Internet Explorer -selainta ei enää aktiivisesti tueta. Suosittelemme käyttämään sivustoamme esimerkiksi Google Chrome tai Mozilla Firefox -selaimilla.

Lukijoiden jouluruokamuistoissa pöytä notkuu herkuista ja kinkku paistetaan ruiskuoressa

Teksti:
Yhteishyvä
Kuvat:
Tuomas Kolehmainen
Julkaistu: 29.11.2022
|
Muokattu: 29.11.2022
Keräsimme Facebookissa Yhteishyvän lukijoiden ruokamuistoja. Parhaimpia makumuistoja olivat äitien ja mummujen puurot ja perinneherkut, joita on kypsytelty leivinuuneissa eri puolilla Suomea. Isit ja ukit ovat jääneet lukijoiden mieliin erityisesti savukalan taitajina ja maailman parhaan perunamuusin tekijöinä. Monet ruokamuistot liittyvät tietysti jouluun, jolloin pöytään katettiin itse tehdyt laatikot ja ruiskuoressa paistettu kinkku.

Paras kinkku paistettiin ruistaikinakuoressa

Lapsuuden joulumuistoihin kuuluvat leivinuunissa paistetut joulukinkut. Kinkun pinnassa oli entisaikojen tapaan reilu kerros rasvaa ja kinkun päälle aseteltiin tiiviisti ruistaikinainen kuori. Se hoiti nykyisen paistopussin tehtävän eli piti kinkun kosteana ja mehevänä pitkän paiston aikana. Kypsän kinkun päältä poistettu ruiskuori maistui jouluaattoa odotellessa. Jos haluat kokeilla joulukinkun paistamista ruistaikinakuoressa, korvaa paistopussi taikinalla, jossa on 15 dl ruisjauhoja, 5 dl vettä, 1 rkl rypsiöljyä ja halutessasi 1 tl suolaa. Peitä kinkku huolellisesti taikinalla.

Kumpi on muistoista makeampi: imelletty perunalaatikko vai makoisa lanttuloora?

Imellettyä perunalaatikkoa syötiin ennen vanhaan muulloinkin kuin jouluna. Perunamuusia saatettiin tehdä tarkoituksella liikaa, jotta loppu muusi voitiin jättää imeltymään yön yli ja paistaa seuraavana päivänä laatikoksi – ja herkutella vaikka uunimakkaran kanssa. Nykyisin makeaksi imeltynyt perunalaatikko on jouluun säästetty erikoisherkku, kuten lanttulaatikkokin. Veden kielelle herauttavassa lanttulaatikkomuistossa maistuvat kerma, voi ja makeutena sokeri.

Äidin rosolli on parempaa kuin mikään muu

Rosolli on arvoitus, joka on on jäänyt vaivaamaan: miksi omasta rosollista ei tule yhtä hyvää kuin äidin tekemästä? Yksinkertainen joulusalaatti ei lopulta olekaan ihan yksinkertainen. Juuresten makuun vaikuttaa keitinveden ja suolan määrä. Sipulin makuun vaikuttaa se, miten terävällä veitsellä se leikataan. Suolakurkuissakin on vissi ero. Ja kun yksi ei tykkää omenasta eikä toinen pane rosolliinsa perunaa, niin tokihan siinä syntyy makueroja. Millainen rosolli on sinun mieleesi?

Jouluna pöytä katettiin täyteen herkkuja

Entisajan joululomat mummun luona maistuivat sunnuntaiaamujen ruis-, ohra- tai riisipuuroilta tai graavilohileiviltä, kuten erään lukijan muistossa, jossa hän herkuttelee paksun viipaleen graavilohta voilla voidellun perunalimppuviipaleen päällä. Nam!

Kun joulupöytä sitten katettiin, se saattoi olla ääriään myöten täynnä. Kinkkua, kalkkunaa, aladobia eli lihahyytelöä, lanttu- ja maksalaatikkoa, rosollia ja salaattia – ja jälkiruoaksi kotijuustoa sekä silkkipaperiin käärittyjä punaposkisia omenoita. Edellä oleva lukijan jouluinen makumuisto liittyy omalla tilalla kasvatettuihin raaka-aineisiin. Vain joulukalat ja puuroriisi ostettiin. Toinen lukija tiivistää jouluherkuttelun näin: ”mamman joulupöydästä ei vaan yksinkertaisesti puuttunut mitään!”

Muistojen suloiset joululeivonnaiset

Siihen aikaan, kun valmistaikinoita ei vielä ollut ja luumuhillokin keitettiin itse, joulutortut olivat hieman toisenlaisia kuin nykyiset rapeat ja lehtevät tortut. Itse tehty taikina oli usein pehmeää ja sitä piti käsitellä varovasti. Siksi moni leipoikin mieluummin puolikuun muotoisia kuin tähtitorttuja. Taikinoita oli varmasti yhtä monta kuin leipojaakin. Jos innostut leipomaan tortut alusta asti itse, kokeile vaikka rahkavoitaikinaa.

Äidin tai mummun karjalanpiirakoita muistelee moni kaiholla. Erityisesti se hetki, kun tuoksuvat piirakat otettiin uunista ja voideltiin, on jäänyt lähtemättömästi mieleen. Kaikissa perheissä riisipiiraat eivät kuulu joulupöytään, mutta toisten jouluun ne kuuluvat ehdottomasti.

Erään lukijan rakas makumuisto ovat isomummon luona syödyt, ohuet rapeat piparkakut, joita sukulainen lähetti isomummolle Turun suunnalta. Juuri oikeaa reseptiä lukija ei ole löytänyt, mutta Paraisten piparkakkujen resepti saattaisi olla aika lähellä lapsuuden herkkua.