Internet Explorer -selainta ei enää aktiivisesti tueta. Suosittelemme käyttämään sivustoamme esimerkiksi Google Chrome tai Mozilla Firefox -selaimilla.

Helsingin Myllyn toimitusjohtaja Niklas Kumlin (vas.) ja ylimylläri Martti Loikkanen esittelevät myllyn toimintaa. Loikkanen on työskennellyt yrityksessä tuotannon puolella jo parikymmentä vuotta.

Jauhosäkkien ompelijasta Helsingin Myllyn toimitusjohtajaksi – perheyrityksessä on tärkeää tuntea kaikki työvaiheet

Teksti:
Venla Rossi
Kuvat:
Anna Huovinen, Panu Pälviä
Julkaistu: 4.8.2022
|
Muokattu: 17.3.2023
Helsingin Mylly on yksi Pohjoismaiden moderneimmista tuotantolaitoksista ja ensimmäinen hiilineutraali mylly Suomessa. Perheyrityksen historia ulottuu 1600-luvulle.

"Noissa kaikissa kulkee erilaisia jauhoja!”, Helsingin Myllyn toimitusjohtaja Niklas Kumlin huutaa.

Äänenvoimakkuuteen on hyvä syy. Myllyn jauhinkoneiden eli valssien melu on huumaava, ja kaikkien tänne tulevien täytyy käyttää kuulosuojaimia. Suuren salin katossa risteilee kymmeniä erilaisia putkia. Niissä kulkee eri tavoin jauhettua, puhdistettua, suodatettua ja analysoitua viljaa omiin suuntiinsa.

Työtä valvotaan ikkunan takaa pienestä huoneesta, joka on täynnä tietokoneita. Valvomosta johtaa ovi laboratorion puolelle. Siellä analysoidaan koeputki kerrallaan jokaista myllylle saapuvaa ja sieltä lähtevää vilja- ja jauhoerää. Kun Kumlin selittää, mitä laboratoriossa tapahtuu, kuulostaa siltä kuin hän puhuisi vierasta kieltä: farinografia, ekstensografia, sakoluvut, entsyymien aktiivisuus.

Järvenpäässä sijaitseva valtava laitos oli valmistuessaan Pohjoismaiden modernein mylly. Jo lyhyen vierailun aikana käy selväksi, että tasalaatuisen jauhon myllääminen eli valmistaminen on suunnilleen yhtä yksinkertaista kuin baletin tanssiminen.

Sen jälkeen kun viljakuorma on tullut myllylle, se ensin analysoidaan, sitten puhdistetaan, luokitellaan ja tarvittaessa kuivataan. Sitten siirrytään itse jauhamiseen. Siinä viljasta erotellaan jyvän jauho-ydin ja kuoriosat toisistaan. Nämä osat hienonnetaan karkeudeltaan eriasteisiksi jauhoiksi.

Vanhan ajan romanttisista myllärimielikuvista ovat jäljellä enää vain pienet, valkoiset hatut, jotka myllyn työntekijöillä on päässään. Tosin nekin taitavat olla vain osa tarkkaa hygieniakoodia, jota tehtaassa noudatetaan.

Helsingin Mylly on aito perheyritys. Suvussa on ollut mylläreitä jo 1600-luvulla. Jauhojen lisäksi yritys valmistaa nykyään kymmeniä muitakin tuotteita: kaurahiutaleita, muroja, mysliä, granolaa ja erilaisia ateria-aineksia kotimaisesta kaurasta.

Täällä Järvenpäässä käsitellään ainoastaan vehnää ja ruista. Yrityksen Vaasan toimipiste on puolestaan erikoistunut kauraan, joka on viime vuosina noussut yhä suurempaan suosioon niin Helsingin Myllyn tuotteissa kuin suomalaisten ruokavaliossa.

Miten tähän on tultu?

Kaikenkarvaiset perheenjäsenet

Puhuminen on parempi hoitaa toimistorakennuksen puolella. Siellä vieraat ottaa vastaan aivan erityinen persoona, jonka pienet, kipittävät askeleet kuuluvat jo kaukaa: raps, raps, raps!

