Lisää uusiutuvaa energiaa

Noin 30 prosenttia Suomessa tuotetusta ja kulutetusta energiasta syntyy uusiutuvilla energialähteillä. Suomi onkin uusiutuvan energian käytössä EU:n kärkimaita, sillä edellä ovat vain Ruotsi ja Latvia. Tämä on osittain suomalaisen metsäteollisuuden ansiota, sillä suurin osa uusiutuvasta energiasta saadaan metsäteollisuuden sivutuotteena syntyvien jäteliemien sekä puun ja hakkeen hyödyntämisestä energiantuotannossa.

Tavoitteena on, että uusiutuvan energian osuus koko Suomen energian loppukäytöstä tulee olemaan 38 prosenttia vuoteen 2020 mennessä. Suunnitelma liittyy EU:n pyrkimykseen kasvattaa uusiutuvan energian osuutta 20 prosenttiin koko unionin alueella. Suomessa on tarkoitus panostaa jatkossa etenkin tuulivoimaan.

Teollisuus kuluttaa Suomessa lähes puolet kaikesta energiasta. Rakennusten lämmittämiseen kuluu neljännes, ja loput energiasta menee liikenteeseen ja muuhun käyttöön. Suomessa lämmityksen osuus kaikesta energiankäytöstä on suuri. Sähkön osuus energian kokonaiskulutuksesta on hieman reilu viidennes.

Yritykset eri tilanteissa

Valtion omistaman energia-alan asiantuntijayrityksen Motivan ryhmäpäällikkö Timo Määttä kertoo, että yritysten uusiutuvan energian käyttö vaihtelee paljon toimialan ja toimijoiden mukaan. Etenkin palveluyrityksissä energiaa kuluu tavallisesti eniten lämmitykseen ja jäähdytykseen.

Kaupungeissa lämmitysmuotona on yleensä kaukolämpö. Yritys ei yleensä voi valita, onko kaukolämpö tuotettu uusiutuvilla vai fossiilisilla polttoaineilla. Maaseudulla moni tuotteita valmistavista yrityksistä käyttää edelleen öljykattilaa, joka voitaisiin helposti korvata bioenergialla tai maalämmöllä.

"Yritykset miettivät omaa energiankäyttöään kannattavuuden näkökulmasta. Yritykset käyttävät uusiutuvaa energiaa, jos se on edullisempaa kuin fossiilisilla raaka-aineilla tuotettu energia", Määttä sanoo.

Monelle yritykselle on tärkeää, että oma toiminta on kestävällä pohjalla ja uusiutuva energia on osa yrityksen vastuullisuutta. Uusiutuvan energian käyttö on arvokasta myös imagosyistä, koska se kiinnostaa kuluttajia. Tämän takia yrityksillä on Määtän mukaan paineita suosia uusiutuvaa energiaa jatkossa yhä enemmän.

"Nopein ja tehokkain tapa lisätä uusiutuvan energian käyttöä on vaihtaa isot energialaitokset käyttämään uusiutuvia energialähteitä. Voimalaitoksen polttoaineen vaihtaminen hiilestä biopolttoaineeseen vaikuttaa merkittävästi", Määttä sanoo.

"Sähkön osalta yritykset voivat helpommin valita, mistä ja millaista sähköä ne hankkivat", hän jatkaa.

Tilastokeskuksen mukaan energian kokonaiskulutus Suomessa oli 1,37 miljoonaa terajoulea eli 380 terawattituntia vuonna 2012. Sähköä käytettiin 85,1 terawattituntia.

Puolet sähköstä tuulivoimalla

S-ryhmän energiankulutus poikkeaa koko maan yleiskuvasta. Edunvalvontajohtaja Juhani Ilmola kertoo, että S-ryhmässä sähkön osuus on suuri lämmitykseen verrattuna, sillä sähköä kuluu noin kolme kertaa enemmän kuin lämpöä. Merkittävin syy tähän on ruokakauppojen kylmälaitteiden suuri määrä. Kaupparyhmä kuuluu maan kymmenen suurimman sähkönostajan joukkoon ja kuluttaa noin prosentin koko Suomen sähköstä.

