Kuulostaako tutulta: jääkaapin perukoilla lymyää edellisviikon aterioilta yli jäänyttä ruokaa, juusto on taas kerran homeessa ja banaanit ovat kypsyneet jo aivan ruskeiksi.
Turha ruokahävikki harmittaa, sillä se on kuin laittaisi rahaa roskiin. Siksi pyysimme Yhteishyvän lukijoita jakamaan parhaimmat vinkit hävikin vähentämiseen.
Moni Yhteishyvän lukija vannoo hävikin torjunnassa suunnitelmallisuuden ja harkitsevuuden nimeen. Viikon ruokalistan laatiminen ja ostoslistan kanssa kauppaan meneminen ovat luottokeinoja, joiden avulla ostoskoriin päätyy vain tarvittavat tuotteet.
”Ostetaan vain sitä mitä syödään, ja syödään se mitä on ostettu!”
”Teen viikoksi ruokalistan ja käyn läpi kaapit mitä tarvitsen kaupasta.”
Ostosten teossa on tärkeintä löytää itselle sopiva rytmi, jolla hävikkiä on helpoin hallita. Toisille kerran viikossa kaupassa käynti ja koko viikon ruokien suunnittelu on toimivin systeemi, toisille tiheämpi rytmi sopii paremmin.
”Meillä toimivaksi todettu vinkki vähentää hävikkiä on käydä kaupassa useamman kerran viikossa, niin tulee ostettua kerralla vain se, mikä tulee oikeasti käytettyä.”
Kun usein käytetyt reseptit ovat helposti saatavilla, ei ylimääräistä tule ostettua niin herkästi.
”Kännykässä luottoreseptit, jotta ostan vain tarvittavan määrän raaka-aineita.”
Hävikin hallinnassa kannattaa miettiä myös, millaisia reseptejä käyttää. Lukijamme kertoo, että hän yrittää valmistaa ruokia, joihin voi ostaa ja käyttää ainekset tarkasti. Näin kaappiin ei jää vajaita pakkauksia, joiden sisältö voi päätyä lopulta biojätteeseen.
Moni pyrkii olemaan tarkka siinä, että ruokaa tehdään vain sen verran, mitä oikeasti syödään. Myös tuotepakkausten ohjeet kannattaa ottaa avuksi hävikin torjuntaan.
”Pastan keittokin ohjeen mukaan, niin ei tule keitettyä ylimääräistä.”
Toisaalta isojen annosmäärien kokkaaminen helpottaa monen mielestä hävikin hallintaa, kun samaa ruokaa voi syödä useamman päivän ajan. Samalla säästyy aikaa, kun ruokaa ei tarvitse valmistaa joka päivä.
Säännöllinen kurkistus jääkaappiin on myös Yhteishyvän lukijoiden toimivaksi toteama keino. Olemassa olevat tähteet ja hävikkiuhan alla olevat raaka-aineet ovat hyvä lähtökohta seuraavien ruokien suunnitteluun.
”Suunnittelen viikon ruokalistan, jossa on myös huomioitu edellispäivän tähteet.”
”Kurkkaan kaappiin tarpeeksi usein, varsinkin vihannesosastoon.”
Moni vannoo hävikin vähentämisessä ruokien jatkojalostamisen ja niin sanottujen jämäpäivien nimeen.
”Ja välillä pidetään ’jääkaappikatsaus’ eli syödään kaikki jämät jääkaapista, jos on vähän sitä ja vähän tätä.”
Jääkaappiin kertyneistä kipoista ja kupeista voikin saada koottua oikein maittavan kattauksen. Hyvä niksi on pitää jääkaapin ovessa listaa siitä, mitä ruokaa on jäänyt. Näin jämäpäivän voi ajoittaa viikkoon niin, että tähderuokia on kertynyt sopivasti kerralla syötäväksi. Pienellä luovuudella lähes kaikesta tähteeksi jääneestä saa jotakin uutta.
