Pähkinät ja siemenet ovat ilmastoystävällistä ja terveellistä naposteltavaa. Ne kannattaa ostaa maustamattomina, jolloin ne ovat monikäyttöisempiä. Voit ripottaa niitä salaatteihin, keittoihin ja taikinoihin. Napostelua varten niihin voi paahtaa makua kuumassa pannussa ja lisätä mausteita oman maun mukaan.

Kun valmistat ruokaa kurpitsasta, ota siemenet talteen. Ripaus suolaa ja chiliä tekee paahdetuista kurpitsansiemenistä mainion herkun.

Jos haluaa pitää napostelun ilmastovaikutukset mahdollisimman pieninä, muun ruoan kanssa samaan aikaan uunissa paahdetut peruna- ja juurestikut tai perunankuorilastut ovat namia dippiruokaa. Kuivahtaneesta leivästäkin saa herkullisia naksuja, kun suikaloi leipäviipaleet tikuiksi, pirskottaa niille vähän valkosipuli- tai yrttiöljyä ja paahtaa uunissa rapeaksi.

Todellisia ilmastosipsejä ovat tuoreet kasvikset.

Viipaloi porkkana tai kesäkurpitsa ohuiksi viipaleiksi, pyöräytä pienessä öljytilkassa ja mausta mieleisillä mausteilla. Rouskuttele sellaisenaan.

Karkinhimon iskiessä ensiapua saa kotimaisista marjoista tai makeista hedelmistä.

Jos sokerihiiri ei niillä rauhoitu, makeutta voi houkutella esiin karamellisoimalla hedelmiä kevyesti paistinpannulla sokeriripauksen tai hunajan kanssa. Hunajan hiilijalanjälki on sokeria pienempi, koska sen tuottaminen ei vaadi peltojen muokkaamista tai lannoittamista.

Suklaata kutsutaan usein syntiseksi herkuksi. Se houkuttaa, koukuttaa ja sisältää paljon kaloreita. Suklaalla on myös hieman suurempi hiilijalanjälki kuin esimerkiksi kotimaisilla marjoilla.

Järkevä ratkaisu vastustamattomaan suklaanhimoon on pala tummaa suklaata silloin tällöin. Intensiivisen makuista suklaata ei tarvitse syödä kerrallaan paljon, mikä pitää myös kalorit kurissa.

Lähes 70 prosenttia kahvin hiilijalanjäljestä syntyy kahviplantaaseilla ja melkein 30 prosenttia, kun kahvia valmistetaan kodeissa, kahviloissa ja työpaikoilla.

Suomalaiset kuluttavat keskimäärin kymmenen kiloa paahdettua kahvia vuodessa, mikä on eniten maailmassa. Osa siitä päätyy jäähtyneenä lavuaariin.

Kahvihävikin välttäminen on tehokas keino pienentää kahvin ilmastovaikutusta.

Valmista kahvia vain sen verran kuin sitä on tarkoitus juoda. Jos keität isomman määrän, kaada se keittimestä termoskannuun odottamaan.

Suodatinkahvi mustana on ilmaston kannalta paras lääke kahvihampaan kolotukseen. Maito ja maidonkaltaiset kasvijuomat sekä sokerin käyttäminen kasvattavat latten, cappuccinon ja muiden kahvijuomien hiilijalanjälkeä.

Jos ruokajuoma päätetään puhtaasti ilmaston näkökulmasta, lasiin kaadetaan raikasta vesijohtovettä. Limsat, mehut ja olut tuovat aterian hiilijalanjälkeen pienen lisäyksen. Viini kasvattaa hiilijalanjälkeä enemmän.

Tietoa yksittäisten tuotteiden hiilijalanjäljistä on toistaiseksi tarjolla vähän, joten herkkuja valitessa on hyvä lukea tuoteselosteita ja valita kotimaisista, kasviperäisistä raaka-aineista valmistettuja tuotteita, jotka on pakattu kierrätettäviin pakkauksiin.