Poimi parhaat asiakasomistajan edut nyt myös verkosta

Ruoka ja reseptit

Uusimmat reseptit

Arkiruoka

Edullinen ruoka

Kasvisruoka

Leivonnaiset

Kauden kasvikset

Kalareseptit

Yrtit

Hävikkivinkit

Terveellinen ruoka ja ravitsemus

Ilmastoystävällinen ruoka

Ässäkokki

Kokkaa Kotimaista

Lue näköislehti

Kevään juhlat

Äitienpäivä

Juhlat

Valmistujaiset

Grillaus

Kisaeväät

Salaatit

Neuleohjeet

Maakuntasukat

Villasukan kantapää x 3

Helpot lapaset x 3

Avantouimarin asusteet

Helppo kauluri

Solmupanta

Palmikkopipo

Neulojan taukojumppa

Elämä ja ihmiset

Samarbete

Osallistu

Tilaa uutiskirje

Parempi paikka elää

Ihmiset

Fiksua taloudenhoitoa

Laumasuoja-podcast

Toimitus

Edut

Palaute

Mainostajalle

Käyttöehdot

Tietosuoja

Arvonta- ja kilpailurekisteri

Asiakasomistaja- ja asiakasrekisteri

S-ryhmä.fi

S-kanava.fi

Haku

Johanna Sirviö hymyilee hotellin vastaanottotiskin takana, taustalle heijastuu valoja.

Keskellä Tamperetta kohoaa hotelli, jossa rakkaustarinat syntyvät, jääkiekkofanit juhlivat ja elämä maistuu passion-spritziltä

Maailmanluokan biletysmaisemat, 300 modernia huonetta ja __Mikko Alatalon__ siniset silmälasit. Kymmenen vuotta täyttävä Solo Sokos Hotel Torni Tampere on totisesti vakiinnuttanut paikkansa kaupungin maamerkkinä - tänne jonotetaan yöstä toiseen. 

Hotelliin ei saavuta vain nukkumaan, vaan myös kuuntelemaan livemusiikkia ja nauttimaan elämästä hotellin huipulla sijaitsevassa Moro Sky Barissa.

Tämän kaiken tietää hotellin vastaanotossa työskentelevä __Johanna Sirviö__, joka pääsee jakamaan hotellivieraiden ilot ja surut. Vietimme keväisen viikonloppuyön Tampereen Tornissa ja törmäsimme monenlaiseen yökulkijaan.

Hotellin aulassa kuhisee. Ihmiset eivät kuitenkaan odota pääsyä huoneisiinsa – niihin on kirjauduttu jo aikaisemmin päivällä. Jonoa muodostuu hissien edustalle. Hotellin ylimmässä eli 25. kerroksessa sijaitseva Moro Sky Bar on suosittu juhlapaikka, jonne tullaan juomien ja maisemien vuoksi.

Vastaanotossa työvuoroaan aloittelee palvelupäällikkö Johanna Sirviö, 24. Johanna on työskennellyt vuonna 2014 avatussa hotellissa yli kaksi vuotta.

”Täällä tapahtuu koko ajan, ja pääsen ottamaan osaa asiakkaiden iloihin ja suruihin.”

Johannalla on yövuoroja kuukausittain. Hänen kanssaan vuorossa on tänään vastaanottovirkailija __Ronja__, joka tekee pelkästään yötöitä.

Lauantain ja sunnuntain välisinä öinä hotelli on aina lähes täynnä. Nyt sen 305 huoneesta on vapaana vain seitsemän. 

Kello 22.15: yövuoro alkaa 

Ylhäällä Moro Sky Barissa tunnelma nousee ja DJ soittaa levyjä. Järvi siintää kaupungin kattojen takana, ja Särkänniemen Näsinneula kurottelee kohti taivasta. 
Sohvapöydässä cocktaileja nauttii englantia puhuva kaveriporukka: saksalainen __Annkathrin Mathe__, unkarilainen __Bence Nejory__ sekä espanjalaiset __Victor Sanches__ ja __Sergio Romero__.

Sergio on viettänyt Tampereella Erasmus-vaihtovuotensa. Siitä on jäänyt hyviä muistoja, ja nyt hän on saapunut Suomeen ystäviensä kanssa lomalle. Kööpenhaminassa asuvan nelikon matka jatkuu seuraavaksi Rovaniemelle.

Kaverukset ovat käyneet aikaisemmin tänään katsomassa Tampereen Tapparan ja Turun TPS:n välistä jääkiekko-ottelua viereisellä Nokia-areenalla.

”Oli hauska nähdä, miten vahvasti suomalaiset näyttävät tunteensa urheilukatsomossa”, Annkathrin sanoo.

Nelikon suunnitelmat seuraavalle päivälle ovat selvät: Tampereen perinneherkkua mustaamakkaraa täytyy päästä maistamaan. Kaverukset aikovat myös saunoa ja kastautua järvessä.

22.47 

Vastaanoton vieressä olevan Paja Barin seiniä koristavat soittimet, kultalevyt ja muu musiikkiin liittyvä rekvisiitta. Ne ovat baarissa lainassa pirkanmaalaisilta muusikoilta. Baarin asiakkaat voivat ihmetellä __Jonne Aaronin__, __Juha Torvisen__ ja __Pantse Syrjän__ kitaroita, __Juice Leskisen__ viimeisiksi jääneitä Reino-tohveleita ja __Mikko Alatalon__ sinisiä silmälaseja.

Pyöreän pöydän ääressä istuu nauravainen porukka. __Arja Eränen__, __Arja Salokannas__ ja __Anne Rajasalo__ ovat juhlistamassa Salokannaksen syntymäpäivää. Juhlat ovat olleet onnistunut yllätys.

Seuraavaksi porukalla on suunnitelmissa mennä unten maille – jos mahdollista.

”Hotellihuoneesta lähtiessämme kuulosti siltä, että naapurissamme oli Tapparan miehiä. Saa siis nähdä, saammeko nukuttua”, Eränen toteaa.

Naiskolmikko repeää nauruun. Juhlan aihetta Tapparan miehillä kyllä olisi, sillä Tappara on voittanut tänään pelin TPS:ää vastaan 4–0.

23.39 

Aulassa ei ole enää tietoakaan jonosta, mutta valvontakameroista sen sijaan näkyy, että Morossa on jo menoa.

Tornissa yöpyvät __Pinja Saarenpää__ ja __Jere Saari__ ovat kuitenkin matkalla Pajaan, ainakin ensin. Hekin ovat juhlistamassa syntymäpäiviään. Vantaalainen Pinja on täyttänyt juuri 20, järvenpääläinen Jere 19. 

Pinja on tilannut Jerelle syntymäpäiväyllätykseksi ruusun hotellihuoneeseen. Hotelli taas on muistanut sankareita makealla suklaayllätyksellä. 


00.29 

Baaritiskillä kaksi nuorta naista tilaa keltaiset cocktailit, jotka kruunataan passiohedelmäsiivuilla. Baaritarjoilija __Laura Kantoniemi__ kertoo juoman olevan passiohedelmä-spritz. Se on Moron suosituin cocktail.

Kantoniemi teki töitä Moron baaritiskin takana ensimmäistä kertaa vuonna 2017.

”Parasta on, kun saan ihmiset hymyilemään, teen sen sitten hyvällä juomalla tai huonolla vitsillä.”

01.05 

Vastaanotossa on hiljaista, kunnes nuorehko mies lampsii ulko-ovelta suoraan tiskille.

”Vaimo kirjautui sisään jo aikaisemmin, mulla venähti vähän pidempään”, mies selittelee ja kirjautuu sisään hotelliin.

Posti kantaa hotellille päivän lehdet. Samaan aikaan paikalle saapuu hotellinjohtaja __Eveliina Jokinen__. Päivystysvuorossaan hän kiertää Tampereen neljässä Sokotelin hotellissa varmistamassa, että kaikki on kunnossa.

01.27 

Kello lähestyy kahta, ja ihmisiä alkaa valua hotellille nukkumaan. Jotkut tallustavat ulko-ovelta hissille hieman horjuvin askelin. Yksi laulaa, toiset kantavat pikaruokaloiden paperipusseja. Alkuillan odottava tunnelma on vaihtunut silmäluomia painavaan väsymykseen.

Kello kahdelta Moro Sky Bar sulkeutuu ja viimeisetkin maisemabongarit lähtevät huoneisiinsa tai jatkamaan iltaa muualle.

