Kasvikset kuuluvat terveelliseen ruokavalioon ja elämäntapaan. Niiden ruoansulatusta edistävät kuidut, arvokkaat vitamiinit ja kivennäisaineet sekä lukuisat vastustuskykyä vahvistavat ainesosat auttavat elimistöä voimaan hyvin.
Ruokavalio voidaan koota myös pelkistä kasvikunnan tuotteista, kunhan se kootaan monipuolisesti. Kasvissyöjäksi ryhdytään usein aatteellisista tai terveyteen liittyvistä syistä. Kasvisruokavalioita on monenlaisia. Monissa niistä sekaruoan proteiinilähteet eli liha, kala, muna ja maito korvataan runsaasti proteiinia sisältävillä kasvikunnan tuotteilla, kuten palkokasveilla, täysjyväviljatuotteilla, soijalla, pähkinöillä ja siemenillä. Proteiinien lisäksi kasvissyöjän pitää varmistaa rasvojen ja hiilihydraattien sekä B12-vitamiinin, D-vitamiinin, kalsiumin ja raudan saanti.
Kasvissyöjän täytyykin suunnitella aterioitaan sekaruokailijaa enemmän saadakseen ravinnostaan terveellisen ja monipuolisen. Jos harkitsee kasvisruokailijaksi ryhtymistä, kannattaa uusi ruokavalio aloittaa vähitellen.
- Semivegetaristi eli flexivegetaristi syö kasvisruoan lisäksi satunnaisesti eläinkunnan tuotteita.
- Pollovegetaristi syö kasvisruoan lisäksi maitovalmisteita, kananmunaa ja kanaa.
- Pescovegetaristi syö kasvisruoan lisäksi maitovalmisteita, kananmunaa, kalaa ja äyriäisiä.
- Lakto-ovovegetaristi syö kasvisruoan ja maitovalmisteiden lisäksi kananmunaa.
- Laktovegetaristi syö kasvisruoan lisäksi erilaisia maitovalmisteita.
- Vegaani syö ainoastaan kasvikunnan tuotteita.
- Fennovegaani syö vain Suomessa kasvavia kasvikunnan tuotteita.
- Elävän ravinnon syöjät käyttävät vain kuumentamattomia kasvikunnan tuotteita.
- Makrobioottinen kasvisruokavalio sisältää pääosin kasvikunnan tuotteita, jotka itämaisen ajattelutavan mukaan jaetaan jing- ja jang-vastapareihin elimistön tasapainon löytämiseksi.
- Fruitaristi syö vain kasvien uudistuvia osia, esim. hedelmiä, marjoja, palkokasveja ja viljaa.
