Mustikka tiedetään terveelliseksi. Ovatko nämä faktat sinulle tuttuja?
Mustikkaa on perinteisesti hyödynnetty kansanlääkinnässä erilaisten sairauksien ehkäisyssä ja hoidossa. Jo antiikin aikaan mustikkaa käytettiin ripulilääkkeenä. Toisessa maailmansodassa mustikan tehoon luottivat lentäjät, jotka söivät mustikoita parantaakseen hämäränäköä. Nykyään monista mustikan terveyshyödyistä on olemassa tieteellistäkin tutkimusnäyttöä. Terveyden kannalta hyödyllisiä ovat etenkin mustikan sisältämät polyfenolit. Kasvit muodostavat polyfenoleita omiksi puolustusmekanismeikseen, mutta niistä on todettu olevan hyötyä myös ihmiselle. Mustikasta saa myös C- ja E-vitamiinia, kuitua sekä monia kivennäisaineita. Terveyttä edistävässä ruokavaliossa mustikka ja muut marjat muodostavat kasvisten ja hedelmien kanssa ruokakolmion perustan, johon kuuluvia ruokia tulisi syödä joka päivä runsaasti.
Säännöllinen mustikoiden käyttö näyttää lievittävän elimistössä piilevää matala-asteista tulehdusta, joka on yhdistetty muun muassa sydän- ja verisuonisairauksien, tyypin 2 diabeteksen ja muistisairauksien riskiin. Hyötyjä on havaittu tutkimuksissa, joissa päivittäin syöty mustikka-annos on tyypillisesti ollut 100–400 grammaa. Mustikoiden käytöllä voi olla myönteisiä vaikutuksia myös elimistön sokeri- ja insuliiniaineenvaihduntaan. Mustikan polyfenolit ovat todennäköisesti hyödyllisiä aivojenkin terveydelle. Kiinnostavia tuloksia mustikan syönnin eduista on saatu esimerkiksi muistia ja oppimista mittaavissa tutkimustehtävissä.
Mustikan vaikutuksia hämäränäköön on tutkittu vuosikymmeniä. Vanhimmissa tutkimuksissa havaittiin hämäränäön paranemista, mutta uudemmissa tutkimuksissa ei ole todettu yhtä positiivisia vaikutuksia. Jonkin verran on saatu tutkimusnäyttöä siitä, että mustikoiden säännöllinen käyttö voi vähentää silmien väsymistä näyttöpäätetyöskentelyssä. Hyötyjä on havaittu jo neljä viikkoa kestäneen käytön jälkeen.
Lähteet:
Törrönen: Tutkimustietoa mansikan, vadelman, mustaherukan, mustikan ja puolukan terveysvaikutuksista (2017); Laatikainen: Taltuta lievä tulehdus (2019); Jyväkorpi: Hyvää aivoille (2017); Klemettilä ja Jaakola: Mansimarjasta punapuolaan – marjakasvien kulttuurihistoriaa (2011).