Internet Explorer -selainta ei enää aktiivisesti tueta. Suosittelemme käyttämään sivustoamme esimerkiksi Google Chrome tai Mozilla Firefox -selaimilla.

Tunnetko jo planetaarisen ruokavalion? 3 syytä, miksi siitä on hyötyä niin ihmiselle kuin maapallolle

Teksti:
Krista Korpela-Kosonen
Kuvat:
Reetta Pasanen
Julkaistu: 26.9.2019
|
Muokattu: 23.3.2021
Uutta ilmastoystävällistä ruokasuositusta sanotaan planetaariseksi ruokavalioksi. Malli on tarkoitettu kansainväliseksi suositukseksi, jota voidaan soveltaa eri maissa ja erilaisissa ruokakulttuureissa.

Planetaarinen ruokavalio on sekä ihmisen terveyttä edistävä että maapallon ilmastonmuutosta hillitsevä tapa toteuttaa päivittäisiä ruokavalintoja.

Vaikeasta nimestään huolimatta planetaarinen ruokavalio ei tarkoita ruokatottumuksissa mitään kokonaan uutta.

”Se on käytännössä erittäin kasvisvoittoinen ruokavalio, jossa varsinkin punaisen lihan kulutus on viety ihan minimiin”, summaa ravitsemustieteen professori Mikael Fogelholm Helsingin yliopistosta.

Tämä on meille jo tuttua: myös planetaarisessa lautasmallissa puolet lautasesta täytetään kasviksilla.

Mitä värikkäämpi ja monipuolisempi valikoima kasviksia on, sitä parempi.

Sen lisäksi planetaarisessa lautasmallissa korostuvat palkokasvit eli pavut, herneet ja linssit. Niitä kasataan lautaselle muiden kasvisten viereen kunnollinen keko.

Kaikenlaisia kasviperäisiä ruokia syödään selvästi nykyistä enemmän. Täysjyvävilja, pähkinät ja siemenet kuuluvat päivittäin planetaariseen ruokavalioon.

Vähemmän punaista lihaa – maapallokin kiittää

Suomalaisen ruokailijan lautaselle planetaarinen ruokavalio tuo aikaisempaa enemmän kasviksia, mutta lihan ja maitovalmisteiden osuus lautasella vähenee.

Punaista lihaa eli nautaa, sikaa tai lammasta voi syödä noin kerran viikossa. Kalaa ja kanaa on lautasella pari kertaa viikossa.

Nestemäisten maitovalmisteiden päivittäinen käyttömäärä on 2,5 desilitraa eli puolet vähemmän kuin nykyisessä suomalaisessa ravitsemussuosituksessa.

”Lihan vaihtaminen kalaan on planetaariseen ruokavalioon sopiva muutos.”

”Planetaarisen ruokavalion sanoma ei ole se, että eläinkunnan tuotteita ei saisi lainkaan syödä. Maapallon kannalta on kuitenkin tärkeää, että niiden käyttömäärä huomattavasti vähenee. Lihan vaihtaminen kalaan on planetaariseen ruokavalioon sopiva muutos”, Fogelholm kertoo.

Sokerin ja kovan rasvan saanti vähenee

Jos suomalainen alkaa syödä planetaarisen ruokavalion mukaisesti, ravintoaineiden saanti muuttuu jonkin verran. Terveyden kannalta hyvä muutos on se, että kovan, tyydyttyneen rasvan saanti vähenee.

Myös sokeria saadaan vähemmän, sillä lisätyn sokerin lähteitä sisältyy planetaariseen ruokavalioon vain niukasti. Entistä suurempi osa ruokavalion proteiineista on peräisin kasvikunnan tuotteista.

”Proteiinin määräkin voi jossain määrin vähentyä, mutta siitä ei ole haittaa, sillä proteiinin saanti on tällä hetkellä Suomessa ylenpalttisen suurta”, Fogelholm sanoo.

Mistään ravintoaineesta ei pitäisi tulla erityistä puutetta.

