Millainen on karkkipäivän hiilijalanjälki? Näin napostelet ilmastoystävällisesti - Yhteishyvä
Internet Explorer -selainta ei enää aktiivisesti tueta. Suosittelemme käyttämään sivustoamme esimerkiksi Google Chrome tai Mozilla Firefox -selaimilla.

Millainen on karkkipäivän hiilijalanjälki? Näin napostelet ilmastoystävällisesti

Esimerkiksi pähkinät ja marjat ovat napostelijan ilmastoystävällisiä valintoja.

Herkkupäivä? Esimerkiksi pähkinät ja marjat ovat napostelijan ilmastoystävällisiä valintoja.

Herkkujen hiilijalanjälkeä voi pienentää terveellisillä vaihtoehdoilla.

Jaa Somessa
Teksti
Niina Mälkiä
Kuvat
Getty Images

Karkkia, suklaata, sipsejä vai kupillinen kahvia? Jotain hyvää tekisi mieli, mutta mikä hemmottelisi makuhermojen lisäksi myös ilmastoa?

Millä tahansa herkutteletkin, pari sääntöä auttaa tekemään parempia valintoja: napostele kohtuudella, vältä rasvaisia maitopohjaisia tai palmuöljyä sisältäviä herkkuja ja suosi lähellä tuotettuja, mahdollisimman vähän prosessoituja tuotteita.

Kuulostaa hyvältä myös ravitsemuksellisesti. Ja niin se onkin, ilmasto ja terveys hyötyvät usein samoista asioista.

Pähkinöitä napostelunälkään

Pähkinät ja siemenet ovat ilmastoystävällistä ja terveellistä naposteltavaa. Ne kannattaa ostaa maustamattomina, jolloin ne ovat monikäyttöisempiä. Voit ripottaa niitä salaatteihin, keittoihin ja taikinoihin. Napostelua varten niihin voi paahtaa makua kuumassa pannussa ja lisätä mausteita oman maun mukaan.

Kun valmistat ruokaa kurpitsasta, ota siemenet talteen. Ripaus suolaa ja chiliä tekee paahdetuista kurpitsansiemenistä mainion herkun.

Jos haluaa pitää napostelun ilmastovaikutukset mahdollisimman pieninä, muun ruoan kanssa samaan aikaan uunissa paahdetut peruna- ja juurestikut tai perunankuorilastut ovat namia dippiruokaa. Kuivahtaneesta leivästäkin saa herkullisia naksuja, kun suikaloi leipäviipaleet tikuiksi, pirskottaa niille vähän valkosipuli- tai yrttiöljyä ja paahtaa uunissa rapeaksi.

Todellisia ilmastosipsejä ovat tuoreet kasvikset.

Viipaloi porkkana tai kesäkurpitsa ohuiksi viipaleiksi, pyöräytä pienessä öljytilkassa ja mausta mieleisillä mausteilla. Rouskuttele sellaisenaan.

Hedelmiä ja tummaa suklaata

Karkinhimon iskiessä ensiapua saa kotimaisista marjoista tai makeista hedelmistä.

Jos sokerihiiri ei niillä rauhoitu, makeutta voi houkutella esiin karamellisoimalla hedelmiä kevyesti paistinpannulla sokeriripauksen tai hunajan kanssa. Hunajan hiilijalanjälki on sokeria pienempi, koska sen tuottaminen ei vaadi peltojen muokkaamista tai lannoittamista.

Suklaata kutsutaan usein syntiseksi herkuksi. Se houkuttaa, koukuttaa ja sisältää paljon kaloreita. Suklaalla on myös hieman suurempi hiilijalanjälki kuin esimerkiksi kotimaisilla marjoilla.

Järkevä ratkaisu vastustamattomaan suklaanhimoon on pala tummaa suklaata silloin tällöin. Intensiivisen makuista suklaata ei tarvitse syödä kerrallaan paljon, mikä pitää myös kalorit kurissa.

Kahvitauolla ilmastoystävällisesti

Lähes 70 prosenttia kahvin hiilijalanjäljestä syntyy kahviplantaaseilla ja melkein 30 prosenttia, kun kahvia valmistetaan kodeissa, kahviloissa ja työpaikoilla.

Suomalaiset kuluttavat keskimäärin kymmenen kiloa paahdettua kahvia vuodessa, mikä on eniten maailmassa. Osa siitä päätyy jäähtyneenä lavuaariin.

Kahvihävikin välttäminen on tehokas keino pienentää kahvin ilmastovaikutusta.

Valmista kahvia vain sen verran kuin sitä on tarkoitus juoda. Jos keität isomman määrän, kaada se keittimestä termoskannuun odottamaan.

Suodatinkahvi mustana on ilmaston kannalta paras lääke kahvihampaan kolotukseen. Maito ja maidonkaltaiset kasvijuomat sekä sokerin käyttäminen kasvattavat latten, cappuccinon ja muiden kahvijuomien hiilijalanjälkeä.

Virvokkeita vai viinitilkka?

Jos ruokajuoma päätetään puhtaasti ilmaston näkökulmasta, lasiin kaadetaan raikasta vesijohtovettä. Limsat, mehut ja olut tuovat aterian hiilijalanjälkeen pienen lisäyksen. Viini kasvattaa hiilijalanjälkeä enemmän.

Tietoa yksittäisten tuotteiden hiilijalanjäljistä on toistaiseksi tarjolla vähän, joten herkkuja valitessa on hyvä lukea tuoteselosteita ja valita kotimaisista, kasviperäisistä raaka-aineista valmistettuja tuotteita, jotka on pakattu kierrätettäviin pakkauksiin.

Ruoan jalostamisen ja valmistamisen vaikutus hiilijalanjälkeen

  • Ruoan hiilijalanjälkeä laskettaessa huomioidaan sen koko elinkaari alkutuotannosta kulutukseen. Matkan varrella hiilijalanjälkeen tuovat osuutensa kuljetukset, varastointi, jalostus, pakkaus ja ruoanvalmistus.

  • Suurimmat ilmastovaikutukset syntyvät alkutuotannossa ja hävikin vaikutuksesta. Kuljetusten ja pakkausten osuus on yleensä vain muutaman prosentin luokkaa.

  • Kotona ruoanvalmistuksessa syntyviä päästöjä voi pienentää kiinnittämällä huomiota energiankulutukseen. Hitaasti kypsyviä ruokia kannattaa valmistaa kerralla enemmän ja lämmittää seuraavana päivänä nopeasti mikrossa. Ilmaston näkökulmasta mikropuuro voittaa hellalla haudutetun.

  • Iso osa ruokahävikkiä syntyy kasvisten ja hedelmien käsittelyssä. Kuoret, kannat ja naatit voi käyttää hyödyksi liemissä. Lisäksi voi miettiä, onko kypsennettävä kasvis aina tarpeen kuoria. Myös kalan ja lihan rippeistä syntyy liemiä, joista valmistat keittopohjat, padat ja risotot.

  • Jos kokatessa jää yli raaka-aineita, niistä voi tehdä samalla vaikka iltapalan. Suolaiset piirakat, lämpimät voileivät ja sosekeitot haukkaavat mielellään kasvisten kannat ja pakkausten loput.

Millainen vaikutus pakkauksella ja kuljetuksella on hiilijalanjälkeen? Kurkkaa tietolaatikko >>

Entä tuotannon vaikutus? Lue tietolaatikosta >>

Lähteet: Kuluttajaliitto, Luke, Sitra, Ruokatieto, WWF

Näin teet ilmastoystävällisiä valintoja

Julkaistu: 11.11.2019
Muokattu: 4.12.2019
Jaa Somessa