1. Keski-ikä isovanhemmaksi tuloon on Suomessa noin 56 vuotta (Väestöliitto). Elinikä Suomessa on on pidentynyt, joten yhä useammalla lapsella on ainakin joku isovanhemmista elossa. Näin isoäideillä ja -isillä on jaettavanaan useampia vuosia lastenlastensa kanssa.
2. Turun yliopistossa tehdyn tutkimuksen (Lehti, H., Erola, J. Tanskanen, A. 2018) mukaan isovanhemmista on lapsille hyötyä tulevaisuudessa: jokainen vuosi nostaa yhdellä prosenttiyksiköllä todennäköisyyttä sille, että lapsenlapsi suorittaa peruskoulun jälkeen toisen asteen koulutuksen. Isovanhempien omalla sosioekonomisella asemalla tai koulutustaustalla ei ollut suurta merkitystä.
Mummojen rooli todettiin tutkimuksessa isoisiä merkittävämmäksi. Isoäidit toimivat suvuissa paitsi äidillisinä hahmoina, he myös ylläpitävät koko suvun yhteyttä. Mummoilla on sukulaisten kautta pääsy kaikkiin suvussa oleviin resursseihin.
3. Lapsenlapsi kokee läheisimmäksi isovanhemmakseen usein äidinäidin ja etäisimmäksi isänisän. Asia käy ilmi Helsingin yliopiston valtiotieteellisestä tiedekunnasta valmistuneesta väitöstutkimuksesta (Danielsbacka, M. 2016). Samassa tutkimuksessa käy ilmi, että miehet ja naiset kokivat omat vanhempansa puolison vanhempia läheisemmiksi.