Siitepölyallergia ei automaattisesti tarkoita, että allerginen saisi aina oireita myös ruoasta. Osa oireilee ruoka-aineista vain siitepölyaikaan, osa ympärivuotisesti ja osa ei laisinkaan. Harvat ristiin reagoivat saavat oireita kaikista ristiallergiaan luetuista ruoka-aineista.
Ruokavaliota ei tarvitse yksipuolistaa allergian vuoksi. Kuumennus, pakastus, pilkkominen ja raastaminen ovat keinoja taltuttaa ruoat siitepölyallegisellekin sopiviksi.
Mitä allergia on?
Allergia merkitsee elimistön puolustus- eli immuunijärjestelmän vääristynyttä toimintaa ulkoisia tekijöitä kohtaan. Allergiaa on enemmän puhtaassa ja kaupunkimaisessa ympäristössä, josta puolustuskyvyn tarvitsemat luonnolliset haasteet puuttuvat. Siksi elimistön puolustus alkaa reagoida harmittomille aineille, kuten esimerkiksi siitepölyille tai niitä läheisesti muistuttaville aineille.
Allerginen reaktio voi aiheuttaa huulten tai nielun turvotusta, suun ja korvakäytävien kutinaa, nuhaa, aivastelua, silmien vuotamista, äänen käheyttä, hengen ahdistusta, vatsakipua, nokkosihottumaa tai jopa hengenvaarallisen verenkierron lamauttavan tilan eli anafylaksian.
Siitepölyallergian ristireaktiossa elimistö luulee tiettyjen ruoka-aineiden proteiineja siitepölyiksi, koska ne ovat rakenteeltaan samankaltaisia. Ruoka aiheuttaa oireilua etenkin siitepölyaikaan.
Milloin on siitepölyä?
Siitepölyaika alkaa Suomessa joskus jo helmikuussa, kun tuulet tuovat lämpimämmistä maista puiden siitepölyä. Ensimmäisenä kotimaassa kukintansa aloittaa pähkinäpensas. Sitä seuraa leppä. Ne ovat koivun sukulaisia kumpikin, joten koivuallerginen voi saada oireita myös niiden siitepölystä.
Koivu kukkii meillä yleensä huhti–toukokuussa. Kesällä ilmassa on heinien siitepölyä ja loppukesällä pujon siitepölyä. Matkustettaessa ulkomaille voi siitepölyihin törmätä muulloinkin.