"Pyrimme määrätietoisesti lisäämään uusiutuvan energian osuutta sähkössä ja lämmityksessä. Tavoitteenamme on tuottaa puolet kaupparyhmän kuluttamasta sähköstä omalla tuulivoimalla vuoden 2016 loppuun mennessä", Ilmola sanoo.

S-Voiman toimitusjohtajan Mikko Halosen mukaan tuulivoimatavoitteen saavuttaminen on hyvässä vauhdissa. Nyt on jo varmaa, että noin 40 prosenttia sähköstä saadaan omista tuulivoimaloista vuoden 2015 loppuun mennessä. Suunnitelmat ovat valmiina tavoitteesta puuttuvaa reilua kymmentä prosenttia varten. Niiden toteuttaminen odottaa enää rakennuslupien saamista.

Halosen mukaan tuulivoiman rakentaminen vaikeutuu koko ajan. Suomalaiset suhtautuvat tuulivoimaan periaatteessa myönteisesti, mutta vastustavat voimaloita, jos ne ovat tulossa oman kodin tai mökin lähelle.

"Olemme aina ensin yhteydessä kuntaan, ja kysymme heidän mielipidettään tuulivoiman rakentamisesta ja voimaloiden sijoituspaikoista. Toimimme mahdollisimman avoimesti, ja pyrimme kuuntelemaan kaikkia sidosryhmiä, kuten maanomistajia. Sitä kautta haemme kaikkia miellyttäviä ratkaisuja", Halonen kuvaa TuuliWatin toimintatapaa. S-ryhmä omistaa puolet TuuliWatista, joka rakentaa voimaloita ja tuottaa tuulisähköä. Toisen puolikkaan yrityksestä omistaa St1.

Aurinkoenergiaa katoilta

Tuulivoiman lisäksi S-ryhmässä suositaan maalämmön ja tulevaisuudessa myös aurinkoenergian käyttöä. Juhani Ilmolan mukaan uusiutuvaa lämpöenergiaa hyödynnetään aina, kun se on mahdollista ja taloudellisesti järkevää. Esimerkiksi Sipoon uusi logistiikkakeskus lämpenee puoliksi maaperästä saatavalla kalliolämmöllä, puoliksi puupelleteillä. Pienempiä maalämpöratkaisuja on eri puolilla Suomea, muun muassa Forssan Prismassa.

S-ryhmä on mukana Aalto-yliopiston vetämässä FinSolar-hankkeessa, jonka avulla etsitään keinoja aurinkoenergian käytön lisäämiseksi. Ilmolan mukaan isolla kaupparyhmällä on periaatteessa hyvät edellytykset hyödyntää aurinkoenergiaa.

"Meillä on käytössämme satoja hehtaareja sellaista kattopinta-alaa, jolla voidaan tuottaa aurinkosähköä ja -lämpöä. Kaupparakennukset ovat yleensä korkeita, joten puut ja muut talot eivät varjosta niitä. Tämä tehostaa aurinkoenergian käyttöä."

Ilmolan mukaan energiatehokkuus kulkee käsi kädessä uusiutuvan energian suosimisen kanssa. Mitä vähemmän energiaa kulutetaan, sitä parempi tilanne on sekä kaupalle että asiakasomistajille. Ilmola ottaa esimerkiksi osuuskauppa HOK-Elannon, jonka energiatehokkuus on parantunut 19 prosenttia vuosina 2009–2013. Se on tuonut lähes yhdeksän miljoonan euron säästön energiakustannuksissa.

"Energiatehokkuus on myös kaikkein edullisin tapa vähentää päästöjä", Ilmola summaa.