Respa hiljenee yleensä aina Moron sulkemisen jälkeen, mutta nyt vastaanoton puhelin soi. Jostain huoneesta kantautuu biletyksen ääniä. Johanna hälyttää järjestyksenvalvojan katsomaan, mistä on kyse.

”On tärkeää, että jokainen vieraamme saa nukkua yönsä rauhassa.”

Sitten puhelin soi taas. Toinen asiakas tiedustelee, milloin aamupalaa on tarjolla. 

1.45

Hiljaisen tunnin jälkeen hotellin liukuovet avautuvat. Wolt-kuski tuo pikaruokaravintolan pussin hotelliasiakkaalle.

”Meillä käy viikoittain Wolt-kuljettajia tuomassa ruokaa”, Johanna kertoo.

Nälkä liikuttaakin ihmisiä öisin.  Aulaan saapuu huoneestaan nuori mies, joka pohtii, pitäisikö hänen tilata vai hakea ruokaa. Ronja auttaa miestä tilaamaan ruokaa.

Mies jää aulan sohvalle odottamaan ruokaansa ja tiedustelee, mitä aamupalalla on tarjolla. Hän kertoo seuraavansa proteiinin saantiaan hyvin tarkasti. 

02.38 

Vartija saapuu kierrokselle hotelliin. Joka yö vartija käy tekemässä hotellissa kaksi kierrosta varmistaakseen, että kaikki on kunnossa. Tänään on rauhallista, ja sekin huone, josta kantautuneesta metelistä naapuri valitti, on hiljentynyt. 


03.55 

Hotellin aamiaiskokki saapuu töihin esimerkiksi paistamaan kroissantit ja hoitamaan uunissa kypsyvät tarjoilut.


4.51 

Johanna pitää tauon ja syö pikapuuron aamiaiseksi. Sen jälkeen hän pyyhkii vastaanoton tiskit ja jatkaa paperitöitä: peruu hotellin asiakkaille erehdyksessä annettuja parkkisakkoja ja tarkistaa asiakkaille maksettuja korvauksia.

Näin puoli kuuden maissa silmiä alkaa jo hieman painaa.

”Viimeinen tunti kuluu aina hitaasti. Jos pysähdyn nyt, alkaa nukuttaa.”

Aamiaissalissa on aamukuudelta kuitenkin täysi tohina päällä. Imuri hurisee, astiat kolisevat. Nenään kantautuu kroissanttien, puuron ja kahvin tuoksu.

”Mustamakkara ja riisipiirakat ovat hotellivieraiden suosikkeja. Myös leikkelepöytä tekee aina hyvin kauppansa”, aamiaisvuoron palvelupäällikkö __Petri Oramaa__ kertoo.

5.28 

Aulaan saapuvat ensimmäiset aamiaselle suuntaavat asiakkaat, keski-ikäinen pariskunta. 

”Meidän oli tarkoitus tulla aamiaiselle yhdeksältä, mutta heräsimmekin jo nyt.”

Aamiainen alkaa kello seitsemän. Jonoja ei siihen aikaan sunnuntaisin vielä muodostu.

06.30 

Johannan työvuoro alkaa olla lopuillaan, kun aulaan tassuttelee suloinen ilmestys, 14-vuotias mopsi Lihis Kotkasta.

Lihiksellä on kiire aamupissalle. Yö on ollut vatsavaivojen takia hieman levoton. Edellinen päivä on vierähtänyt sarjakuvafestivaaleilla, jossa on ollut myynnissä Lihiksen isännän __Marko Turusen__ koirastaan tekemä valokuvakirja.

7.15 

Johanna käy vaihtamassa vaatteet. Suunnitelmissa on herätä aikaisintaan neljän maissa iltapäivällä. Työ on mieluinen ja sen kautta hän sai elämäänsä jotain työtäkin merkittävämpää: hän tutustui vartijana työskennelleeseen poikaystäväänsä yövuorossa.

”Emme kuitenkaan alkaneet tapailla silloin, vaan törmäsimme myöhemmin uudelleen Tinderissä.”

Tämä ei suinkaan ole ainut rakkaustarina, jota Tampereen Tornissa on päästy todistamaan.

”Viime kesänä asiakas varasi huoneen ja kertoi, että aikoo kosia meillä kumppaniaan. Pääsin koristelemaan heidän huoneensa ruusun terälehdillä.”

### Solo Sokos Hotel Torni Tampere 10 vuotta

- Suomen korkein hotelli, 88 metriin kurottava Solo Sokos Hotel Torni Tampere, täyttää 10 vuotta vuonna 2024. 
- Hotellissa on 305 huonetta, 14 kokoustilaa ja 1 800 anniskelupaikkaa ravintoloissa ja juhlatiloissa. 
- Hotellihuoneita ja käytäviä koristaa yli 320 paikallisen taiteilijan taideteosta. Asiakkaat voivat halutessaan ostaa teoksia. 
- Kymmenvuotisjuhlan kunniaksi hotellissa järjestetään tapahtumia läpi vuoden. Luvassa on muun muassa näköistornin rakennuskilpailu ja juhlavuoden seminaari. Kesäpäivän seisauksena Moro Sky Bar pidetään auki 24 tuntia.


Lue myös

Silmusalaatti

Simppelisti Silmusalaateista

__Tulinen nuudeli-silmusalaatti__<br>
*4 annosta, valmistusaika 15 min *

  - 200 g pitkiä vihreitä papuja 
  - 150 g leveitä riisinuudeleita 
  - 2 porkkanaa 
  - 150 g punakaalia 
  - 1 rs Tulista Silmusalaattia 
  - 1 ruukku korianteria 

Kastike: 
  - 3 rkl limen mehua 
  - 3 rkl rypsiöljyä 
  - 2 tl ruokosokeria 
  - ½ tl suolaa 
  - ripaus chilihiutaleita 

1. Tee ensimmäisenä kastike. Sekoita kastikkeen ainekset keskenään. 
2. Keitä nuudelit pakkauksen ohjeen mukaan ja jäähdytä juoksevan kylmän veden alla. Kiehauta pavut ja anna jäähtyä. 
3. Huuhtele ja kuori porkkanat. Tee porkkanasta kuorimaveitsellä nauhoja. Suikaloi punakaali hyvin ohueksi. Hienonna korianteri. 
4. Kokoa salaattiannokset. Nosta lautaselle omiksi sektoreikseen Tulista Silmusalaattia, porkkanaa, punakaalia, papuja ja nuudeleita. Lusikoi päälle kastiketta ja viimeistele korianterilla. 

## Grillauksen raikkain ja rouskuvin lisuke 
Kesän ihanin lisuke tuhdille grilliruoalle on viileä ja rapea kurkku-fetasalaatti. Raikas Alfalfa Silmusalaatti on loistava pohja yrteillä, punasipulilla ja fetalla maustetulle kurkkusalaatille. Ravinteikkuutta ja makua annokseen tuovat herneiden ja linssien idut. Superhelppo salaatti valmistuu pilkkomalla kurkku, viipaloimalla punasipuli ja hienontamalla yrtit. Ainekset maustetaan sitruunanmehulla ja oliiviöljyllä ja lusikoidaan silmujen päälle.

__Rouskuva feta-silmusalaatti__<br>
*4 annosta, valmistusaika 15 min*

  - 1 kurkku 
  - 1 pieni punasipuli 
  - 1 dl hienonnettua minttua 
  - 3 rkl hienonnettua tilliä 
  - 1 rkl sitruunanmehua 
  - 2 rkl oliiviöljyä 
  - ripaus suolaa 
  - ripaus mustapippuria 
  - 1 rs Alfalfa Silmusalaattia 
  - 1 rs Rouskuva Silmusalaattia 
  - 150 g fetaa 

1. Huuhtele ja pilko kurkku. Kuori ja viipaloi punasipuli. Hienonna minttu ja tilli.
2. Sekoita sitruunanmehu ja oliiviöljy kulhossa tasaiseksi. Kääntele kurkku, punasipuli ja yrtit kastikkeen joukkoon.
3. Kokoa salaattiannokset. Levitä pohjalle Alfalfa Silmusalaattia ja Rouskuvaa Silmusalaattia. Lusikoi päälle kurkkusalaatti. Viimeistele annokset murustelemalla päälle fetaa.

