Internet Explorer -selainta ei enää aktiivisesti tueta. Suosittelemme käyttämään sivustoamme esimerkiksi Google Chrome tai Mozilla Firefox -selaimilla.

Miten auttaa vanhusta raha-asioiden hoidossa?

Teksti:
Miia Vähähyyppä
Asiantuntija:
asiantuntija Virva Ryynänen, Muistiliitto, lakimies Kari Äijälä, S-Pankki ja lakimies Katri Väänänen, Kilpailu- ja kuluttajavirasto
Kuvat:
SOK
Julkaistu: 25.5.2015
|
Muokattu: 31.8.2020
Vanhuus tai sairaudet voivat hämärtää ikäihmisen käsitystä rahasta sekä hankaloittaa kauppa- ja pankkireissuja. Silloin on hyvä, jos luotettava läheinen pääsee hätiin esimerkiksi valtakirjan turvin tai ryhtymällä edunvalvojaksi.

Piimää, kurkkua, leipää, kinkkua, juustoa ja kauraryynejä. Kälviäläinen Tyyne Passoja, 96, luettelee ruokatarpeitaan.

Veljentytär Sirkka Passoja, 65, seuraa vierestä, kun Tyyne kirjaa kauppalistan sisällön ylös. Sirkka Passoja on hoitanut tätinsä kauppa- ja pankkireissut vuodesta 2012 lähtien. Silloin Tyyne Passojan jalka amputoitiin verenkiertohäiriön vuoksi ja hän joutui pyörätuoliin.

Kaksikon järjestely asettui uomiinsa, kun Tyyne Passoja oli vielä sairaalassa. Hän pyysi veljentytärtään tuomaan hieman käyttörahaa, ja naiset sopivat valtakirjalla, että Sirkka Passoja voi nostaa rahaa ja maksaa laskuja Tyynen tililtä. Sirkka Passojalle oli selvää, ettei Tyyne-täti enää pääsisi yhtä helposti liikkumaan, joten hän lupasi hoitaa tämän talousasiat jatkossakin.

Perjantaisin Sirkka Passoja kipaisee parin kilometrin päähän pankkiin nostamaan valtakirjalla käteistä Tyyne Paasojan tililtä. Samalla hän käy kaupassa ostamassa ruokatarvikkeet. Jos laskuja on tullut, Sirkka vie ne Tyynen allekirjoittamina pankkiin maksettaviksi.

"Raha-asioiden luovuttaminen muiden käsiin ei tuntunut pahalta. Päinvastoin olen kiitollinen, että joku hoitaa asioitani. Minua harmittaa lähinnä vain se, että joudun vaivaamaan Sirkkaa. Mutta ei hän ole kertaakaan valittanut tai sanonut, ettei hoitaisi", Tyyne Passoja kertoo.

Valtakirja on hyvä aloitus

Iäkäs ihminen voi tarvita apua taloudenhoidossaan monista syistä, kuten liikuntakyvyn menetyksen tai sairauden vuoksi. Useimmiten läheisten apua tarvitaan muistisairauden tai -häiriön takia. Tällöin on hyvä aloittaa kevyesti laatimalla esimerkiksi valtakirja laskujen maksuun.

"Jos kyseessä on muistisairaus, on tärkeää jatkaa elämää mahdollisimman normaalisti. Muutokset rasittavat ja voivat aiheuttaa tuntemuksia siitä, ettei kaikki ole hallinnassa", kertoo Muistiliiton asiantuntija Virva Ryynänen.

Ongelmista huolimatta ihmisen tulisi saada käyttää rahaa samalla tavoin kuin ennenkin. Jos on ollut säästäväinen, rahaa käytetään edelleen yhtä säästeliäästi. Jos taas on tottunut ostamaan itselleen silloin tällöin jotain mukavaa, tämänkin tulisi onnistua.

Vaikka rahanarvo olisikin hämärtynyt, voi tuttua pankkikorttia käyttää edelleen. Tällöin pankkikortti on kuitenkin hyvä yhdistää Ryynäsen mukaan sellaiseen käyttötiliin, jonne siirretään kuukausittain sovittu määrä rahaa omaan käyttöön. Näin esimerkiksi pikkuhankintoja voi hoitaa mahdollisimman pitkään itse.

On tärkeää, että kaikki asiat hoidetaan mahdollisimman avoimesti.

Luota, mutta varoen

Raha-asioissa on hyvä noudattaa varovaisuutta, oli apuun tuleva ihminen kuinka läheinen tahansa.

"Vaikka apua tarvitsisikin, omaa korttia ja tunnuksia ei pidä missään nimessä antaa muille", painottaa lakimies Kari Äijälä S-Pankin lakiosastolta.

Äijälän mukaan järkevintä on luoda uusi tili, jonka käyttöön auttaja saa oikeudet. Läheinen saa tällöin myös oman kortin ja pankkitunnukset. Tilille voidaan siirtää säännöllisesti sopiva summa rahaa, ja sieltä voidaan hoitaa sekä laskujen maksu että kaupassa käyminen.

