Internet Explorer -selainta ei enää aktiivisesti tueta. Suosittelemme käyttämään sivustoamme esimerkiksi Google Chrome tai Mozilla Firefox -selaimilla.

Yksi neljästä vanhemmasta on hävennyt lapsensa pukeutumista

Teksti:
Leena Lukkari
Kuvat:
SOK
Julkaistu: 4.7.2017
|
Muokattu: 31.8.2020
Professori Annamari Vänskä: Lapsen olisi hyvä antaa etsiä omaa tyyliään.

Joka neljäs vanhempi on joskus hävennyt lapsensa vaatteita, paljastuu Yhteishyvän nettikyselystä. Useimmiten syynä on likainen, rikkinäinen tai liian pieni vaate, jonka lapsi on päälleen sujauttanut, mutta on niitä erikoisempiakin tarinoita:

"Lapsi päätti lähteä tonttulakki päässä kauppaan. Oli kesäkuu", kertoo yksi äiti.

Toista äitiä on nolottanut lapsen huono maku:

"Nuorimmaisen suurinta huvia on pukea mahdollisimman monta eri kuosia ja väriä yhdessä. Lisäksi hän vetää sukat aina lahkeiden päälle, hameen housujen päälle ja muovikoruja yli kaikkien tarpeen."

Aalto-yliopiston muodintutkimuksen professori Annamari Vänskä tietää, että häpeän taustalla on monia syitä.

"Aikuinen saattaa esimerkiksi ajatella lapsen vaatetuksen kertovan jotakin hänestä lapsen kasvattajana ja huolehtivana vanhempana. Vaatteethan ovat kommunikaatiota, niillä välitetään erilaisia viestejä."

Kyse on lapsen identiteetistä

Rikkinäiset ja likaiset vaatteet voivat antaa kuvan huonosta vanhemmuudesta. Erilainen tyyli on sitten kokonaan toinen juttu.

"On tietenkin ikävää, jos vanhempien ja lasten tyylitaju ei kohtaa. Aikuisten olisi kuitenkin hyvä antaa lapsen kokeilla ja etsiä omaa tyyliään", lasten pukeutumisesta Muodikas lapsuus -kirjan kirjoittanut Vänskä sanoo.

Moni lapsi tietää jo hyvin varhain, millaisia vaatteita haluaa käyttää, eikä Vänskä näe syytä estää lasta valitsemasta omia vaatteitaan. Vaatteen suhde kehoon on hyvin intiimi, professori sanoo. Vaate on olennainen osa identiteetin rakentamista ja ilmaisemista.

"Lapsella pitäisi olla oikeus ilmaista omaa identiteettiään vaattein, vaikka se ei aikuista miellyttäisikään. Lapsi voi myös etsiä identiteettiään vaatekokeiluilla. Viime kädessä kyse on kuitenkin lapsen, ei aikuisen, identiteetistä."

Se tahtoo unohtua monelta äidiltä. Lasten vaatteissa on usein ulkoisia merkkejä, joiden mukaan vanhemmat arvioivat toisiaan. Monet lastenvaatemerkit markkinoivat itseään esimerkiksi vastuullisina toimijoina, jotka eivät käytä lapsityövoimaa. Merkkien avulla äidit voivat löytää "kaltaistaan" seuraa, missä ikinä liikkuvatkaan lasten kanssa. Lapsi ei näitä merkkejä havaitse, ellei niitä opeteta hänelle.

Kaappiin vain kauniita vaatteita

Lasten pukeutumisessa vanhempia huoletti eniten säähän sopimaton pukeutuminen, mutta myös napapaidat, paljaat nilkat sekä prinsessojen ja supersankarien kuvat. Myös tyylittömyys nousee kärkeen, kun vanhemmat listaavat syitä vaateärsytyksiin.

Yhteishyvän lukijat kertoivat tapoja, joilla yrittävät välttyä makukysymysten yhteentörmäyksiltä. Muutama äiti kertoi esivalitsevansa kaupassa muutamia vaatteita, joista lapsi saa tehdä lopullisen valinnan. Toiset vanhemmat ostavat kaappiin valmiiksi vain heitä miellyttäviä ja keskenään yhteensopivia vaatteita.

Yksi pariskunta pyrkii kasvattamaan lapsensa esteettistä makua näin:

"Minä ja mieheni hankimme kaappiin vaatteet, josta kolmevuotias poika valitsee itse haluamansa yhdistelmät. Kun värit mätsäävät, kehumme. Näin poika oppii ja saa rakentaa vaatteiden avulla myös omaa persoonaansa."

Yhteishyvän kyselyssä kävi muuten ilmi sekin, että vain joka kymmenes vanhempi arvelee lapsen jossain tilanteessa hävenneen hänen pukeutumistaan.

"Aina kun menen kumisaappaissa ja kotivaatteissa kauppaan, lasta hävettää. Minä en välitä", kirjoitti yksi äiti.


Yhteishyvän nettikyselyyn vastasi 690 ihmistä.

Lisää aiheesta