## Silmusalaatit keventävät kesän klassikkoyhdistelmän 

Uudet perunat ja silli kuuluvat kesään. Makupari toimii sellaisenaan, mutta siitä saa helposti ja vaivattomasti myös näyttävät annokset kesäjuhliin. Keitetyt uudet perunat maustetaan tuoreella tillillä ja lautaselle tuodaan ripaus väriä retiiseillä ja keitetyillä kananmunilla. Voimakkaan makuinen silli saa kaverikseen myös ranskankermaa sekä makupalettia keventävää Alfalfa Silmusalaattia, joka vain nostetaan rasiasta lautaselle.

__Silmut, silliä & perunaa__
*4 annosta, valmistusaika 45 min *

  - 600 g pieniä perunoita 
  - 4 kananmunaa 
  - 4–5 retiisiä 
  - 3 rkl hienonnettua kevätsipulia 
  - 3 rkl hienonnettua tilliä 
  - 200 g (1 prk) ranskankermaa 
  - 1–2 tl sinappia 
  - 75 g matjessilliviipaleita 
  - 1 rs Alfalfa Silmusalaattia 
  - tuoretta tilliä koristeluun 
  - ripaus mustapippuria 

1. Pese tai kuori perunat. Keitä ne suolalla maustetussa vedessä kypsiksi ja anna jäähtyä. Keitä kananmunia 5–6 minuuttia. Jäähdytä kylmässä vedessä. 
2. Huuhtele retiisit ja puolita tai pilko ne neljään osaan. Hienonna kevätsipuli ja tilli. Puolita perunat ja sekoita tilli niiden joukkoon. Sekoita sinappi ranskankerman joukkoon. Kuori ja puolita kananmunat. 
3. Kokoa annokset. Levitä ranskankerma lautasten pohjalle. Lisää ranskankerman päälle Alfalfa Silmusalaattia, perunoita, silliviipaleita, retiisejä ja kananmunaa. Viimeistele kevätsipulilla, tillinoksilla ja ripauksella mustapippuria. 

Löydät kaikki Silmusalaatit [S-kaupat-verkkokaupasta.](https://www.s-kaupat.fi/hakutulokset?queryString=silmusalaatti)

Yhteishyvä- ja Yhteishyvä ruoka -lehtien kannet kuvattuna hennonsävyisellä taustalla.

Uusi Yhteishyvä on ilmestynyt! Nouda lehti kaupasta tai lue juttuja ja reseptejä täältä

Lue toukokuun Yhteishyvän juttuja

Ihastu uusimman lehden resepteihin

Kaksi koiraa hypähtelee hotellihuoneen sängyllä.

Koirakaverit Nuppu ja Tove kävivät hotellilomalla – katso videolta, kun karvakuonot nauttivat hotellielämästä

### Tervetuloa hotelliin lemmikit!

- Lemmikeille on varattu hotellista tietyt huoneet.
- Lemmikkihuoneen lisämaksu on 15 euroa.
- Huoneessa lemmikkiä odottaa oma pyyhe, ruoka- ja juomakupit sekä pussi, jossa on koiralle herkkuja ja kakkapusseja.
- Varaa hotelliyö osoitteessa [sokoshotels.fi](https://www.sokoshotels.fi/).

Kurkkaa myös nämä lemmikkien hotellilomat

Mustiin työasuihin pukeutunutta ravintolahenkilökuntaa

Yhteishyvä Live 21.5. klo 19: How can I help you?

Lue lisää

Katso kaikki Yhteishyvä Live -lähetykset

Yhteishyvä 2/24 -lehden resepteissä maistuu pian koittava kesä

Espanjalaiset Pimientos de Padrón -paprikat ovat tapasherkkuja, joita napostellaan pannulla paistettuina tai grillattuina. Paprikoiden lisukkeena maistuu raikkaan täyteläinen limeaioli. 

Maukasta sormisyötävää pikkupaprikoista 

Kuohkea kermavaahto täyttää ja kuorruttaa kakun. Kermasta valmistuu myös iki-ihana kinuski. Tässä kolme ohjetta, joiden avulla leivot näyttävän täytekakun kaikkiin kesän juhliin!

Kermalla kakku komeaksi

Ranskalainen quiche lorraine -piirakka täytetään perinteisesti kinkulla. Leivon nyt sen kasvisversio sesongin parhaasta kasviksesta, parsasta.

Kokkaa klassikkopiirakka uudella tavalla

Kutsu ystävät koolle nauttimaan grilliherkuista. Kokkaa rapeita lohimedaljonkeja, pujota vartaisiin kanaa ja halloumia ja mausta lisukeperunat suosikkipastan tapaan. Maissit maistuvat uudenlaiselta, kun tarjoat ne meksikolaiseen tyyliin. Grillatuista kasviksista tulee puolestaan täyttävä ateria, kun tarjoat ne tabbouleh-salaatin, tsatsikin ja kurkumaleipien kanssa.

Kesäiset grillibileet 

Tee makumatka omassa keittiössä! Kokkaa vikkelästi valmistuvaa ramen-nuudelikeittoa tai kokeile tacoraisua, joka on japanilaisen ja meksikolaisen ruoan jännittävä yhdistelmä. Maailman parhaimmaksi ruoaksi äänestetty indonesialainen lihacurry rendang valmistuu arkena nopeasti jauhelihasta.

Maailman makuja pikana lautaselle

Paneroiduilla lohileikkeillä, tomaatilla ja tuorekurkkusalaatilla täytetyt tacot maistuvat koko perheelle. Näitä on kiva kokata yhdessä lasten kanssa!

Rapeat kalatacot ovat rentoa kesäruokaa 

Astetta parempien burgereiden salaisuus on itse leivotut briossisämpylät, mehevät pihvit ja herkulliset kastikkeet. Onko valintasi yrttisellä chimichurrimajoneesilla viimeistelty lihaburgeri vai kikhernepihvillä ja avokadotahnalla täytetty vegaaninen burgeri?

Uudet burgerisuosikit

Kaalisalaatti on kesäinen klassikkolisuke, joka maustetaan nyt uudella tavalla. Käytä salaattiin varhaiskaalia ja lisää joukkoon pirteää piparjuurta, pähkinäistä basilikakastiketta tai aasialaistyylistä seesamikastiketta.

3 x coleslaw

Makaronisalaatti on klassikko, joka valmistuu nopeasti muutamasta aineksesta. Nauti kinkulla tukevoitettu salaatti lounaana tai iltapalana.

Vähän retroa, mutta niin maukasta 

Lisää ideoita kesäiseen kokkailuun ja leivontaan

Jillian Dy, Hasan, Jemina Mäki, Fatima Sison, Tesfaya Mihret ja Kiran Aryal

Tarjoilija puhuu englantia ja keittiö pyörii elekielellä, mutta asiakas saa silti hyvää palvelua – näin Suomi muuttuu

English

Svenska

Eesti keel

Filipino

Pääkirjoitus: Hyvillä aikomuksilla ei ole väliä, jos ne eivät muutu puheista oikeiksi teoiksi

__Päivi Anttikoski__ on SOK:n mediajohtaja, joka oppi äidiltään, että kaikki ihmiset ovat yhtä arvokkaita. 

YH0224 teema L verkk PAAKUVA 1920x1280-1 (1)

Meksikolainen juristi Francisco nauttii työstä hampurilaisravintolassa – tapasimme ulkomaalaisia, jotka haluavat tehdä töitä juuri Suomessa

Mies jolla yllään lippalakki ja vihreä t-paita

Ensimmäinen talvi oli järkytys, mutta hyvä palkka ja sopiva työtahti pitävät filippiiniläisen Peterin kokkina Suomessa

Keväällä __Peter Acapulcon__ askel alkaa keventyä. Kadut ovat auki, ja hän pääsee taas koriskentälle ja pyöräteille. Suomen kylmyys ja pimeys ei ole filippiiniläiselle helppoa. 

”Olen niin onnellinen, kun olen selvinnyt ensimmäisestä talvestani Suomessa”, Acapulco, 32, sanoo. 

Acapulco työskentelee kokkina Mikkelin Babista-, Rosso- ja Amarillo-ravintoloissa. Suomeen hän tuli kansainvälisen rekrytoinnin kautta S-ryhmän vuokratyöntekijäksi. Lokakuusta 2023 Acapulco on ollut Osuuskauppa Suur-Savon työntekijä – ja ylpeä siitä. 

