Monipuoliset kaalit sopivat sekä laihduttajan että herkuttelijan lautaselle. Lampaanliha ja kaali muodostavat klassisen makuyhdistelmän, mutta myös porsaanliha ja pekoni tai makkara ja jauheliha sopivat kaalien kanssa samaan pataan. Makumaailmaa täydentävät hunaja ja siirappi sekä mausteista meirami, kumina, anis, fenkoli, valkosipuli ja erilaiset pippurit.
Kaalit ovat merkittävä C-vitamiinin lähde.
Eri kaalilajikkeiden valikoima on runsaimmillaan syksyllä. Vastakorjattuna myös maku ja ravintosisältö ovat parhaimmillaan. Kaaleissa on vitamiinien, polyfenolien ja kivennäisaineiden lisäksi runsaasti vatsaystävällisiä kuituja. Kaalit ovat merkittävä C-vitamiinin lähde, sillä 100 grammaa valkokaalia sisältää lähes yhtä paljon C-vitamiinia kuin appelsiini. Kaloreita kaaleissa on vain vähän, noin 25 kcal/100g.
Kotona kaaleja ei kannata säilyttää runsaasti etyleeniä tuottavien kasvisten, kuten tomaatin ja omenan, lähellä. Parhaiten kaalit säilyvät jääkaapissa 1–4 asteessa. Esimerkiksi keräkaali säilyy jopa kuukausia, kun se pidetään viileässä kantapuoli ylöspäin.
Parhaiten kaalit säilyvät jääkaapissa 1–4 asteessa.
Valkokaali – kääryleisiin
Tunnetuin ja käytetyin kaali on valko- eli keräkaali. Varhais- ja kesäkaalit ovat löyhäkeräisiä ja rapeita, syys- ja talvikaalit puolestaan tiiviimpiä ja sitkeämpiä. Niiden rakenne pehmenee paitsi marinoimalla tai kypsentämällä myös painelemalla suikaleita kaulimella. Valkokaali maistuu ihanalta keitoissa, jauhelihapadassa ja -kääryleissä sekä klassisen kaalipiirakan täytteenä.
> Katso resepti: Mummolan kaalikääryleet
Kukkakaali – grilliin
Voimakkaan makuinen kukkakaali on parhaimmillaan, kun sen valkea kukinto on pieni ja kiinteä. Raaka kukkakaali sopii salaatteihin sekä dippivihannekseksi. Perinteisesti kukkakaali tarjotaan napakan kypsäksi höyrytettynä tai juustokastikkeella gratinoituna. Kukkakaalia voi myös grillata aterian lisäkkeeksi ohuina, öljyllä ja mausteilla siveltyinä viipaleina.
> Katso resepti: Kukkakaalipihvit ja hernesalsa
Punakaali – salaattiin
Punakaalin väri saattaa vaihdella suurestikin, mutta sen lehtiruodit ovat aina valkoiset. Valkokaalia pienempi punakaali on kiinteä ja maultaan makeahko. Se sopii erityisen hyvin salaatteihin ja haudutettaviin ruokiin. Keitinveteen kannattaa lisätä tilkka etikkaa tai sitruunamehua, jotta kaunis väri ei haalistu keitettäessä.
> Katso resepti: Punakaali-fetasalaatti
Lehtikaali – voimasmoothieen
Tummanvihreä lehtikaali ei muodosta kerää, vaan siitä käytetään kiharareunaiset lehdet. Voimakkaanmakuinen lehtikaali sisältää paljon muun muassa C-vitamiinia ja rautaa. Kovat lehtiruodit voi halutessaan poistaa, ja kaalista voi valmistaa herkullisen lisäkkeen paistamalla öljyssä. Siitä syntyy myös maukasta pestoa, rapeita sipsejä ja terveellinen vihannessmoothie.
> Katso resepti: Lehtikaali-omenasmoothie
Parsakaali – lohen kaveriksi
Parsakaali eli brokkoli on parhaimmillaan kun sen nuput ovat pieniä ja napakoita. Tämä huipputerveellinen vihannes on herkullista, kun se keitetään suolalla maustetussa vedessä napakan kypsäksi. Myös varret ovat syötäviä. Parsakaali sopii hyvin gratiineihin, vokkeihin, pikkelsseihin, piirakoihin ja keittoihin.
> Katso resepti: Mantelilohi ja kukkakaalimuusi
Ruusukaali – pekonin pariksi
Pähkinäisen makuinen ruusukaali eli brysselinkaali on pieni, runsaasti vitamiineja, rautaa ja valkuaista sisältävä "nuppu". Keitettynä se sopii lisäkkeeksi monien liharuokien kanssa. Haaleina ja halkaistuina pienistä ruusukaaleista saa ruokaisan salaatin lisäämällä joukkoon rapeaksi paistettua pekonia ja valkosipulilla maustettuja leipäkrutonkeja.
> Katso resepti: Ruusukaali-pekonipaistos
Kiinankaali – vokkiin
Pitkänomaisen kiinankaalin lehdet ovat rapean mehukkaita ja leveitä. Kerän sisällä lehdet ovat vaalean kellertävät, päällä vaaleanvihreät ja tyvestä melkein valkoiset. Kiinankaalin mieto maku tulee parhaiten esiin lämpimissä ruuissa. Se sopii niin sienikääryleisiin kuin kasvispihveihin sekä itämaisiin vokkiruokiin.
