Jos lautasellasi on puolet vihanneksia ja hedelmiä, onneksi olkoon! Pidät huolta omasta ja ympäristömme hyvinvoinnista.
Ruokakolmio on ilmastonkin kannalta fiksu juttu. Jos me kaikki söisimme ravitsemussuositusten mukaan, ruoan ilmastovaikutus pienenisi 40 prosenttia nykyisestä, kertoo Luonnonvarakeskuksen ja Suomen ympäristökeskuksen keväällä 2019 julkaisema tutkimus.
Kasvisvoittoinen ruokavalio on hyvä valinta, kun mittarina on hiilijalanjälki.
Voit hyvillä mielin poimia ostoskoriin mitä tahansa kasviksia ja hedelmiä. Niillä kaikilla on pieni hiilijalanjälki.
Toki kotimaisten ja tuontihedelmien ilmastovaikutuksissa on eroja, ja avomaalla viljellyt juurekset, salaatit ja kaalit jättävät pienemmän hiilijalanjäljen kuin kasvihuoneessa kasvatetut paprikat, kurkut ja tomaatit. Moniin muihin raaka-aineisiin verrattuna kasvikset ovat kuitenkin ruokakorin hyväntekijöitä.
Satokausikasvis on ilmastoruokaa
Ilmastoystävällisimpiä vihanneksia ovat kunkin vuodenajan odotetuimmat herkut, joissa näkö ja makukin ovat parhaimmillaan.
Poimi tämän kuun satokausikasvikset >>
Pienimmän hiilijalanjäljen jättävät perunat ja juurekset, varsinkin kun huomioit myös niiden valmistustavan. Pitkän kypsennysajan ja energiankulutuksen vaikutusta voi pienentää keittämällä tai paahtamalla kerralla isomman määrän.
Pidä vaikka uuniruokapäivä ja hauduta samoilla lämmöillä parin päivän ruoat.
Kotimaisten marjojen ja hedelmien satokausi on lyhyt, mutta sitäkin ilmastoystävällisempi. Kun kesällä popsii mansikoita, mustikoita ja vadelmia ja syksyllä rouskuttaa omenia, voi talvella nauttia C-vitamiinit tuoreista appelsiineista ja banaaneista.
Vain kuoret kuuluvat biojäteastiaan
Vaikka hedelmät ja vihannekset tulisivat kaukaa, niitä voi nauttia hyvällä omallatunnolla. Suurten määrien kuljettaminen laivalla ei rasita ilmastoa niin paljon kuin yleisesti ajatellaan.
Kuljetuksen osuus hiilijalanjäljestä on yleisellä tasolla muutaman prosentin luokkaa.
Isompi ongelma on perillä syntyvä hävikki. Osta siis sopiva määrä kerrallaan tai, jos vadillinen hedelmiä uhkaa nahistua, pakasta ne paloina ja soseuta myöhemmin smoothieen ja jälkiruokiin.
Lue lisää hävikkivinkkejä >>
Kasvihuoneet kirivät energiatehokkuudessa
Talvella kasvihuoneessa kasvaneita vihanneksia on totuttu pitämään päästöjättiläisinä. Vertaamme kasvihuonetomaattia usein tuontitomaattiin, joka jättää pienemmän hiilijalanjäljen kuin kotimainen. Teknologian kehittyessä asetelma on kuitenkin muuttumassa eikä eroa enää aina olekaan.
Lopulliseen valintaan voivat vaikuttaa muutkin tekijät, kuten kasvihuoneissa tapahtuva tehokas ravinteiden kierrätys, pienemmät torjunta-aineriskit ja työllistäminen kotimaassa.
Papu antaa puhtia myös maaperälle
Kun ruokavalio muuttuu kasvisvoittoisemmaksi, kiinnostus uusia vihanneksia ja hedelmiä kohtaan luonnollisesti lisääntyy. Kaipaamme uusia makuja tuttujen rinnalle.
Harvinaisempien kasvisten yleistyminen voi aluksi kasvattaa oman lautasen hiilijalanjälkeä.
Toisaalta tämä monipuolistaa viljelyä, mikä on rikkaus maaperälle, luonnolle ja ilmastolle. Esimerkiksi proteiinipitoisten kasvien, kuten papujen, herneiden ja muiden palkokasvien viljely lisää maan typpipitoisuutta, mikä auttaa hiiltä sitoutumaan maaperään.
Muista kasvipohjaiset tuotteet myös kaupan muilla osastoilla, esimerkiksi ilmastoystävälliset kotimaiset täysjyväviljat. Kasvipohjaisia tuotteita löydät myös liha- ja maito-osastoilta sekä säilykehyllystä.
Lähteet: Luke, MMM, MTT, Ruokavirasto, Ympäristötiedon foorumi ja WWF