”Vähintään kerran viikossa ’innovaatiopäivä’, eli lähes kaikkea pystyy jatkojalostamaan.”
Yhteishyvän lukijoilta löytyykin paljon vinkkejä hävikkiuhan alla olevista raaka-aineista kokkailuun. Luottokohteita ovat muun muassa munakkaat sekä pata- ja uuniruoat:
”Munakkaaseen saa hyvin käytettyä viikon aikana jääneet jämät.”
”Kasvispihveihin ja pataruokiin saa todella hyvin upotettua kaikenlaisia jämiä.”
”Salsapurkin jämät ujutin laatikkoruuan sekaan makua tuomaan.”
Hieman nahistuneet kasvikset muuttuvat monen keittiössä herkulliseksi keitoksi.
”Sosekeitot on hyvä hävikkiruoka. Suurin piirtein kaikki kasvikset käy, eikä jää hävikkiä.”
Ruokien jatkaminen, eli ainesten lisääminen tähderuoan joukkoon sekä valmiista ruoasta aivan uuden ruoan tekeminen, on myös toimivaksi havaittu keino. Etenkin perunamuusin jatkojalostaminen perunarieskoiksi on monen suosikkikeino torjua hävikkiä.
”Jos ruokailusta jää reilusti jauhelihakastiketta, niin seuraavana päivänä käytän sen lisäämällä siihen vaikkapa valmiita lihapullia.”
”Teen yli jääneestä perunamuusista perunarieskoja.”
”Ylijääneet puurot ja perunamuusit leipätaikinaan.”
Pizzojen ja suolaisten piirakoiden täytteisiin saa myös hyvin käytettyä kaikenlaisia purkkien ja pakkausten jämiä. Kokeile rohkeasti uudenlaisia makuyhdistelmiä!
”Luovalla kokkauksella saa kaappeja tyhjäksi ja voi löytyä uusia suosikkeja.”
Moni turvautuu hävikin torjunnassa pakastimeen, jos ruoka uhkaa jäädä syömättä ajallaan.
”Ylijäämäruuan pakastan valmiina annoksina, joita voi sulattaa sen mukaan, montako ruokailijaa on syömässä.”
Pakastin pelastaa myös hävikkiuhan alla olevat hedelmät:
”Huonoksi menevät hedelmät voi pakastaa ja sieltä heittää smoothien sekaan.”
Smoothien lisäksi pakastetut hedelmät sopivat myös vähän tervellisempään kotitekoiseen pehmikseen.
Jos huomaa, että leipä pääsee usein homehtumaan ennen kuin sen ehtii syödä, asia kannattaa muistaa heti kauppareissun jälkeen:
”Leivästä vain osa leipälaatikkoon, loput pakkaseen.”
Pakastettu leipä muuttuu lähes tuoreen leivän veroiseksi herkuksi, kun palat paahtaa leivänpaahtimessa. Kuivahtaneesta leivästä voi puolestaan loihtia suolaisia ja makeita herkkuja.
Pakastaminen ei tietenkään vähennä hävikkiä, jos pakastettuja tuotteita ei muista käyttää. Toisinaan kannattaa siis kurkata vain pakastimeen, kun miettii, mitä tänään syötäisiin.
”Pidän välillä myös pakastimen ’tyhjäksi’ syöntipäiviä, niin tulee tehtyä ruokaa siellä olevista aineksista.”
Yhteishyvän lukija vinkkaa parhaimmaksi hävikkivinkikseen sen, että hän kokeilee muiden hyviksi kokemia keinoja torjua hävikkiä. Ota siis hävikki puheeksi vaikkapa työpaikan kahvipöydässä ja nappaa muiden toimivat vinkit itselle testiin!
Jutun sitaatit on poimittu Yhteishyvän Facebookista, jossa kysyimme lukijoidemme hyväksi havaitsemia niksejä hävikin vähentämiseen.
Tilaa Yhteishyvän uutiskirje, niin saat ajankohtaiset reseptit ja arkea helpottavat vinkit suoraan sähköpostiisi.