Keliakiaa sairastaa Suomessa noin 40 000 ihmistä, joista noin 2700 on alle 16-vuotiaita lapsia ja nuoria. Arvellaan, että jopa 70 000 ihmistä sairastaa keliakiaa tietämättään, eli he eivät ole vielä saaneet diagnoosia sairaudestaan.
Keliakiadiagnoosi voidaan nykyään tehdä verikokeen perusteella, tarvittaessa otetaan lisäksi koepala ohutsuolesta tai ihokeliakiaa epäiltäessä iholta. Hoitamaton keliakia voi aiheuttaa monenlaisia oireita.
Lapsilla oireita ovat muun muassa hidastunut kasvu, suolisto-oireet, viivästynyt murrosiän alku, niveloireet, aftat ja hampaiden kiillevauriot sekä erilaiset psyykkiset oireet. Ihokeliakia aiheuttaa kutiavan pienirakkulaisen ihottuman.
Keliakia voi kuitenkin olla myös täysin oireeton.
Lapsella todettu keliakia tietää muutoksia perheen ruoka-arkeen, sillä sairauden hoito vaatii elinikäisen ja tarkan gluteenittoman ruokavalion. Vehnä, ohra, ruis ja niitä sisältävät tuotteet jäävät ruokavaliosta pois. Kauraa keliaakikko voi käyttää, jos siinä on merkintä gluteenittomuudesta.
Gluteenia löytyy yllättävistäkin tuotteista
Ravitsemusterapeutti Sanna Arnala Keliakialiitosta sanoo, että kotona ruokailu voi olla viisasta järjestää ylimääräistä työtä välttäen. Käytännössä tämä tarkoittaa, että koko perhe syö mahdollisimman usein kaikille sopivaa ruokaa.
Gluteenittomien tuotteiden valikoima on viime vuosina laajentunut ja monipuolistunut huomattavasti.
”Ruoanvalmistukseen gluteenittomuus ei tuo kovin suuria muutoksia, sillä monet ruokalajit, kuten keitot, laatikot ja padat, ovat jo sellaisenaan gluteenittomia tai helposti gluteenittomiksi muutettavissa. Gluteenittoman pasta-annoksen voi valmistaa erikseen tai koko perhe voi halutessaan syödä gluteenitonta pastaa”, Arnala mainitsee.
Gluteenittomien tuotteiden valikoima on viime vuosina laajentunut ja monipuolistunut huomattavasti. Ruokien pakkausmerkinnät on syytä tutkia kauppareissulla huolellisesti, sillä gluteenia löytyy monista yllättävistäkin tuotteista. Esimerkiksi sipulirouheessa, mauste- ja salaatinkastikkeissa, pakastelohkoperunoissa ja maustesekoituksissa voi olla gluteenia.
Lapsi oppii kysymään gluteenittomuudesta
Vanhempien on hyvä varmistaa, että lapsi saa gluteenitonta ruokaa myös kodin ulkopuolella. Erityisruokavaliosta pitää tehdä ilmoitus esimerkiksi päiväkotiin, kouluun ja iltapäiväkerhoon.
Lapsen ruokavalion tarpeista ja toteutuksesta on hyvä keskustella myös isovanhempien, muiden lasta hoitavien aikuisten sekä lapsen kavereiden vanhempien kanssa.
”Yleensä lapset oppivat nopeasti olemaan itse tarkkoja ja kysymään gluteenittomuudesta, kun heille jotakin tarjotaan. Jos lapsi menee johonkin uuteen paikkaan, mukaan kannattaa varmuuden vuoksi ottaa myös omia eväitä”, Arnala sanoo.
Vertaistuki voi auttaa koko perhettä
Arnalan mukaan pieni lapsi tottuu yleensä nopeasti gluteenittomaan ruokavalioon. Isommilla lapsilla sopeutuminen uusiin ruokatottumuksiin voi vaatia hieman enemmän aikaa, sillä lasta saattaa harmittaa luopua tutuiksi tulleista ruoista, joita kaverit voivat edelleen käyttää.
”Osa saattaa alkaa teini-iässä kyseenalaistaa gluteenittoman ruokavalion mielekkyyttä. On tärkeää, että nuoren kanssa käsitellään hänen suhdettaan keliakiaan. Gluteeniton ruokavalio auttaa pysymään terveenä, sillä se on keliakian ainoa hoitomuoto. Vertaistuesta ja tapaamisista muiden keliakiaperheiden kanssa voi olla koko perheelle apua”, Arnala rohkaisee.