Kokin työ on kaikkialla melko samanlaista, Acapulco sanoo. Mielenkiintoista mutta fyysisesti raskasta, ja koko ajan pitää oppia uutta. Ennen Suomea Acapulco teki kuusi vuotta ruokaa Dubain hotelliravintoloissa. Suomessa tahti on maltillisempi ja palkka paljon parempi. 

Keittiössä puhutaan suomea, englantia ja elekieltä, sillä tiimikavereissa on paitsi muita filippiiniläisiä, myös esimerkiksi ukrainalaisia.

Tulevaisuudessa S-ryhmän ulkomaalaistaustaisten työntekijöiden määrä kasvaa. Osa heistä tulee Suomeen Acapulcon tapaan kansainvälisten rekrytointien kautta. HOK-Elannon ravintolatoimialan henkilöstöpäällikkö __Satu Vennala__ oli mukana, kun kaupparyhmä rekrytoi osaajia ensimmäisen kerran ulkomailta. Päätös kokkien rekrytoinnista tehtiin vuonna 2008.

> On tärkeää, että töissä kaikki otetaan ensimmäisestä päivästä alkaen tiimin täysivaltaisiksi jäseniksi.

”Filippiinit valikoitui kohdemaaksi, sillä maassa on hyvä koulutustaso, opetuskielenä englanti ja kulttuurikin on varsin länsimainen. Filippiiniläiset ovat hyvin osaavaa väkeä.” 

Filippiiniläisiä työskentelee ulkomailla miljoonittain, ja heidän kotimaahan lähettämänsä tulot ovat kansantaloudelle merkittäviä. 

Vennala kuvailee Filippiineille suuntautunutta rekrytointimatkaa menestykseksi, sillä kaikki Suomeen silloin rekrytoidut kokit työskentelivät pitkään HOK-Elannolla. Pari on edelleenkin 15 vuoden jälkeen työsuhteessa.

Vuosien varrella S-ryhmä on rekrytoinut ulkomailta yli 400 työntekijää, joista suuri osa on filippiiniläisiä kokkeja. Pelkästään kokkeja S-ryhmään on tullut maasta noin 300. Ensin työntekijät ovat vuokrafirman palveluksessa, minkä jälkeen he siirtyvät S-ryhmän palkkalistoille.

Vennala muistelee, kuinka hän soitti ravintoloihin, joihin ensimmäiset filippiiniläiset kokit oli palkattu. Kaikilla esihenkilöillä oli sama viesti. 

”He ihmettelivät, miten juuri heillä oli käynyt niin hyvä tuuri, että oma kokki oli ihan timantti.”

Vain kolme HOK-Elantoon palkatuista työntekijöistä on lähtenyt takaisin kotimaahansa. 

”Taustalla ovat perhesyyt. Suomeen sitoutumisen ja jäämisen kannalta perheenyhdistämisestä pitäisi tehdä helpompaa. Nyt se on hankalaa, sillä tulorajat ovat järjettömät”, Vennala sanoo.

Tulorajat vaihtelevat tilanteen mukaan. Maahanmuuttoviraston mukaan toimeentuloon vaaditaan lähtökohtaisesti 2 600 euroa kuukaudessa, jos perheessä on kaksi aikuista ja kaksi alaikäistä lasta. Palkkarajoissa otetaan aina huomioon myös sosiaalietuudet.

Osaamista arvostetaan

Vennalan mukaan rekrytointi ulkomailta onnistuu, jos lähtijöillä on realistiset käsitykset uudesta kotimaastaan ja työnantaja satsaa perehdytykseen. Yhteistyö kansainvälisen rekrytoijan kanssa on tärkeää, ja kumppanilla on iso rooli tulijoiden kotouttamisessa.

Nykyään Suomeen tulevilla filippiiniläisillä on jo vahvat verkostot ja useimmat hakevat tänne ystäviensä ja kollegoidensa suosituksesta, Vennala kertoo.

Peter Acapulcon kotiutumista Mikkeliin on helpottanut se, että työkavereina on muita filippiiniläisiä. Hän myös jakaa kimppakämpän kolmen filippiiniläisen ravintolatyöntekijän kanssa.

”Käymme yhdessä ostoksilla ja kokkaamme filippiiniläistä ruokaa pitkän kaavan mukaan”, Acapulco kertoo.

”Myös pomostani Topista on tullut ystäväni. Hän auttaa meitä kaikessa.”

Välillä Acapulco kyläilee Espoossa asuvan, myös kokkina työskentelevän siskonsa luona. Suomalaisen kulttuurin outouksista voi kysellä suomalaiselta tyttöystävältä. Kaliforniassa asuvaan sukuunsa Acapulco pitää yhteyttä videopuheluilla.

Tieto helpottaa sopeutumista

Satu Vennala peräänkuuluttaa esihenkilöiden ja työkavereiden vastuuta muualta tulleiden kotiuttamisessa. Ketään ei voi pakottaa viettämään aikaa työkavereiden kanssa työajan ulkopuolella, mutta se on suositeltavaa, sillä näin muualta tulleet sopeutuvat Suomeen helpommin. On tärkeää, että töissä kaikki otetaan ensimmäisestä päivästä alkaen tiimin täysivaltaisiksi jäseniksi.

”Filippiiniläisiäkin on viety sienimetsään ja otettu mukaan mökille. Tärkeintä on, että työntekijät kohtaavat toisensa ihminen ihmisenä.”

Suomalaisella työelämällä on hyvä maine. Aasialaiselle työntekijälle tilille ensimmäistä kertaa kilahtava kesälomapalkka on siitä hyvä esimerkki. Muualta tulleiden voi olla vaikea käsittää, että myös lomailusta saa palkkaa.

Usein käy, kuten S-ryhmä toivoo. Kun ulkomailta rekrytoitu työntekijä lopettaa ensimmäisen määräaikaisuutensa rekrytointifirman palveluksessa, hän haluaa jatkaa työtä S-ryhmän palveluksessa.

Myös Acapulco haluaisi jäädä. Vaikka hän on syntynyt ja opiskellut Manilassa ja asunut Davaossa, rauhallinen ja vehreä Mikkeli miellyttää suurkaupunkeja enemmän. Vielä kun hän saisi poikansakin Suomeen.

”Haluan oppia lisää eurooppalaisesta keittiöstä ja kehittyä ammatissani. Kokkina sitä ei ole koskaan valmis”, Acapulco sanoo.

Suomalaiset työehdot houkuttelevat

Helsingin La Famiglia -ravintolan työntekijöitä

Suomalaisten pitää hyväksyä vieraskieliset asiakaspalvelijat, sanoo asiantuntija 

Good morning! 

Helsinkiläisen La Famiglia -ravintolan takahuoneesta kaikuu iloinen aamutervehdys. Suomesta, Filippiineiltä, Nepalista, Turkista ja Etiopiasta kotoisin olevat työntekijät toivottavat toisilleen hyvät huomenet englanniksi. Se on myös ravintolan työkieli. 

Salissa tarjoilijat palvelevat pääosin suomeksi. Nepalista Suomeen muuttanut __Kiran Aryal__, 44, opetteli uuden kielen kahdessa vuodessa. Aryalin suomi on niin sujuvaa, että asiakkaat ymmärtävät. 

Aina näin ei ole. Joillekin suomalaisille asiakaspalvelijan heikko suomen kielen taito on ongelma. Joskus kyse on asenteista, toisinaan huolesta, ettei saa viestiään perille vieraalla kielellä. 

La Famigliassa lounastavat helsinkiläiset __Seija Flink__, 57, ja __Raili Välikauppi__, 69, asioivat mielellään myös englanniksi. Silti heiltä riittää ymmärrystä myös niille, jotka toivovat saavansa palvelua suomeksi. Ystävysten mielestä vuorossa tulisi olla ainakin yksi suomen kieltä osaava. 

”Tämä on myös turvallisuuskysymys, sillä ihmisillä on nykyään paljon allergioita. Ruokalistoihin voisikin lisätä QR-koodit, joista voisi lukea raaka-aineista enemmän”, kertoo Välikauppi.

Suomalaisten tulee tottua siihen, että ravintoloissa, matkailualalla ja kaupassa palvelua ei tulevaisuudessa aina saa suomeksi. Näin totesi Matkailu- ja ravintola-alan etujärjestön Maran toimitusjohtaja __Timo Lappi__ Helsingin Sanomissa maaliskuussa, kun kielikeskustelu kävi kuumana eduskuntaa myöten.

