Internet Explorer -selainta ei enää aktiivisesti tueta. Suosittelemme käyttämään sivustoamme esimerkiksi Google Chrome tai Mozilla Firefox -selaimilla.

Yhteishyvä Live: Englanninkielinen tarjoilija voi hämmentää asiakasta, mutta empatia ja avoin asenne auttavat

Ravintoloissa on pula työntekijöistä. Kun englanninkielinen asiakaspalvelu lisääntyy, joustava asenne kantaa pitkälle, todettiin 21. toukokuuta järjestetyssä Yhteishyvä Live -keskustelussa.

Suomessa on kevään mittaan puhuttu eduskuntaa myöten siitä, pitääkö Suomessa saada palvelua aina suomeksi. Jotta palvelut pyörivät, Suomeen tarvitaan vuosittain töihin 40 000 maahanmuuttajaa.

Yhteishyvä Livessä pohdittiin, miten hyvin asiakaspalvelijan on syytä osata suomea. Entä millaista on arki monikielisessä työympäristössä?

Helsinkiläisessä La Famiglia -ravintolassa tehdään jo töitä monella kielellä. Ravintolapäällikkö Päivi Korhonen koki, ettei monikulttuurisen tiimin johtaminen juuri eroa pelkästään suomalaisten kanssa työskentelystä.

”Jokainen työntekijä on yhtä arvokas oma persoonansa, jolla on omat vahvuudet. Työ on ihmisten, ei kulttuurien johtamista”, hän sanoi.

Filippiiniläinen Jillan Dy viihtyy La Famigliassa tarjoilijana, vaikka ei-englanninkieliseen maahan asettuminen vaati aluksi sopeutumista. Tarjoilijan työssä apua on empatiakyvystä ja siitä, että osaa lukea myös asiakkaan kehonkieltä. Suomenkielisen kollegan apua on myös aina saatavilla, eikä asiakkaan turvallisuudesta esimerkiksi allergioiden suhteen tingitä.

”Tärkeintä on asiakaspalvelu. Kieli voi olla muuri, mutta yritän kompensoida sitä aidolla hymyllä ja pitämällä huolen siitä, että asiakkaan ravintolaelämys on hyvä alusta loppuun”, hän sanoi.

La Famigliassa asiakkaalle kerrotaan erikseen englanninkielisestä palvelusta, koska se saattaa hämmentää asiakasta tai yllättää hänet. Päivi Korhosen mukaan lähes aina englannin puhuminen on asiakkaalle ok.

Englanti on usein myös tarjoilijalle vieras kieli. Tarvittaessa myös digisovellukset helpottavat kommunikointia.

Suomi menettää paljon osaamista

Korkeat kielitaitovaatimukset vaikuttavat siihen, että moni ulkomaalainen tekee Suomessa työtä, joka ei vastaa koulutusta.

”Suomi menettää paljon osaamista, kun se ei kielitaitovaatimusten takia pääse käyttöön”, totesi maahanmuuton ja työelämän tutkija, vanhempi yliopiston lehtori Markku Sippola Helsingin yliopistosta.

Hänen mukaansa suomalaisen kulttuurin ja työelämän tulisi muuttua siihen suuntaan, että suomen puhuminen huonosti olisi sallitumpaa.

”Mitä jos me enemmistössäkin yrittäisimme sopeutua, emmekä vaatisi sitä vain kielivähemmistöiltä”, Sippola sanoi.

Katso koko Yhteishyvä live kuvan linkistä.

Lue lisää

Katso kaikki Yhteishyvä Live -lähetykset