ja kattaus.

Monessa kodissa pääsiäispöytään katetaan lammasta erilaisin reseptein, mutta perinteet joustavat notkeasti. Sari Rautarinnan perheessä herkutellaan joulun alennusmyynnistä pakkaseen jemmatulla kinkulla, Anita Niemi taas rakentelee piparkakkumökkejä.

Kokeile pääsiäisenä vaikka superhelppoja simpukoita:

Raisa Solje kertoo heräävänsä pääsiäisaamuna siihen, että yöpöydällä tuoksuu suklaamuna. Lukuisissa kodeissa suklaayllätyksiä ilmaantuu rairuohon liepeille.

Munia myös piilotetaan lasten riemuksi, ja lasten ilo tuo onnen aikuisillekin. Raija Rantalan kotona pääsiäiskukko osaa munia suklaamunan jopa moottoripyörän kypärään ja pörrösukkaan. Eeva Laukkasen perheessä mummo toimii rairuohon viljelijänä ja munien piilottelijana.

Gabriela Mäkelän perheen kesken munien etsintä on saanut nimen ”munaralli”.

Pääsiäisen perinteitä kehitellään riemukkaasti oman perheen makuun sopiviksi. Kyllikki Vilokkinen kertoo, että pääsiäisenä kuuluu laskea mäkeä, syödä munia ja käydä yökirkossa.

Anne Vainikka rientää mielellään tanssilavalle pääsiäistansseihin aina, kun sellaiset järjestetään. Annukka Tiitisen perheessä tarkkaillaan tiiviisti pääsiäisaamuna ikkunasta ulos: ”Minkä eläimen kukin ensimmäisenä näkee – sellainen hän on seuraavana vuonna.”

Sinikka Ylöstalo värjää keitetyt munat perinteisesti sipulinkuorin, ja Heli Kemppisen kotona kisaillaan litsaamalla keitettyjä munia.

Juhlapyhään yhdistyvät lukijoiden mielissä ajatukset valon lisääntymisestä ja kevään ensimmäisistä merkeistä. Monilla mökkikausi alkaa pääsiäisestä.

”Ihaillaan luonnon heräämistä ja mustarastaiden konserttia aamuisin”, Taina Kivelä kuvailee.

Kevättä tuodaan kotiin kasvattaen rairuohoa, herneenversoja ja muuta vihreää. Pajunkissoin, tipuin, pupuin, tuorein kukin, kynttilöin ja tekstiilein koristeltu koti kertoo kevään ilosta.

”Valo on voittanut pimeyden”, Lea Luts kirjoittaa.

Lukijoiden kommentit on kerätty Yhteishyvän Facebook-sivun kyselystä maaliskuussa 2021.