Sekä työelämän että asenteiden on muututtava, sanoo myös vanhempi yliopistonlehtori __Markku Sippola__ Helsingin yliopistosta.

”Meidän pitäisi muuttaa asennoitumista, jotta hyväksyisimme asiakaspalvelijoiksi nekin, jotka eivät osaa suomea kovin hyvin. Tarvitsemme asiakaspalvelijoita, jotka osaavat asiansa. Kielitaito ei ole aina se relevantein asia”, Sippola sanoo.

Suomen kielitaitovaatimukset ovat liian tiukat, toteaa myös kenialaistaustainen tutkija __Quivine Ndomo__ Jyväskylän yliopistosta. Ndomo tutki suomen kielen ja työllistymisen yhteyttä väitöskirjassaan.

S-ryhmän työpaikoissa monissa tehtävissä, esimerkiksi kokkina ja keittiöpäällikkönä, voi toimia, vaikka ei osaisi suomea. Asiakaspalvelutyötä tekeviltä vaaditaan vähintään englannin kielen taitoa.

”Ravintolassa on useita tapoja tulla ymmärretyksi, vaikka yhteistä kieltä ei olisikaan. Itse käytän Google Lens -sovellusta, jos en ymmärrä.”

Kielitaitovaatimukset ovat Ndomon mukaan turhan kovia myös muilla kuin palvelualoilla. Vaikka työ sujuisi englanniksi, työnhakijalta saatetaan vaatia suomen osaamista kahvihuonekeskusteluita varten.

Ndomo haastatteli väitöskirjaansa 51:tä maahanmuuttajaa EU:n ulkopuolelta. Tutkijan mukaan maahanmuuttajista muokataan Suomen työmarkkinoille alisteista työvoimaa – tahallaan. Kieltä käytetään Ndomon mukaan usein tekosyynä, kun korkeasti koulutettua työvoimaa ei haluta palkata koulutustaan vastaavaan työhön Suomessa.

”Välillä on vaikea tietää, onko kyse syrjinnästä, vai onko kielivaatimus oikeutettu. Kieltä käytetään myös aseena tilanteissa, joissa se ei ole tarpeen.”

”Kielitaito ei ole aina se relevantein asia”

Ndomon mukaan osa Suomeen muuttaneista kokee, että uuden kielen opiskelu on turhaa. Kielitaito ei takaa työllistymistä eikä virheettömän kielitaidon hankkiminen ole mahdollista parissa vuodessa.

”Jos työllistyminen on epävarmaa, miksi opiskella kieltä, jota ei muualla maailmassa tarvita? Olen kuullut, että maahanmuuttaja on opiskellut mieluummin ruotsia. Sitä voi käyttää kahdessa maassa.”

Tulevaisuudessa kielirajat todennäköisesti liudentuvat entisestään. Tekoäly tarjoaa mahdollisuuksia muun kielisten ymmärtämiseen. Ndomo muistelee kurssia, jolla oli ainoa, joka ei osannut suomea.

”Käytin apuna Google-kääntäjää, joka nauhoitti ja käänsi kielen ymmärrettävään muotoon. Ymmärsin riittävästi.”

Ruotsia suomen sijaan

Mexican lawyer Francisco enjoys working in a burger restaurant – we met foreigners who want to work in Finland

Why on earth do you want to work at Hesburger?" 

From time to time, __Francisco Merida__, 41, answers this question that seems to puzzle many. 

A lawyer by training, he works as a restaurant manager at Hesburger in Helsinki.  Some people find it difficult to understand why a highly qualified professional would do a job that does not match his training. 

Questions end when Merida says that he is now completely happy.  Working at Hesburger Asema-aukio, operated by HOK-Elanto, is a pleasure. 

"This has been entirely my own decision. When you make a decision of your own free will, you don't regret the change you make in your life. I was also happy in Mexico, but in Finland I’ve found peace."

Ten years ago, Merida was still working in Mexico. First he worked for the federal parliament, then in the congress of the state of Chiapas in the south of the country. 

Being a lawyer had its advantages: colleagues were respected professionals, the work challenging and the benefits were considerable by local standards. Travel, fancy dinners and entertaining were all part of the job. 

"Among other things, I had free use of the in-house chauffeur.  I also had a secretary.  I'm an achiever by nature, but the work culture in Mexico was relaxed. People always had time to talk to each other," Merida recalls. 

The work was enjoyable and rewarding, but it also took a lot out of you. Merida worked more than 48 hours a week, six days a week. Leisure time was limited. 

"I practically slept with my mobile phone in my hand.  I had to be available all the time." 

Merida still remembers with emotion a weekend when he went on a long-awaited road trip with his then-spouse. Everything was going great, but then there was a call from work. The trip had to be cut short and Merida had to go back to work.  Both Merida and his spouse were disappointed. 

When his partner later suggested moving back to her native Finland, he didn't hesitate. 

"I was ready to change my life." 


Merida is one of more than a thousand S Group employees with foreign background. His colleagues at the burger restaurant come from all over the world, including Nepal, Bangladesh, Morocco and Sri Lanka. The working language is English, but the work itself is not affected by the employees’ backgrounds. 

In total, S Group employs people of more than 80 nationalities.  The highest numbers are from Estonia, Russia and the Philippines. 

The need for foreign workers is growing, as by 2030 there will be 130,000 fewer people of working age in Finland than today, due to low birth rates and retirements. 

"The demographic trend means that we won’t have enough people in Finland to care for our elderly or sick. The availability of personnel will be a growing challenge both in the service sector and in professional work," says __Hanne Lehtovuori__, S Group’s HR Director.

S Group companies currently have plenty of job seekers, but more professionals are needed especially for roles with responsibility, restaurants and hotels and, depending on the region and season, also in supermarkets. In some cases, the opening hours of the ABC service stations have even had to be reduced due to a lack of employees.  Especially in small towns, foreign workers are indispensable.  

According to Lehtovuori, workers from other countries are also happy in Finland, as long as they have a realistic idea of the work they are coming here to do. 

"In our working culture, we have a flat hierarchy and diverse job descriptions. For example, chefs have expressed their appreciation for this." 

> People should be hired more boldly even if they don't speak perfect Finnish.

We need a huge deal of labour migration to Finland, says __Markku Sippola__, senior lecturer and researcher at the University of Helsinki.  He says Finland simply cannot cope without immigration. 

"In countries with growing populations, the economy grows. Immigration is an essential factor for Finland's competitiveness," he says. 

Maintaining the economic dependency ratio is important, because it is the taxes paid by working people that finance the services provided by society. ETLA Economic Research estimates that Finland will need around 44,000 immigrants every year to maintain the current economic dependency ratio, i.e. the ratio of the unemployed and people outside the workforce.  

"This means that, similarly to many other European countries, immigrants would account for more than 15% of the population," Sippola adds. 

The challenge is that Finland is competing for the same workers with other, perhaps more attractive, European countries. The best workers are now pouring into Germany, which is welcoming immigrants with open arms," Sippola says. 

He warns of a situation where immigration dries up. An example can be found in Japan. The population of Japan forms a similar age pyramid as Finland - and economic growth is non-existent. 

"I’d like to see rational arguments in the public debate about immigration, because the facts speak for themselves. Labour migration and the successful integration of immigrants could speed up Finland’s slow economic growth.” 


There is a severe shortage of workers

The debate on immigration is heated in Finland, and the government is currently considering tightening the conditions for immigration by setting an income threshold of €1,600 for a work-related residence permit. 

Sippola challenges claims about immigrants seeking to take advantage of social benefits, although as an expert he also recognises the side-effects of immigration and failed integration. 

"Immigrants usually want to live, work and pay taxes in Finland, and that’s what they do." 

Francisco Merida has always felt welcome in Finland.  After arriving in Helsinki in spring 2015, he immediately started to study Finnish at a summer university. 

His desire to learn this new language was so strong that he declined all contact with other Mexicans living in Helsinki.  When acquaintances tried to get him to come to popular Latino parties, Merida said no. 

"It was a tough decision, but it helped me adjust." 

Although he was motivated, learning the language was not easy. Merida still wonders why the classes were spent learning the written language. The language studied on the course was hardly the same language that Finnish people speak in everyday life. 

> Finland would need around 44,000 immigrants every year.

When Merida finally managed to get through his visit at an R-kioski in Finnish, he felt like a winner. 

"I felt like I was settling in Finland. When I speak the language, I can be part of society." 

