Hapatettu ruisleipä on ollut perusleipämme jo yli kaksi tuhatta vuotta. Ruis sisältää runsaasti kuitua, joten limppu on pitänyt nälän loitolla ja vatsat kunnossa niin torpissa kuin työmaillakin.
Kuka tekee?
95-vuotias Suur-Savon leipomo on tehnyt Marskin Arinaruisleipää samalla reseptillä yli 40 vuotta. Nimensä limppu sai päämajakaupunki Mikkelin katukuvassa tutun marsalkka Mannerheimin mukaan. Kokemuksella ja perinteitä noudattaen mutta uusimmalla tekniikalla leivottu limppu on leipomonsa tunnetuin tuote. Osuuskauppa Suur-Savon leipomossa leivotaan joka päivä 10 000 limppua.
Miltä maistuu?
Arinaruisleivän voimakas happamuus on tyypillinen itäsuomalaisille ruisleiville. Maku syntyy, kun taikina hapatetaan perinteisellä raskitusmenetelmällä niin että juuri käy kaksitoista tuntia. Hapattaminen ja pitkä paistoaika takaavat säilyvyyden, joten säilöntäaineita ei tarvita. Jälkiuunityyppisen leivän paksu kuori saadaan paistamalla leipää toista tuntia.
Minkä kanssa?
Lämmintä leipää ei voita mikään, mutta Marskin Arinaruisleipä on hyvää myös kolmen neljän päivän vanhana, kun sen täyteläinen maku on tekeytynyt. Päälle voita tai juustoa, muuta ei tarvita. Limppu kannattaa säilyttää paperipussissa leipälaatikossa. Paperipussi pitää kuoren rapeana ja laatikko suojaa kuivumiselta. Jotkut säilyttävät leipää kylmässä uunissa. Koska uuni kuumennetaan välillä, siellä eivät homeitiöt viihdy.
Mistä sitä saa?
Marskin Arinaruisleipää myydään Osuuskauppa Suur-Savon ruokakaupoissa Mikkelin, Pieksämäen ja Savonlinnan talousalueilla. Seudulla mökkeilevät ovat toivoneet saavansa nauttia limpusta myös kotipaikkakunnillaan. Niinpä leipomo toimittaa sitä myös Helsingin Prismoihin ja S-marketeihin sekä laajalle alueelle Kolilta Saloon ja Lappeenrannasta Jyväskylään.
