Parempien työolojen puolesta

Parin viime vuoden aikana Bangladeshin vaatetehtaissa on tapahtunut tuhoisia onnettomuuksia. Tehdasrakennuksen romahduksessa ja useissa tulipaloissa on kuollut ja loukkaantunut satoja ihmisiä. Vaatetehtaita on arvosteltu työntekijöiden oikeuksien polkemisesta, matalasta palkkatasosta sekä työturvallisuuden laiminlyönnistä.

S-ryhmässä myytävistä vaatteista noin kaksi prosenttia valmistetaan Bangladeshissa. Yritys haluaa varmistaa, että tehtaiden työolot ovat hyvät ja vastaavat kansainvälisiä standardeja. S-ryhmän tavarantoimittajista yksikään ei ole kohdannut onnettomuuksia, sillä tehtaat sijaitsevat yleensä uusissa ja hyväkuntoisissa rakennuksissa.

Kohtuullisten työolojen takaamiseksi S-ryhmä on mukana kansainvälisessä sosiaalisen vastuun valvontajärjestelmässä BSCI:ssä. Se tekee säännöllisesti auditointeja eli tarkastuksia tehtaissa riippumattomien asiantuntijoiden avulla. Lisäksi paikallinen yhteistyökumppani valvoo tehtaiden ympäristövastuuta sekä palo- ja rakennusturvallisuutta.

"Olemme tehneet yhteistyötä tuttujen tavarantoimittajien kanssa vuodesta 2007. Yhteistyön alussa suurin huomio kiinnittyi palkkatasoon, mutta nykyään suurimmat haasteet liittyvät työntekijöiden järjestäytymisoikeuteen sekä palo- ja rakennusturvallisuuteen. Olemme tyytyväisiä, että kaikki tavarantoimittajamme ovat sitoutuneet kehittämään toimintaansa vastaamaan BSCI:n kriteereitä", sanoo kehitysjohtaja Mikael Sjögren SOK:lta.

Meille on tärkeää, että tehtaiden työntekijöiden toimeentulo turvataan.

Haasteita ja onnistumisia

Sjögren ja S-ryhmän vastuullisuusjohtaja Lea Rankinen kävivät tutustumassa bangladeshilaisten tehtaiden arkeen huhtikuun lopussa. S-ryhmällä on Bangladeshissa neljä tavarantoimittajaa. Rankisen mukaan yritykset ovat kehittäneet toimintaansa merkittävästi, mutta paljon on vielä tekemistä.

"Yksi haaste on Bangladeshin poliittinen tilanne. Osalla paikallisten tehtaiden omistajista on poliittisia kytköksiä, mikä aiheuttaa korruptioepäilyjä. Lisäksi paikallinen valvonta turvallisuusasioissa on ollut heikkoa, mutta onnettomuuksien myötä valvontaa on tehostettu", 
Rankinen kertoo.

Haasteena on pitkään ollut myös alhainen palkkataso. Viime vuoden lopulla minimipalkka tosin nousi 29 eurosta 50 euroon kuukaudessa.

"Meille on tärkeää, että tehtaiden työntekijöiden toimeentulo turvataan. Tavoitteemme on, että voimme ostohintojemme kautta auttaa tavarantoimittajia ylittämään minimipalkkatason."

Haasteena on, että tehtaissa valmistetaan useiden yritysten tuotteita, eikä yhden toimijan panostus välttämättä riitä palkkojen nostamiseen yli minimitason. BSCI-auditointien avulla kuitenkin varmistetaan, että palkka noudattaa lakia.

Rankinen nosti esille myös kysymyksen työntekijöiden järjestäytymisoikeudesta, kun hän keskusteli S-ryhmän tavarantoimittajien johtoportaan kanssa.

"Haluamme tukea työntekijöiden vapaata oikeutta neuvotella ja järjestäytyä. Paikallisen ay-liikkeen rooli onkin kasvanut ja tulee kasvamaan edelleen", Rankinen sanoo.

Rankisen ja Sjögrenin mukaan kaikkein tärkeintä työolojen parantamiseksi on johdon sitouttaminen tarvittaviin muutoksiin. S-ryhmä jatkaa yhteistyötä niiden tehtaiden kanssa, jotka sitoutuvat tarvittaviin parannuksiin.

"Nyt tuntuu siltä, että tehtaiden johtajilla on aitoa halua muuttaa asioita", Rankinen kehuu.

Tämä näkyy parempina tuloksina tehtaiden BSCI-raporteissa. Tehdasvierailulla Rankinen pani merkille, että varauloskäyntejä oli lisätty, sähköjohdot oli suojattu ja opasteita oli parannettu. Paloturvallisuudesta vastaavia henkilöitä oli entistä enemmän.

Turvallisuus oli lisääntynyt etenkin paikallisen yhteistyökumppanin viime vuonna laatiman Safety Task Force -mallin ansiosta. Sen kautta rakennustekniikan asiantuntijat tekevät säännöllisiä tarkastuksia tehtaissa ja opastavat yritysten johtoa tekemään tarvittavia muutoksia.

"Tehtaiden johtajat ovat arvostaneet sitä, että heitä ei vain kehoteta tekemään muutoksia vaan heitä myös autetaan", Rankinen kertoo.

Safety Task Force -mallia ei ole sidottu vain yhteen maahan, vaan sitä voi tarvittaessa hyödyntää myös muissa riskimaissa sijaitsevissa tehtaissa.

Vastuullisuutta läpi ketjun

S-ryhmällä on monta rautaa tulessa riskimaiden tuotanto-olojen parantamiseksi. Yritys on esimerkiksi ollut mukana kehittämässä BSCI:n toimintaohjeita. Se hyväksyy tavarantoimittajiltaan myös muita audintointimalleja, kuten sosiaalisen vastuun tiukimpia kriteerejä noudattavan SA8000-sertifikaatin.

Lisäksi S-ryhmä pitää säännöllisesti yhteyttä tavarantoimittajiinsa ja tarkkailee niiden edistymistä. Jatkossa tavoitteena on panostaa entistä enemmän työntekijöiden kouluttamiseen.

"Olemme käyneet tilannetta läpi myös kotimaisten maahantuojiemme kanssa. Edellytämme, että puolueeton taho vastaa tuotannon turvallisuuden ja vastuullisuuden valvonnasta. Syksyllä kartoitamme tilannetta uudelleen", Rankinen kertoo.

S-ryhmä haluaa kertoa kuluttajille läpinäkyvästi tuotteidensa valmistusprosessista. Sen vuoksi se ilmoittaa omien merkkiensä tekstiilituotteissa valmistusmaan, vaikka laki ei sitä edellytä. Tavoitteena on viestiä vastuullisuudesta jatkossa entistä selkeämmin.

"Edistysaskeleista huolimatta työtä riittää edelleen. Tarkoitus on mennä yhä pidemmälle tuotantoketjun läpivalaisussa ja tehdä myös raaka-aineiden tuotannon auditointeja. Tavoitteemme on olla alan vastuullisuuden kehittämisen kärjessä", Sjögren sanoo.

Rankisen mukaan S-ryhmä tulee tulevaisuudessa kiinnittämään entistä enemmän huomiota myös bangladeshilaisten tehtaiden ympäristövaikutuksiin, kuten vedenkäyttöön ja maaperän puhtauteen.

"Säännöllisillä tarkastuskäynneillä, työturvallisuuden parantamisella ja sosiaalisen vastuun kantamisella on yksi yhteinen tavoite. S-ryhmä haluaa tarjota asiakasomistajille turvallisia sekä eettisesti ja ekologisesti kestäviä tuotteita", Sjögren summaa.