Merida has also wanted to learn Finnish because of his daughter. His child's mother was the reason for him moving to Finland in the first place. The couple continues to co-parent their daughter, even though their marriage has ended.

Learning the language helped me to fit in

Foreign workers are also needed for jobs in various parts of Finland outside the Helsinki region.  People passing through the shopping centre and restaurants in Mikkeli may have come across __Lucie Uwamungu__. 

Uwamungu's job is to make sure that customer premises are tidy. Not many people notice her work, but if it does not get done, she will be immediately missed. 

"Many people say that cleaning is hard, but by God, I enjoy it! I clean from my heart." 

Initially, Uwamungu worked as a cleaner for various employers. She found her way to Suur-Savo Cooperative Society’s employ through a lady who attended the same church and worked for S Group. 


"I feel safe"

For Uwamungu, 35, the job has given independence. She has used her wages to buy a car and save for a house with her Rwandan spouse, who is studying to become a doctor. A large family needs space. Uwamungu has five children. The youngest is just a toddler, the eldest has already moved away from home and works in a sports shop. Neighbours help with childcare. 

Born in the Democratic Republic of Congo, Uwamungu grew up in a refugee camp in Rwanda. She has experienced trauma and great losses in her life that are still difficult to talk about. 

In 2011, Uwamungu was admitted to Finland as a quota refugee.  She was a 22-year-old mother of two. She had to learn everything about everyday life in Finland, starting with how to use an oven. In Rwanda, Uwamungu had not been able to go to school. It took time to adjust. 

Now Uwamungu has a stable, work-filled life.  The role of work and the support of her supervisors and other Finns has been invaluable.  Uwamungu is very grateful to her supervisors and her employer. 

"Pirjo, Timo... my bosses are always willing to listen and help. They support me like they would their own children, they appreciate and defend me. My life changed when I came to work here. Now I feel safe."

Uwamungu is studying for a vocational qualification in cleaning through an apprenticeship. Later, she wants to complete comprehensive school so that she will be able to send messages other than just voice messages in her mother tongue to her siblings in the US.


Not all foreigners find the jobs they want and integrate into Finnish society as smoothly as Merida and Uwamungu. According to Markku Sippola, foreigners' employment is made more difficult particularly by high Finnish language requirements and a lack of contacts. If an immigrant has a degree from another country, they have not had time to create networks in Finland that would facilitate employment. 

"We have a lot of people who are underemployed compared to their level of education. In the cleaning industry, there are a lot of dark-skinned men with law or business degrees. There are hierarchies in place and they need to be shaken up," says Sippola. 

Francisco Merida also initially tried to apply for assistant jobs in law firms, but gave up after sending more than 100 job applications. Employers did not respond to any of them. 

"I was told to call after applying, but my language skills were poor at the time," he recalls. 

The debate about language requirements is also familiar to S Group, Finland's largest private employer.  That is why the retail group has been highlighting examples of how everyday life at the workplace goes just fine, even if people speak different languages. 

In March, HR Director Hanne Lehtovuori took part in a discussion on equality and non-discrimination in working life chaired by Prime Minister __Petteri Orpo__ (Coalition Party). The debate was supported by __Miriam Attias__, who founded the think-tank MAP Finland with her colleagues to focus on the development of interaction and well-being at work in diverse communities. 

According to Attias, the diversity of employees means that there are fewer shared self-evident truths in the workplace. That is why more discussion is needed. This is not necessarily a bad thing, as more perspectives mean more creativity  – as long as good working atmosphere and interaction are maintained. 

The round table also highlighted that employers need more encouraging examples of hiring people from different backgrounds, as well as incentives for recruitment and support for career paths. People with different skills need hope that they too can get an opportunity to fulfil their potential and use their skills," says Hanne Lehtovuori. It is also in the company's interest. 

> "My bosses are always willing to listen and help. They support me like they would their own children."

She says people should be hired more boldly even without perfect Finnish language skills. 

"It would help the employment of foreigners if they could learn Finnish while working," he says. 

When you get to use the language in real situations, and not just in language courses, your language skills can develop. Lehtovuori stresses that language skills should not be seen as a permanent feature in a person, but as a professional skill whose development can be supported. 


More than a hundred job applications

For Merida, ending up in the restaurant industry has not been a disappointment.  He points out that a Mexican law degree is not valid in Finland. He is not familiar with Finnish law. Even if you are well-educated, the education does not always meet Finnish requirements. 

"Besides, I’m an adaptable person. Whenever I can, I focus on the positive." 

Merida's first job in Finland was at Fafa's, an S Group restaurant in Vantaa.  He was promoted to shift manager in a month. After a couple of months, he attended a supervisor training course and was promoted to business idea manager.

 He has been restaurant manager since 2021, and his ambitions for the future are even higher.

Everyday life in Finland has its advantages. The commute is short, children can move around independently and there is more time for family. 

"Helsinki is like a small town compared to Mexican cities, but I like it. I like that it's peaceful. I don't need big apartment blocks and traffic to be happy." 

After nine years in Finland, Merida is happy to be able to do his own thing without the community demanding that he behave in a certain way. Of course, he still misses Mexico. Family, friends and local food are on his mind from time to time. As years go by, the less pressing the feeling of missing home gets.  Merida’s life is here now. 

Going forward, Merida will have even more reason to integrate in Finland. His new partner and Merida are looking forward to a new addition to the family. Their baby is due in early June.


More time for the family

The first winter was a shock, but good pay and a suitable work load keep Filipino Peter working as a chef in Finland 


In spring, __Peter Acapulco__ also gets a spring in his step. The streets are free of snow, and he can get back to the basketball court and the cycle paths. The cold and darkness of Finland are not easy to cope with for a Filipino. 

"I’m so happy to have survived my first winter in Finland," says Acapulco, 32. 

Acapulco works as a chef at Babista, Rosso and Amarillo restaurants in Mikkeli. He came to Finland through international recruitment as a temporary agency worker for S Group. Since October 2023, Acapulco has been an employee of Suur-Savo Cooperative Society – and he is proud of it. 

A chef's job is pretty much the same everywhere," says Acapulco. It's interesting but physically demanding, and you have to learn new things all the time. Before moving to Finland, Acapulco spent six years cooking in hotel restaurants in Dubai. In Finland, the pace is slower and the pay much better. 

Finnish, English and non-verbal expressions are used in the kitchen, as the team include not only other Filipinos but also Ukrainians, for example. 


In the future, the number of S Group employees with foreign backgrounds will increase. Like Acapulco, some of them will come to Finland through international recruitment. __Satu Vennala__, Human Resources Manager in HOK-Elanto's restaurant business, was involved in the group’s first foreign recruitment drive. The decision to recruit chefs was made in 2008.  

> S group has recruited more than 400 foreign emoloyees.

"The Philippines was chosen because of its high level of education, English as the language of instruction and its rather western culture The Filipino people are highly skilled." 

Millions of Filipinos work abroad and the income they send home is important for the national economy. 

Vennala describes the recruitment trip to the Philippines as a success, as all the chefs recruited at the time worked for HOK-Elanto in Finland for a long time. Some of them are still working for HOK-Elanto after 15 years. 

Over the years, S Group has recruited more than 400 employees from abroad, many of them Filipino chefs. Some 300 Filipino chefs alone have been employed by S Group. The workers are first employed by a temporary agency and subsequently become S Group employees. 

Vennala recalls how he used to call the restaurants where the first Filipino chefs were hired. All the supervisors had the same message.  

"They wondered how they had been so lucky as to get a diamond-quality chef."

Only three of the employees hired by HOK-Elanto have gone back to their home country. 

"There have been family reasons behind their decision. It should be made easier to reunite families so that committing to and staying in Finland would be easier for workers.  Now it’s difficult because the income limits are absurd," says Vennala.  

Income limits vary depending on the situation. According to the Finnish Immigration Service, the basic income requirement is €2,600 per month if there are two adults and two underage children in the family. The income limits also always include social benefits.


Skills are valued

According to Vennala, recruiting from abroad is successful if the recruits have a realistic idea of their new home country and the employer invests in induction. Cooperation with the international recruiter is important and the partner plays a big role in the integration of the new workers. 

Nowadays, Filipinos coming to Finland already have strong networks and most of them apply on the recommendation of friends and colleagues," says Vennala. 

Peter Acapulco's arrival in Mikkeli has been made easier by the other Filipinos working with him. He also shares an apartment with three other Filipino restaurant workers. 

