”Älä sano minä, sano me”, oppi presidentti Tarja Halonen jo lapsuudenkodissaan | Yhteishyvä
Internet Explorer -selainta ei enää aktiivisesti tueta. Suosittelemme käyttämään sivustoamme esimerkiksi Google Chrome tai Mozilla Firefox -selaimilla.

”Älä sano minä, sano me”, oppi presidentti Tarja Halonen jo lapsuudenkodissaan

Opiskelijaliikkeessä toimiessaan presidentti Halonen havaitsi yhteisön merkityksen ja ryhtyi työhön tasa-arvon puolesta.

Presidentti Tarja Halonen iloitsee nähdessään naisten suuren roolin Suomen nykyisessä hallituksessa ja puoluejohtajina. Hän itse on toiminut urallaan tienavaajana. ”Jonkun se oli aloitettava. Tähän on tarvittu myös edistyksellisiä miehiä”, hän toteaa.

Opiskelijaliikkeessä toimiessaan presidentti Halonen havaitsi yhteisön merkityksen ja ryhtyi työhön tasa-arvon puolesta. Tässä presidentin viisaat sanat.

Jaa Somessa
Teksti
Kaisa Hako
Kuvat
Juha Törmälä

Ihmisoikeudet

Jos ihmisellä ei ole yhteisöä tukenaan, ihmisoikeuksien on vaikea toteutua. Tämän huomasin jo opiskeluaikoinani 1960-luvulla. Oma sodanjälkeinen sukupolveni heräsi voimakkaasti tietoisuuteen, että jokaisella yksilöllä on ihmisoikeudet. Olin mukana järjestöissä ja opiskelijaliikkeissä, jotka alkoivat kiinnittää huomiota esimerkiksi vankien ja romaniväestön asemaan, sukupuolten väliseen tasa-arvoon ja seksuaalivähemmistöjen oikeuksiin. Lähdin mukaan, sillä olin nähnyt lähipiirissäni opiskelijamaailmassa riittävän monta tarpeetonta tragediaa.

Jälkikäteen olen huomannut, että Me Too -liike olisi ollut tervetullut jo silloin. Naisina olimme opiskelijaliikkeessä vähemmistössä ja meitä kohdeltiin vähemmän tärkeinä. Muut tavoitteet tuntuivat kuitenkin silloin isommilta.

”Vakavin onnellisuutta estävä tekijä on yksinäisyys.”

Heikommassa asemassa olevien puolustaminen on minulla kotini perintöä. ”Älä sano minä, sano me”, meillä kotona aina sanottiin.

Tämän päivän Suomessa olen eniten huolissani köyhyydestä, joka on pirstoutunutta, mosaiikkimaista. Se voi koskettaa lapsiperheitä, vanhuksia, maahanmuuttajia tai elämästä syrjäytyneitä. Ihmiset voivat kokea köyhyyden johtuvan omasta epäonnistumisestaan, vaikka he olisivat kokeneet asioita, joista selviytyäkseen pitäisi olla poikkeuksellisen rohkea ja vahva.

Kumppanuus

Yhteisöllisyyttä ja kumppanuutta ei voi täysin delegoida yhteiskunnalle. Pohjoismaisissa yhteiskunnissa on tehty paljon työtä, jotta vastoinkäymisten jaksot kansalaisten elämässä voisivat jäädä mahdollisimman lyhytaikaisiksi.

Vakavin onnellisuutta estävä tekijä on kuitenkin yksinäisyys. Voimme luoda tasa-arvoisia koulutus-, terveys- ja sosiaalirakenteita, mutta meillä jokaisella on vastuu kanssaihmisistämme.

Esimerkiksi järjestöjen kautta toteutettu yksilöiden yhteisöllisyys on voimallista. Itse olen kokenut tämän TUL:n urheilutoiminnan kautta, kun oma tyttäreni oli pitkään mukana joukkuevoimistelussa ja rytmisessä kilpavoimistelussa. Olin yksinhuoltaja, eikä ammattini suonut aina joustovaraa. Urheiluseuran ihmiset osoittivat tuolloin korvaamattomia kanssakasvattajan ominaisuuksia.

Osuustoiminta

Taloudellisella toiminnalla voi olla voitontavoittelua laajempi ideologinen pohja. Osuustoiminnan idea on hieno: jaetaan taloudellista vastuuta ja tuotetaan jotakin, jolla on arvoa yhteisölle. Esimerkiksi Reilun kaupan kahvi saatiin aikanaan markkinoille niin, että kahvintuottajat kehitysmaissa omaksuivat osuuskunta-ajattelun, ja Suomessa juuri osuuskaupat ottivat tuotteen ensimmäisten joukossa vastaan.

Muutosvoima

Sukupuolten välinen tasa-arvo ja naisten asema ovat valtavan suuressa roolissa, jotta YK:n kestävän kehityksen tavoitteet voivat toteutua.

Kun syrjityssä asemassa ollut voimaantuu yhdenvertaiseksi yhteiskunnan jäseneksi, hänestä tulee parhaimmillaan kuin uusi ihminen. Toivoisin, että hän näkisi silloin kokonaisuuden: että muutos ei johdu yksinomaan omista ansioista, vaan myös yhteisön tuesta. Parhaimmillaan tämä voi kasvaa solidaarisuudeksi, muutosvoimaksi.

Tarja Halonen

  • Suomen ensimmäinen naispuolinen tasavallan presidentti 2000–2012.
  • Myös Suomen ensimmäinen naispuolinen työmarkkinajuristi ja ulkoministeri.
  • Poikkeuksellisen laaja kokemus kansalaisjärjestöissä toimimisesta.
  • Työskentelee nykyisin ihmisoikeuksien, rauhan ja kestävän kehityksen edistämiseksi yli kahdessakymmenessä järjestössä tai korkean tason kansainvälisessä verkostossa.
  • Harrastukset: teatteri, kuvataiteet, koripallo.

Lue lisää viisaita sanoja

Julkaistu: 25.3.2020
Muokattu: 26.3.2020
Jaa Somessa