Mouruaako mahassa? Toiminnallinen vatsavaiva on ikävä seuralainen

Vatsa oikuttelee juuri silloin, kun olisi muutakin tekemistä. Maha turpoaa ilmapalloksi, housunkaulus kiristää ja istuminen tekee kipeää. Suolisto tuntuu menneen lakkoon, mistään ei kuulu kurahdustakaan. Lopulta tilanne laukeaa joko ripuliin tai ummetukseen sen mukaan, millä päällä maha on tänään päättänyt olla.

Elämä hulivilivatsan kanssa turhauttaa. Silloin voi lohduttaa tieto, ettet ole yksin. Erilaiset vatsavaivat ovat hyvin yleisiä syitä hakea apua perusterveydenhuollosta. Toistuvia, ohimeneviä ruoansulatuskanavan oireita kutsutaan toiminnallisiksi vatsavaivoiksi.

"Yleisimpiä toiminnallisia vatsavaivoja ovat ärtyneen suolen oireyhtymä eli IBS, toiminnallinen ylävatsavaiva eli dyspepsia sekä toiminnalliset nielemiseen liittyvät ruokatorvioireet. Vaivoja yhdistää se, ettei niiden taustalta ole löydetty mitään elimellistä syytä", kertoo gastroenterologian erikoislääkäri ja lääketieteen tohtori Jari Koskenpato HYKSistä.

Ärtyneen suolen oireyhtymän oireita voivat olla ummetus, ripuli, vatsakivut ja turvotus. Ylävatsavaiva taas aiheuttaa aterian jälkeistä vatsan turpoamista, ylävatsakipuja tai polttelua.

"Arviolta noin 80 prosenttia vaivoista kärsivistä on naisia. Kärjistäen ärtyvä suoli on tyypillisesti istumatyötä tekevien, itsestään huolehtivien naisten vaiva. Oireet ovat toisilla lieviä, toisilla ne taas haittaavat elämistä hyvinkin paljon."

Apu löytyy etsimällä

Kun vatsaansa valitteleva asiakas saapuu lääkärin vastaanotolle, varmistetaan ensimmäiseksi, ettei oireiden taustalla ole mitään elimellistä vikaa tai sairautta.

"Tämä on nykytekniikalla helppoa ja onnistuu pääasiassa potilaan oireiden kartoituksella ja muutamilla tutkimuksilla. Joskus on sen sijaan vaikeaa vakuuttaa asiakas siitä, ettei hänellä ole mitään vakavaa sairautta kovista oireista huolimatta", Koskenpato kertoo.

"Tutkimusten jälkeen käyn yleensä potilaani kanssa tämän elintavat läpi. Ei ole harvinaista, että taustalla on huono ruokavalio, paljon istumista ja jatkuvaa pidättelyä. Jos elintapaohjeet eivät auta, määrätään lääkkeitä sen mukaan, hallitseeko oirekuvaa ummetus, ripuli vai suolen toiminnan vaihtelu. Jos vaiva liittyy vahvasti stressiin tai aistiongelmaan, voidaan harkita myös hermoston kautta vaikuttavia lääkkeitä. Uusia hoitomuotoja kartoitetaan koko ajan. Yhtä täsmälääkettä ei ole, koska oireet voivat aiheutua hyvin monista eri asioista."

Toiminnallisiin vatsavaivoihin voi joskus olla vaikeaa saada määritelmää tai apua. Diacorin ravitsemusterapeutti Katja Nissisen vastaanotolle asiakkaat saapuvat usein siinä vaiheessa, kun elimellistä vikaa ei ole löytynyt, mutta oireisiin olisi saatava helpotusta.

"Moni asiakkaistani on kärsinyt oireista vuosikymmeniä. Onneksi kipuun saa nykyisin apua, kun toiminnallisia vatsavaivoja ymmärretään entistä paremmin."

Kesytä kuitujen avulla

Elintapa- ja ruokavaliomuutokset purevat toiminnallisiin vatsavaivoihin hyvin. Hoitomuoto riippuu oireen laadusta.