"We go shopping and cook Filipino food together, and give the cooking process the time it takes," says Acapulco. 

"I’ve also become friends with my boss, Topi.  He helps us with everything." 

Sometimes Acapulco visits his sister who lives in Espoo and also works as a chef. His Finnish girlfriend can explain any quirks of the Finnish culture. Acapulco keeps in touch with his family in California via video calls.  


Information makes integration easier

Satu Vennala calls for the supervisors and co-workers to take responsibility for the integration of workers from abroad.  No one can be forced to spend time with their colleagues outside working hours, but it is advisable, as it makes it easier for newcomers to adapt to Finland. It is important that everyone at work is welcomed as a full member of the team from day one. 

"We've taken Filipinos to pick mushrooms in the forest and to summer cottages. The most important thing is that the employees meet each other as human beings."   

Finnish working life has a good reputation. For an Asian employee, receiving the annual leave pay for the first time is a good example.  It can be hard for people from other countries to understand that you also get paid for taking a holiday. 

Often employment goes as S Group hopes. When a foreign recruit finishes their first fixed-term contract with a recruitment agency, they want to continue working for S Group. 

Acapulco would also like to stay. Although he was born and educated in Manila and has lived in Davao, he prefers the peaceful and green Mikkeli to big cities. If only he could get his son to Finland. 

"I want to learn more about European cuisine and develop in my profession.  As a chef, you're never ready," says Acapulco.


Finnish working conditions are attractive  

Jillian Dy, Hasan, Jemina Mäki, Fatima Sison, Tesfaya Mihret and Kiran Aryal

Finns must accept foreign-language customer service personnel, says expert 

Good morning! 

A cheerful greeting meets me from the back room of the La Famiglia restaurant in Helsinki.  Staff from Finland, the Philippines, Nepal, Turkey and Ethiopia wish one another good morning in English. English is also the working language of the restaurant.

In the dining area, the servers mainly serve in Finnish.  __Kiran Aryal__, 44, who moved to Finland from Nepal, learned the new language in two years. Aryal's Finnish is fluent enough for customers to understand.

This is not always the case. For some Finns, a server’s poor Finnish is a problem. Sometimes it is a question of attitude, sometimes the customer may be worried that they will not get their message across in a foreign language. 

__Seija Flink__, 57, and __Raili Välikauppi__, 69, from Helsinki, who are having lunch at La Famiglia, are happy to be served in English. But they also understand those who wish to be served in Finnish.  They think there should be at least one person who speaks Finnish working in every shift. 

"This is also a safety issue, as people have a lot of allergies nowadays. QR codes could be added to the menus so that customers could read more about the ingredients," says Välikauppi. 


Finns will have to get used to not always getting service in Finnish in restaurants, tourism businesses and shops. This is what __Timo Lappi__, Managing Director of the Finnish Hospitality Association MaRa, said in Helsingin Sanomat in March, when the language debate heated up and was also going on in Parliament. 

Both working life and attitudes need to change, says Senior Lecturer __Markku Sippola__ from the University of Helsinki. 

"We should change our attitudes so that we also accept people who don't speak Finnish very well as customer service providers. We need customer service people who know what they are doing. Language skills are not always the most relevant thing," says Sippola.

Finnish language requirements are too strict, says also __Quivine Ndomo__, a Kenyan researcher at the University of Jyväskylä. Ndomo studied the link between Finnish language skills and employment in her doctoral thesis. 

In S Group, you can work in many positions, such as a chef or kitchen manager, even if you do not speak Finnish. For customer service jobs, the minimum language requirement is English. 

"In a restaurant, there are many ways to make yourself understood, even without a common language.  Personally, I use Google Lens if I don't understand."

Ndomo says that language requirements are also unnecessarily high in non-service sectors. Even if the job is done in English, a jobseeker may be required to speak Finnish for coffee-room conversations.

Ndomo interviewed 51 immigrants from outside the EU for her doctoral thesis. According to the researcher, immigrants are being turned into a subordinate workforce for the Finnish labour market  – deliberately.  Language is often used as an excuse for not hiring highly skilled workers in Finland, according to Ndomo. 

"Sometimes it’s difficult to know whether this is discrimination or whether the language requirement is legitimate. Language is also used as a weapon in situations where it’s not really relevant." 


"Language skills are not always the most relevant thing"

According to Ndomo, some people who have moved to Finland feel that learning a new language is pointless. Language skills are no guarantee of employment and it is not possible to acquire perfect language skills in a couple of years. 

"If employment is uncertain, why learn a language that’s not useful in the rest of the world? I’ve heard that immigrants have preferred to study Swedish.  It’s a language that is useful in two countries."

In the future, language barriers are likely to become even more blurred. Artificial intelligence offers ways to help understanding other languages.  Ndomo recalls a course where she was the only participant who did not speak Finnish. 

"I used Google translator to record and translate the language into an understandable form. I understood enough."


Swedish instead of Finnish 

Jillian Dy, Hasan, Jemina Mäki, Fatima Sison, Tesfaya Mihret och Kiran Aryal jobbar ihop på La Famiglia.

Finländarna måste acceptera kundtjänst på främmande språk, säger en expert

Good morning! 

I bakrummet på restaurangen La Famiglia i Helsingfors hörs en glad morgonhälsning. Medarbetarna från Finland, Filippinerna, Nepal, Turkiet och Etiopien hälsar varandra god morgon på engelska. Det är också arbetsspråket på restaurangen.

I restaurangsalen använder servitörerna i regel finska. __Kiran Aryal__, 44, som flyttat till Finland från Nepal lärde sig det nya språket på två år. Aryal talar finska så flytande att kunderna förstår honom.

Så har det inte alltid varit. Vissa finländare upplever det som ett problem om en kundservicemedarbetare har svaga kunskaper i finska. Ibland är det en fråga om attityder, ibland en rädsla för att inte kunna göra sig förstådd på ett främmande språk. 

__Seija Flink__, 57, och __Raili Välikauppi__, 69, från Helsingfors äter lunch på La Famiglia och gillar även att få service på engelska. Men de har förståelse för dem som vill ha service på finska. Enligt väninnorna borde det finnas minst en person som kan finska på varje skift. 

”Detta är också en säkerhetsfråga, eftersom många människor är allergiska numera. Man kunde infoga QR-koder på menyerna där gästerna kan läsa mer om ingredienserna”, säger Välikauppi. 


Finländarna behöver vänja sig vid att man framöver inte alltid kan få service på finska i restauranger, butiker och inom turistbranschen. Detta konstaterade __Timo Lappi__, vd för Turism- och Restaurangförbundet rf MaRa i Helsingin Sanomat i mars då språkdebatten gick het ända upp i riksdagen. 

Både arbetslivet och attityderna måste förändras, säger även __Markku Sippola__, äldre universitetslektor vid Helsingfors universitet. 

”Vi måste ändra attityderna, så att vi accepterar även dem som inte pratar finska så bra som kundservicemedarbetare. Vi behöver kundservicemedarbetare som kan sin sak. ”Språkkunskaperna är inte alltid det mest relevanta”, säger Sippola.

Språkkraven i Finland är för stränga, konstaterar även __Quivine Ndomo__, forskare med kenyansk bakgrund vid Jyväskylä universitet. I sin doktorsavhandling har Ndomo har undersökt sambandet mellan finska språket och sysselsättning. 

På arbetsplatserna inom S-gruppen finns det många uppgifter, till exempel som kock eller köks-chef, som du kan ha även om du inte kan finska. Av kundservicemedarbetare krävs minst kunskaper i engelska. 

”På restaurang finns det flera sätt att göra sig förstådd, även om det inte finns något gemensamt språk. Själv använder jag appen Google Lens om jag inte förstår.”

Språkkraven är enligt Ndomo onödigt stränga också i andra branscher än servicebranscherna. Även om engelska räcker för att utföra arbetet kan kunskaper i finska krävas för de informella diskussionerna.

För sin doktorsavhandling intervjuade Ndomo 51 invandrare från länder utanför EU. Enligt forskaren gör man invandrarna till arbetskraft som är underordnad den finska arbetsmarknaden – med avsikt. Språket används enligt Ndomo ofta som ett svepskäl för varför man inte vill anställa högutbildad arbetskraft i Finland till positioner som motsvarar utbildningen. 

”Ibland är det svårt att veta om det är fråga om diskriminering eller om språkkravet är berättigat. Språket används också som vapen i situationer där det inte är nödvändigt.” 