Ada on kolmevuotias karkeakarvainen mäyräkoira. Se työskentelee täällä emäntänsä, hallituksen puheenjohtaja Maret Puhkin kanssa. Perheyrityksessä kun ollaan, Puhk on myös toimitusjohtaja Niklaksen äiti. Adan tehtävänä toimistolla on huolehtia mukavasta ilmapiiristä. Koira kellahtaakin heti selälleen saadakseen rapsutuksia. Adan hellimisen jälkeen on aika mennä asiaan. Maret Puhk istahtaa neuvotteluhuoneen pöydän ääreen ja aloittaa tarinan kertomalla omasta isoisästään, Eduard Puhkista.

”Isoisä tuli vuonna 1933 Virosta Suomeen ja perusti seuraavana vuonna Helsingin Myllyn Sörnäisten rantatielle. Siitä asti toiminta on jatkunut”, hän kertoo.

Laitos oli kaupungin ensimmäinen suurmylly. Sen päivittäinen jauhatusmäärä oli alusta lähtien kymmeniä tuhansia kiloja. Sellainen oli Helsingissä ennennäkemätöntä, mutta Puhkin suvulle tuttua. Heidän perheensä perusti ensimmäisen myllyn Viroon jo 1600-luvulla.

Laitos oli kaupungin ensimmäinen suurmylly.

Kun Eduard Puhk kuoli, yritystä jatkoi hänen poikansa. Sitten tullaan Maret Puhkiin. Hän ei omassa nuoruudessaan haaveillut perheen firmassa työskentelystä.

”Silloin 1990-luvun alussa elettiin it-buumia, ja kaikki halusivat työskennellä tietokonealalla. Ruoka-ala ei kiinnostanut. Silloinen poikaystäväni sanoi, että tuo perheemme bisnes ei ole kovin seksikästä”, Puhk kertoo.

Hän kouluttautui juristiksi ja teki nuorena uraa tuomioistuimessa.

”Olin pitkään sitä mieltä, että en tule tänne töihin. Äitiyslomien jälkeen suostuin kuitenkin kokeilemaan ja innostuin. Työskentelen paljon numeroiden kanssa. Nuorena en olisi voinut kuvitellakaan, että niissä on mitään mielenkiintoista. Nyt olen toista mieltä”, Puhk kertoo.

Biovoimaa ja uskoa tulevaan

Vaikka Niklas Kumlin on mylläriperheen poika, hän ei aloittanut uraansa yrityksen huipulta.

Ensimmäinen kesätyö 15-vuotiaana Helsingin Myllyllä sisälsi lähinnä jauhosäkkien ompelemista ja pakkaamista. Parin vuoden päästä hän pääsi jo huristelemaan trukilla.

Kumlin on koulutukseltaan solu- ja molekyylibiologi ja on suorittanut myös kauppatieteiden opintoja. Ja kuten äitinsä, hänkin teki ensin uraa muualla.

”Takaraivossa oli kyllä koko ajan ajatus, että perheyritys jää meille tavalla tai toisella. Piti miettiä, haluanko olla aktiivinen vai passiivinen omistaja”, Kumlin sanoo.

Noin 12 vuotta sitten pohdinta johti siihen, että entinen kesätyöntekijä palasi taloon täysipäiväisesti. Ensimmäisen vuoden hän työskenteli tuotannon puolella, sitten laboratoriossa, sitten markkinoinnissa – ja lopulta toimitusjohtajana.

Kumlinilla on kaksi veljeä, joista toinen on yrityksen palveluksessa, vientipuolella. Kumlinin johtama mylly tunnetaan ympäristövastuustaan.

”Meillä on semmoinen holistinen ajatus, että luonto ja ihmiset ovat yhtä ja tukevat toisiaan”, toimitusjohtaja sanoo.