"Jos ummetus on kaikkein vaikein oire, hoito aloitetaan huolehtimalla kuidun ja nesteen saannista sekä liikunnasta. Liukoisen kuidun lähteitä ovat esimerkiksi kauralese, psyllium sekä pellavan- ja chiansiemenet. Ne ovat erityisen hellävaraisia vatsalle. Lisäksi vettä tulisi juoda 1–1,5 litraa päivässä", Nissinen neuvoo.

Liukoisen kuidun lisääminen auttaa myös ripulioireisiin. Ripulia vähentää usein myös sokerin välttäminen.

Jos oireita on eniten ylävatsassa, on tärkeää välttää isoja, rasvaisia aterioita. Kaalit, pavut, sipulit, paprika, lanttu ja hiilihappojuomat voivat pahentaa oireita, samoin kahvi, raaka banaani, sitrushedelmät, kaakao, suklaa ja kurkun kuori. Turpoilevan vatsan kesyttämistä voi kokeilla maitohappobakteereilla.

Kannattaisiko hidastaa tahtia?

Apu voi löytyä myös niin sanotusta FODMAP-ruokavaliosta, joka on tutkimuksissa lievittänyt suolisto-oireita noin kolmella neljästä. FODMAP-ruokavaliossa rajoitetaan tiettyjen huonosti imeytyvien hiilihydraattien nauttimista. Tällaisten hiilihydraattien lähteitä ovat muun muassa palkokasvit, sipuli, kaalit, omena, päärynä, vesimeloni ja sokerialkoholeilla, kuten ksylitolilla, makeutetut tuotteet.

Ruokavaliota voi kokeilla oma-aloitteisesti pari viikkoa. Ruokavalion pidemmästä noudattamisesta kannattaa keskustella asiaan perehtyneen ravitsemusterapeutin kanssa.

Nissinen uskoo, että vatsavaivoja lievittäisi usein myös elämäntahdin hidastaminen.

"Työterveyshuollon asiakkailla on usein kiire ja stressiä. Toiminnallisista vatsavaivoista kärsivien arvellaan reagoivan vatsallaan ja aistivan kipua muita herkemmin. Siksi stressi pahentaa oireilua."

Tyynnytä vatsasi

• Vähemmän, parempaa, hitaammin. Syö pieniä aterioita noin neljän tunnin välein. Syö helposti sulavaa, ravinteikasta ruokaa: täysjyväviljaa, marjoja, kalaa, kanaa, hedelmiä ja höyrytettyjä kasviksia. Istu alas, syö rauhallisesti ja pureskele hyvin. Juo paljon vettä.
• Rauhoita kiire. Stressi lisää vatsavaivoja. Yritä rauhoittua aina, kun voit. Nuku riittävästi. Käytä vapaa-aikaasi tietoisesti vain palautumiseen, älä kuormita itseäsi harrastuksilla.
• Liiku. Kevyt, rauhoittava liikunta on tärkeää perushoitoa. Pyöräile, kävele, käy uimassa tai pelaa sellaista peliä, josta pidät ja joka saa mielesi iloiseksi.
• Älä kiusaa kiusattua. Ärtynyt vatsa ei kaipaa lisähaasteita. Alkoholi, energiajuomat, kahvi ja isot, raskaat ateriat lisäävät etenkin ylävatsaoireita.
• Pistäydy varikolla. Älä taistele kehon luonnollista rytmiä vastaan ja siirrä vessakäyntiä "parempaan ajankohtaan". Käy pöntöllä silloin, kun kehosi pyytää.

Hae apua, jos...

• kotikonstit eivät auta. Ravitsemusterapeutilta saat tarkat ja yksityiskohtaiset ruokavalio-ohjeet esimerkiksi ärtyneen suolen oireyhtymän oireiden lievitykseen.
• oireet mietityttävät. Monet sairaudet ja yliherkkyydet voivat oireilla toiminnallisten vatsavaivojen tapaan. Lääkäri voi varmistaa, ettei kyse ole esimerkiksi ruoka-allergiasta, keliakiasta, vatsahaavasta tai laktoosin imeytymishäiriöstä.
• vatsa ei ole ainoa vaiva. Hakeudu välittömästi lääkäriin, jos kivut ovat sietämättömiä, ne ovat alkaneet äkillisesti, niihin liittyy väsymystä, yleistilan laskua, verisiä ulosteita, kuumeilua tai yhtäkkistä laihtumista.