Pensasmustikka on siisti terveyspommi — 12 näppärää käyttötapaa - Yhteishyvä
Internet Explorer -selainta ei enää aktiivisesti tueta. Suosittelemme käyttämään sivustoamme esimerkiksi Google Chrome tai Mozilla Firefox -selaimilla.

Pensasmustikka on siisti terveyspommi — 12 näppärää käyttötapaa

Pensasmustikka on siisti terveyspommi

Pensasmustikan marjat ovat suuria, sinisiä, makeita ja aromikkaita sekä lähes yhtä terveellisiä kuin tavallinen mustikka. Ne eivät sotke sormia ja pitävät muotonsa pakastettaessa.

Jaa Somessa
Teksti
Marita Joutjärvi
Kuvat
123rf

Kanervakasveihin kuuluva pensasmustikka on Pohjois-Amerikasta peräisin oleva, puolukoiden sukuun kuuluvien marjojen, kuten karpalon, puolukan, juolukan ja mustikan lähisukulainen. Pensasmustikka ja mustikka ovat kuitenkin aivan omat lajinsa.

Mustikoihin verrattuna pensasmustikat isompia, sisältä vaaleita, maultaan aromikkaita, makeampia ja vähemmän happoisia. Ravintoarvoiltaan pensasmustikat ovat lähes mustikan kaltaisia supermarjoja. Niissä on runsaasti A-vitamiinia, mangaania ja kuitua. Lisäksi niissä on K- ja C-vitamiineja.

Pensasmustikat eivät tahraa käsiä ja niitä on helppo syödä sellaisenaan, mikä onkin kätevää etenkin lapsiperheissä.

Mustikoissa on runsaasti polyfenoleihin kuuluvia antosyaaneja, joilla on monipuolisia vaikutuksia terveyden ylläpitämisessä ja sairauksien ehkäisyssä. Pensasmustikoissa antosyaaneja on vähemmän, mutta kuitenkin muita polyfenoliyhdisteitä on niin runsaasti, että polyfenoliarvoltaan mustikka ja pensasmustikka ovat lähes yhtä hyviä.

Pensasmustikka säilyy hyvin

Kotimainen pensasmustikkakausi kestää heinäkuusta syyskuulle. Pensasmustikoita saa kaupasta lähes ympäri vuoden

Muhkeat marjat ovat parhaimmillaan tuoreina, mutta ne kestävät hyvin myös pakastusta ja pitävät sulaessaan hyvin muotonsa. Marjat säilyvät jääkaapissa suljetussa hengittävässä rasiassa jopa 2—3 viikkoa. Ne eivät homehdu helposti.

Loistava marja naposteluun, koristeluun ja ruoanlaittoon

Pensasmustikat eivät tahraa käsiä ja niitä on helppo syödä sellaisenaan, mikä onkin kätevää etenkin lapsiperheissä. Marjojen mehu on vesiliukoista.

Ne sopivat mustikoiden tapaan hyvin hilloksi, soseeksi, mehuiksi, ja leivontaan, kuten piirakoihin ja täytekakkuihin. Myös leivonnaisten ja jälkiruokien koristeena pensasmustikat ovat paikallaan.

Surauta niistä smoothiet tai ripottele niitä aamupuuron, jogurtin tai viilin päälle. Keitä pensasmustikoista tuorekiisseli, sekoita jälkiruokarahka tai rikasta niillä marjasalaattia. Cocktailtikkuun pujotettu pensasmustikka on myös oiva syötävä somiste eri juomille.

Tiestitkö pensasmustikasta?

  • Ruokavirasto suosittelee, että pensasmustikasta (Vaccinium corymbosum) käytetään nimeä pensasmustikka ja metsämustikasta (Vaccinium myrtillus) nimeä mustikka.
  • Suomessa kehitetyistä useista pensasmustikkalajeista suosittuja ovat muun muassa Aino-, Alvar- ja Arto-lajikkeet. Suomessa jalostetuissa pensasmustikoissa on mukana myös juolukkaa, joka lisää talvenkestävyyttä.
  • Molemmat mustikat kuuluvat 20 parhaan elintarvikkeen ryhmään, joissa on paljon terveysvaikutteisia ainesosia. Mustikka sijoittuu tässä vertailussa neljänneksi ja pensasmustikka kuudenneksi. (Maa- ja metsätalousministeriön teettämä tutkimus.)
  • Jotta marjoilla olisi hyviä terveysvaikutuksia, niitä pitäisi syödä päivittäin vähintään 100 — mieluiten 200 grammaa.
  • Marjat kypsyvät erissä, eli samassa tertussa voi olla täysin kypsiä marjoja ja vasta aivan raakileita.
  • Pensasmustikka alkaa tuottaa parasta satoa 4–5 vuoden kuluttua istutuksesta. Hyvällä hoidolla pensasmustikka tuottaa marjoja jopa 20–30 vuotta.
  • Pensasmustikat toimivat myös koristepensaana: alkukesällä niillä on kaunis valkoinen kukinta ja syksyllä hieno punainen ruskaväri.

Pensasmustikoiden kruunaavat kakut

Julkaistu: 30.10.2019
Muokattu: 18.11.2019
Jaa Somessa