Täällä ympäristö ja vastuu eivät olekaan vain markkinointipuhetta. Helsingin Mylly on ollut pioneeri luomutuotannossa. Sen kaikki tuotteet ovat vegaanisia. Tämä on myös ensimmäinen hiilineutraali mylly Suomessa. Jo vuosien ajan yrityksessä on käytetty vihreää sähköä. Iso harppaus oli oman biovoimalan perustaminen Vaasaan seitsemän vuotta sitten. Siellä tuotetaan jauhatusprosesseissa tarvittavaa lämpöenergiaa polttamalla kaurankuorijätettä. Se on auttanut paljon hiilijalanjäljen pienentämisessä.

Helsingin Mylly on ollut pioneeri luomutuotannossa.

Ne päästöt, joita ei ole pystytty minimoimaan, päästöhyvitetään metsitysprojekteilla. Helsingin mylly on mukana hankkeessa, jossa puita istutetaan muun muassa Etiopiaan.

Yrityksen toimintaan liittyy toki paljon muitakin toimintoja, kuten kuljetuksia, varastointia ja toimistotyötä. Niiden kaikkien ympäristövaikutuksia selvitetään, pyritään pienentämään ja lopulta myös kompensoimaan. Helsingin Mylly on viime aikoina tutkinut myös kotimaisia kompensointivaihtoehtoja, kuten soiden ennallistamishankkeita.

Myös yrityksen pakkauksia on katsottu tarkkaan vastuullisuusnäkökulmasta. Ne kaikki valmistetaan kierrätettävästä materiaalista. Myyntierien pakkaamiseen käytettävää muovia on korvattu kartongilla.

Kun kyseessä on mylly, on väliä tietysti myös sillä, miten vilja on tuotettu. Helsingin Mylly on käynnistänyt sopimusviljelijöidensä kanssa ympäristöohjelman.

”Pyrkimyksenä on kasvattaa satoja ja vähentää viljelyn ympäristövaikutuksia”, Kumlin selittää.

Se tehdään muun muassa tarkennetulla lannoituksella sekä hyödyntämällä kukkiviin kasveihin perustuva viljelykierto. Kukkivat kasvit sekä parantavat peltojen kasvukuntoa että tarjoavat pölyttäjille ruokaa – ja parantavat näin luonnon monimuotoisuutta.

Sukupolvet joulupöydässä

Perheyrityksessä työasiat ovat aina läsnä. Maret Puhk tunnustaa, että puhe saattaa kääntyä myllyn asioihin jopa joulupöydässä.

”Puolisot sitten jossain vaiheessa vetäytyvät eri huoneeseen”, Kumlin täydentää.

Hän itse on suoraan alenevassa polvessa jo neljännen polven myllynjohtaja. Toistaiseksi mikään ei näytä uhkaavan sitä, että mylly voisi siirtyä edelleen seuraavalle polvelle. Viidennessä sukupolvessa on jo viisi lasta, jotka nauttivat oman firman muroja joka aamu.

”Kyllä he ovat jo käyneet täällä tutustumassa paikkoihin. Mutta tietysti me sanomme, että he saavat valita ammattinsa ihan vapaasti”, Kumlin toteaa.

Helsingin Mylly

  • Myllärin-tuotteita valmistava Helsingin Mylly on vuonna 1934 perustettu suomalainen perheyritys, jolla on tuotantolaitokset Järvenpäässä, Vaasassa ja Närpiössä.
  • Suomen suurin luomuviljatuotteiden ja gluteenittoman kauran jalostaja. Tuotevalikoimaan kuuluu jauhojen, hiutaleiden ja leseiden lisäksi muun muassa muroja, mysliä, granolaa ja erilaisia kauratuotteita.
  • Maamme ensimmäinen hiilineutraali mylly. Tuotteita viedään yli 50 maahan.
  • Työntekijöitä noin 80.
  • Myllärin-tuotteita myydään S-ryhmän kaupoissa kautta maan. Niistä noin kolmasosa on luomua. Myllärin-tehtaalla tehdään myös Kotimaista-tuotteita.

Lue lisää Tuotteen takana -sarjan tarinoita