Kotimaista energiaa

Uusiutuvan energian suosimisella on myös laajempaa taloudellista merkitystä. Esimerkiksi vuonna 2012 Suomi käytti tuontienergiaan, kuten kivihiileen, öljyyn ja maakaasuun, noin 8,5 miljardia euroa. Rahat jäisivät Suomeen, jos tuontienergia voitaisiin korvata kotimaassa tuotetulla uusiutuvalla energialla. Summa vastaa neljää prosenttia Suomen bruttokansantuotteesta ja on samaa luokkaa kuin paljon puhuttu julkisen talouden pitkän aikavälin kestävyysvaje.

"Kyse on isosta summasta, jolla voitaisiin kehittää uusiutuvien energiamuotojen hyödyntämistä", Juhani Ilmola sanoo.

"S-ryhmän satsaus tuulivoimaan, maalämpöön ja aurinkoenergiaan on osaltaan suomalaisen hyvinvoinnin turvaamista. Kun saamme mahdollisimman paljon energiastamme maan rajojen sisäpuolelta, pidämme omalta osaltamme Suomea elinvoimaisena ja turvaamme palveluiden saatavuutta."

Omat valinnat vaikuttavat

Kotitalouksien osuus koko Suomen energiankulutuksesta on noin 20 prosenttia. Jokainen suomalainen voi suosia uusiutuvaa energiaa arkisilla valinnoillaan. Kuluttajan vaikutusmahdollisuudet ovat toistaiseksi rajalliset, mutta energiatekniikan ja -markkinoiden kehittyessä vaihtoehtoja tulee lisää.

Kodin energiankäytöstä jopa 50 prosenttia kuluu lämmitykseen. Asumismuoto vaikuttaa paljon siihen, voiko lämmityksessä suosia uusiutuvaa energiaa. Kerrostaloasukkaalla on vähemmän suoria vaikutusmahdollisuuksia, koska kaupunkialueilla kerrostalot ovat yleensä kaukolämpöverkossa. Omakotitalossa voi lämmönlähteekseen vaihtaa pelletit tai maalämmön.

"Kaupungissa on kuitenkin energiatehokkaampaa asua kuin maaseudulla, koska etäisyydet ovat lyhyitä ja julkinen liikenne toimii", Motivan Timo Määttä huomauttaa.

Ilmalämpöpumppujen määrä on lisääntynyt, ja niiden oikealla käytöllä lämmitysenergian kulutusta on mahdollista vähentää. Etenkin omakotitaloissa ja vapaa-ajan asunnoissa voi tuottaa sähköä omilla aurinkopaneeleilla ja lämmittää vettä aurinkokeräimillä. Aurinkosähkö riittää hyvin esimerkiksi kesämökin valaistukseen.

Oman kodin tai mökin aurinkoenergiaratkaisuja saa myös S-ryhmästä, samoin maalämpö- ja ilmapumppuratkaisuja. Tuotteiden ja palveluiden tarjonta vaihtelee toimipisteen ja paikkakunnan mukaan. Hankintapäällikkö Laura Sareva kertoo, että asiakkaat ovat entistä kiinnostuneempia uusiutuvasta energiasta, minkä vuoksi siihen liittyviä palveluita kehitetään edelleen.

Kotitaloussähkön osuus kodin energiankulutuksesta on noin 35 prosenttia. Kodin sähkölaitteista eniten kuluttavat valaisimet, kodin elektroniikka ja kylmälaitteet. Valaistuksen osuus sähkönkulutuksesta on laskenut entistä energiatehokkaampien lamppujen vuoksi.

Yksittäiset kodin elektroniikkalaitteet kuluttavat vähemmän sähköä kuin aiemmin, mutta laitteiden määrän lisääntyminen näkyy kasvaneena sähkönkulutuksena. Kuluttaja voi vaikuttaa myös ostamalla uusiutuvalla energialla tuotettua sähköä. Samalla sähkönkulutusta kannattaa mahdollisuuksien mukaan vähentää.

Myös sähköautolla voi vaikuttaa energiankulutukseen. Lisäksi omissa kulutusvalinnoissa voi suosia uusiutuvaa energiaa käyttäviä palveluyrityksiä.