On tärkeää, että kaikki asiat hoidetaan mahdollisimman avoimesti, sillä joskus esimerkiksi vanhempien raha-asioiden hoito hiertää sisarusten välejä. Virva Ryynänen kehottaa välttämään käteisnostoja ja maksamaan kaiken tililtä, jolloin rahaliikenteen voi myöhemmin tarkistaa. Myös kuitit on hyvä pitää tallessa.

Raha on hyvin henkilökohtainen asia, ja muiden puuttuminen voi tuntua rankalta.

Säilytä oikeus vaikuttaa

Edunvalvonta on viimeisin keino huolehtia apua tarvitsevan taloudesta. Siihen turvaudutaan vain, jos asiat eivät muutoin hoidu asianmukaisesti. Edunvalvonnassa joko sukulainen, ystävä tai yleinen edunvalvoja huolehtii toisen ihmisen taloudesta.

Helpoimmalla omaiset pääsevät, jos ikääntynyt on jo terveenä määritellyt, miten toivoo asioitaan hoidettavan. Edunvalvontavaltuutuksen tekoon saa apua maistraatista.

"Valtuutuksessa voi määritellä tarkasti, miten haluaa asioitaan hoidettavan. Esimerkiksi mitä kaikkea haluaa pystyä ostamaan itselleen", Virva Ryynänen kertoo.

Monesti juuri läheiset huomaavat rahankäytön ongelmat. Mahdollisia merkkejä vaikeuksista ovat esimerkiksi rahojen toistuva loppuminen, pankkikortin hukkuminen tai selkeät muutokset rahankäyttötavoissa. Iäkäs saattaa alkaa tilata vaikkapa paljon aikakauslehtiä, joita ei koskaan ennen ole hankkinut.

Ongelmat kannattaa ottaa puheeksi varovasti ja kunnioittavasti. Raha on hyvin henkilökohtainen asia, ja muiden puuttuminen voi tuntua rankalta. Kun asia otetaan puheeksi, on tärkeää painottaa, ettei avun vastaanottaminen tarkoita täydellistä päätäntävallasta luopumista.

Suotavaa olisi myös, että ikäihmisellä säilyisi oikeus määrätä omista asioistaan tai hän voisi vähintäänkin vaikuttaa niihin mahdollisimman pitkään.

"Perheen väleistä ja puhetavasta riippuu paljon, miten aiheesta puhuminen luonnistuu", Ryynänen myöntää.

Jos ongelmien syynä on muistisairaus tai sen epäily, raha-asiat voi ottaa puheeksi vaikka lääkärin tai muistihoitajan luona kysymällä, miten tällaiset asiat suositellaan hoitamaan.

Suvun terävin pää

Tyyne Passoja on säästynyt muistisairauksilta, ja Sirkka Passoja sanoo Tyynen pään olevan suvun terävin.

Tyyne Passoja kertoo olevansa vanhanajan säästäväinen ihminen, sillä rahaa ei lapsuudessa ja nuoruudessa ollut. Turhaa hän ei halua ostaa, mutta kauppareissuilla ei tarvitse kuitenkaan pihistellä ja valita halvinta. Tyyne luottaa, että Sirkka valitsee kohtuullisen hintaiset leivät ja kahvit.

"Olen tavannut pistää menemään sen, minkä olen pystynyt", Tyyne Passoja sanoo.

Sirkka Passojan lisäksi muut serkukset ovat tätinsä apuna erilaisissa asioissa: kuljettavat juhliin, kuoroharjoituksiin ja tarvittaessa parinkymmenen kilometrin päähän kaupungille, jos Tyyne tarvitsee uusia vaatteita.

"Tärkeintä on, että niin raha-asiat kuin käytännön asiatkin tulee hoidettua", Sirkka Passoja sanoo.

Varo huijareita

  • Kaikki kaupantekijät eivät toimi rehellisesti, vaan osa yrittää käyttää iäkkäitä ihmisiä taloudellisesti hyväkseen.
  • Harhaanjohtavaa markkinointia tai rikosyrityksiä tehdään erityisesti puhelimessa. Vilpillisiä kaupustelijoita saattaa ilmestyä myös oven taakse.
  • Jos tarjous kuulostaa liian hyvältä ollakseen totta, siinä on todennäköisesti jotain mätää. Edullisten laihdutuspillereiden markkinoija saattaa esimerkiksi jättää kertomatta, että samalla sitoutuu pitkään määräaikaiseen sopimukseen.
  • Myös aggressiivinen myyntitapa saattaa viitata huijausyritykseen.
  • Hyvä tapa on kiittää, kieltäytyä ja sulkea puhelin. Kun kauppias on ovella, kohtelias mutta tiukka vastaus auttaa. Mitään ei ole pakko ostaa.
  • Apua saa puhelimitse Kuluttajaneuvonnasta. Neuvojat auttavat arvioimaan, tuleeko ottaa yhteys poliisiin.

Vinkit antoi Kilpailu- ja kuluttajaviraston lakimies Katri Väänänen.

Lisää aiheesta