Kanervakasveihin kuuluva pensasmustikka on Pohjois-Amerikasta peräisin oleva, puolukoiden sukuun kuuluvien marjojen, kuten karpalon, puolukan, juolukan ja mustikan lähisukulainen. Pensasmustikka ja mustikka ovat kuitenkin aivan omat lajinsa.
Mustikoihin verrattuna pensasmustikat isompia, sisältä vaaleita, maultaan aromikkaita, makeampia ja vähemmän happoisia. Ravintoarvoiltaan pensasmustikat ovat lähes mustikan kaltaisia supermarjoja. Niissä on runsaasti A-vitamiinia, mangaania ja kuitua. Lisäksi niissä on K- ja C-vitamiineja.
Pensasmustikat eivät tahraa käsiä ja niitä on helppo syödä sellaisenaan, mikä onkin kätevää etenkin lapsiperheissä.
Mustikoissa on runsaasti polyfenoleihin kuuluvia antosyaaneja, joilla on monipuolisia vaikutuksia terveyden ylläpitämisessä ja sairauksien ehkäisyssä. Pensasmustikoissa antosyaaneja on vähemmän, mutta kuitenkin muita polyfenoliyhdisteitä on niin runsaasti, että polyfenoliarvoltaan mustikka ja pensasmustikka ovat lähes yhtä hyviä.
Pensasmustikka säilyy hyvin
Kotimainen pensasmustikkakausi kestää heinäkuusta syyskuulle. Pensasmustikoita saa kaupasta lähes ympäri vuoden
Muhkeat marjat ovat parhaimmillaan tuoreina, mutta ne kestävät hyvin myös pakastusta ja pitävät sulaessaan hyvin muotonsa. Marjat säilyvät jääkaapissa suljetussa hengittävässä rasiassa jopa 2—3 viikkoa. Ne eivät homehdu helposti.
Loistava marja naposteluun, koristeluun ja ruoanlaittoon
Pensasmustikat eivät tahraa käsiä ja niitä on helppo syödä sellaisenaan, mikä onkin kätevää etenkin lapsiperheissä. Marjojen mehu on vesiliukoista.
Ne sopivat mustikoiden tapaan hyvin hilloksi, soseeksi, mehuiksi, ja leivontaan, kuten piirakoihin ja täytekakkuihin. Myös leivonnaisten ja jälkiruokien koristeena pensasmustikat ovat paikallaan.
Surauta niistä smoothiet tai ripottele niitä aamupuuron, jogurtin tai viilin päälle. Keitä pensasmustikoista tuorekiisseli, sekoita jälkiruokarahka tai rikasta niillä marjasalaattia. Cocktailtikkuun pujotettu pensasmustikka on myös oiva syötävä somiste eri juomille.