Joidenkin vitamiinien ja kivennäisaineiden saanti voi ruokatottumusten muutosten myötä suurentua, joidenkin toisten taas vähentyä. Runsas kasvisten käyttö parantaa esimerkiksi B-vitamiini folaatin saantia, kun taas lihan käytön vähentäminen heikentää hyvin imeytyvän hemiraudan saantia.

Fogelholmin mukaan mistään ravintoaineesta ei kuitenkaan pitäisi tulla erityistä puutetta.

Sairauksien riski pienenee

Arvioidaan, että planetaarisen ruokavalion avulla voitaisiin vuosittain välttää maailmanlaajuisesti 11 miljoonaa ennenaikaista kuolemaa. Runsas kasvisten käyttö keventää ruokavaliota, jolloin painonhallinta on helpompaa.

Monien pitkäaikaissairauksien, kuten tyypin 2 diabeteksen, sydän- ja verisuonisairauksien sekä muistisairauksien, riski pienenee.

Ruokavalion avulla voitaisiin vuosittain välttää 11 miljoonaa ennenaikaista kuolemaa.

Tutkimusten mukaan ruokatottumuksilla on vaikutusta myös syöpäriskiin. Runsas kasvisten käyttö voi pienentää, kun taas runsas punaisen lihan ja lihavalmisteiden käyttö voi suurentaa syöpäriskiä.

”Terveelliselle kasvisten käytölle ei ole ylärajaa. Niitä kannattaa syödä kaikilla aterioilla vähintään puoli kiloa päivässä. Yksittäinen kasvis ja siinä olevat yhdisteet voivat antaa suojaa syöpää vastaan, mutta kaikkein tärkeintä on kuitenkin monipuolinen, eriväristen kasvisten käyttö”, sanoo Syöpäjärjestöjen erityisasiantuntija Clarissa Bingham.

Tavoite: ympäristö entistä laajemmin mukaan ravitsemussuosituksiin

Planetaarisen ruokavalion suosituksen on kehittänyt kansainvälinen asiantuntijoiden joukko, EAT-Lancet-komissio. Ruokavalio perustuu tieteelliseen tutkimukseen samaan tapaan kuin eri maissa noudatettavat kansalliset ravitsemussuositukset.

Ravitsemustieteen dosentti Maijaliisa Erkkola Helsingin yliopistosta kertoo, että planetaarinen näkökulma on Pohjoismaissa tarkoitus huomioida ravitsemussuosituksissa, joita parhaillaan uudistetaan.

”Suositukset laaditaan ravinnon terveysvaikutusten kärki edellä, mutta samalla mietitään, miten suositeltava ruokavalio on mahdollista toteuttaa ympäristön kannalta kestävästi”, Erkkola kuvailee.

Erkkolan mukaan ruokavalintojen ympäristövaikutukset ovat mukana jo nykyisissä ravitsemussuosituksissa, mutta uudistuvissa suosituksissa ympäristö on tarkoitus huomioida entistä laajemmin.

Lähde mukaan Climate Aid -keräykseen!

  • Ilmastonmuutos on aikamme suurin haaste. Sen kiireellinen torjunta on yksi YK:n kestävän kehityksen päätavoitteista.

  • Ilmastonmuutos on yksi S-ryhmän Paras paikka elää -vastuullisuusohjelmamme neljästä pääteemasta. S-ryhmä tekee ilmastotyötä sekä vähentämällä päästöjä omassa toiminnassaan että kumppaneita osallistamalla. Se myös tarjoaa ratkaisuja ja apua kestävään kuluttamiseen ja asiakasomistajien omien päästöjen vähentämiseen.

  • S-ryhmä on myös mukana tukemassa Climate Aid -liikettä. Kyseessä on ilmastoliike, joka yhdistää tiedettä, taidetta, toivoa ja toimintaa. Climate Aid kerää pieniä ja suuria lahjoituksia, joilla kasvatetaan hiilivarastoja – soita ja metsiä – Suomeen ja maailmalle.

  • Climate Aid -viikko järjestetään 18.-24.11.2019 ja päätapahtuma Climate Aid Finland -konsertti lauantaina 23.11.2019.

  • Lisätietoa löydät osoitteesta www.climateaid.fi

Poimi vaihtoehtoja punaiselle lihalle

Tiesitkö tämän?