”Språkkunskaperna är inte alltid det mest relevanta”

Enligt Ndomo upplever vissa av de inflyttade i Finland att det är onödigt att lära sig ett nytt språk. Språkkunskaper garanterar inte att du får ett jobb, och det går inte att skaffa sig felfria kunskaper i ett språk på ett par år. 

”Om du inte nödvändigtvis hittar ett jobb, varför lära dig ett språk som inte behövs någon annanstans i världen? Jag har hört att det finns invandrare som hellre skulle ha studerat svenska. Det språket kan du använda i två länder.”

I framtiden kommer språkgränserna sannolikt att suddas ut ytterligare. Artificiell intelligens erbjuder möjligheter att förstå annanspråkiga. Ndomo kommer ihåg en kurs hon gick där hon var den enda som inte kunde finska. 

”Jag tog hjälp av Google Översätt, som spelade in och översatte språket till en begriplig form. Jag förstod tillräckligt bra.”


Svenska i stället för finska 

Läs mer

Den mexikanska advokaten Francisco tycker om att arbeta på en hamburgerrestaurang – vi träffade utlänningar som vill jobba i Finland

"Varför i all världen vill du jobba på Hesburger?” 

__Francisco Merida__, 41, får då och då besvara den frågan, som många verkar ställa sig. 

Han är utbildad jurist och arbetar som restaurangchef på Hesburger i Helsingfors. Vissa har svårt att förstå varför en högutbildad person som han har ett arbete som inte alls motsvarar hans utbildning. 

Frågeställarna tystnar när Merida berättar att han är mycket lycklig numera. Han gillar arbetet på den HOK-Elanto-drivna Hesburger-restaurangen på Stationsplatsen. 

”Det här har helt och hållet varit min lösning. Jag fattade beslutet av egen fri vilja, och därför ångrar jag inte livsförändringen. Jag var lycklig även i Mexiko, men i Finland har jag hittat lugnet."

För bara tio år sedan jobbade Merida i Mexiko. Först jobbade han i förbundsstatens parlament, sedan i kongressen i delstaten Chiapas i södra Mexiko. 

Arbetet som jurist hade sina fördelar: kollegorna var ansedda experter, arbetsuppgifterna utmanande och förmånerna i arbetet avsevärda sett till lokal nivå. Resor, fina middagar och representation hörde till arbetet.

”Jag fick bland annat anlita husets chaufför fritt. Jag hade också en sekreterare. Av naturen gillar jag att prestera, men i Mexiko var arbetskulturen avslappnad. Folk hade alltid tid att prata med varandra”, minns Merida. 

Han trivdes med arbetet och det var belönande, men det krävde också mycket. Merida jobbade över 48 timmar i veckan, sex dagar i veckan. Han hade begränsat med fritid. 

”I praktiken sov jag med mobilen i handen. Jag måste vara nåbar hela tiden.” 

Merida blir fortfarande rörd när han tänker på ett veckoslut då han åkte på en hett efterlängtad road trip med sin dåvarande fru. Stämningen var på topp, men sedan kom ett samtal från jobbet. Merida blev tvungen att avbryta resan och återgå till arbetet. Både Merida och frun var oerhört besvikna. 

När frun senare föreslog att de skulle flytta till hennes hemland Finland tvekade han inte. 

”Jag var redo för en livsförändring.” 


Merida är en av över tusen S-gruppen-medarbetare med utländsk bakgrund. Hans kollegor på hamburgerrestaurangen kommer från olika håll i världen, bland annat Nepal, Bangladesh, Marocko och Sri Lanka. Arbetsspråket är engelska, men själva arbetet påverkar medarbetarnas bakgrund inte. 

Bland de anställda inom affärsgruppen finns det totalt över 80 olika nationaliteter representerade. Flest representanter har Estland, Ryssland och Filippinerna. 

Behovet av utländska arbetstagare ökar, vid utgången av 2030 kommer det nämligen att finnas 130 000 personer i arbetsför ålder färre än i dag eftersom nativiteten är låg i Finland och många kommer att nå pensionsålder. 

”På grund av befolkningsutvecklingen kommer vi inte att ha tillräckligt med personal för att ta hand om våra gamla och sjuka i Finland. Tillgången på personal kommer att bli en allt större utmaning såväl inom servicebranscherna som i expertarbete”, säger __Hanne Lehtovuori__, personaldirektör inom S-gruppen.

För närvarande finns det gott om sökande till arbetsuppgifterna i företagen inom S-gruppen, men det behövs mer yrkespersoner särskilt i ansvarsroller, på restaurangerna och hotellen, och beroende på region och säsong även i matbutikerna. På vissa orter har man blivit tvungen att förkorta ABC-trafikbutikernas öppettider när det inte har funnits tillräckligt med arbetstagare. Särskilt på små orter är de utländska arbetstagarna oersättliga. 

Enligt Lehtovuori trivs de anställda från andra länder i Finland, så länge de har en realistisk bild av arbetet de kommer hit för att utföra. 

”I vår arbetskultur har vi en låg hierarki och arbetsuppgifterna är mångsidiga. Till exempel av kockar har vi fått beröm för detta.” 

> Arbetsgivare borde våga anställa folk också utan fullständiga kunskaper i finska.

Stor brist på arbetstagare

Arbetsbaserad invandring behövs ”i massor” i Finland, säger __Markku Sippola__, äldre universitetslektor och forskare vid Helsingfors universitet. Enligt honom klarar Finland helt enkelt inte sig utan invandring. 

”I de länder där invånarantalet ökar, ökar även ekonomin. Invandring är en mycket relevant faktor för Finlands konkurrenskraft”, säger forskaren. 

Det är viktigt att upprätthålla den ekonomiska försörjningskvoten, eftersom tjänsterna i samhället finansieras med skatter som de förvärvsarbetande betalar. Enligt en uppskattning från Näringslivets forskningsinstitut skulle det behövas omkring 44 000 invandrare om året i Finland för att kunna upprätthålla den ekonomiska försörjningskvoten, dvs. förhållandet mellan förvärvsarbetande samt arbetslösa och personer som står utanför arbetskraften.  

”Det innebär att personer från andra länder borde utgöra omkring 15 procent av befolkningen, precis som i många andra länder i Europa”, säger Sippola. 

En utmaning är att Finland konkurrerar om samma arbetstagare som andra, kanske mer attraktiva länder i Europa. Nu går de bästa arbetstagarna till Tyskland, som öppet välkomnar invandrare, säger Sippola. 

Han varnar för en situation där invandringen avtar. Ett exempel på detta är Japan. Där är befolkningens ålderspyramid densamma som i Finland – och den ekonomiska tillväxten obefintlig. 

”Jag önskar rationella argument i den offentliga debatten om invandring, eftersom fakta talar för sig själva. Arbetsbaserad invandring och en framgångsrik integration av invandrarna skulle kunna vara lösningen på Finlands långsamma ekonomiska tillväxt.” 


I Finland är diskussionen om invandring spänd, och regeringen planerar för närvarande att skärpa villkoren för invandring genom att fastställa en inkomstgräns på 1 600 euro för arbetsbaserat uppehållstillstånd. 

Sippola utmanar påståendena om invandrare som försöker utnyttja socialbidragen, även om han som expert också känner igen de negativa följderna av invandring och misslyckad integration. 

”Vanligen vill invandrarna leva, arbeta och betala skatt i Finland, och det gör de också.” 

Francisco Merida har alltid känt sig välkommen i Finland. När kan kom till Helsingfors våren 2015 började han genast studera finska på sommaruniversitetet. 

Viljan att studera det nya språket var så stark att han avböjde kontakt med andra mexikaner som bodde i Helsingfors. När bekanta försökte locka med Merida på populära latinofester i staden tackade han nej. 

”Det var ett tufft beslut, men det hjälpte mig att anpassa mig.” 

Även om han var motiverad var det inte lätt att studera språket. Merida frågar sig fortfarande varför det var högspråk som undervisades på timmarna. Språket som de fick lära sig på kursen var inte samma finska som människor pratade i vardagen. 

> Det skulle behövas omkring 44 000 invandrare om året i Finland.

När Merida till sist lyckades få sina ärenden uträttade på finska i en R-kiosk kände han sig som en vinnare. 

”Jag började känna mig hemma i Finland. När jag kan språket kan jag vara en del av samhället.” 

Merida har velat lära sig finska även på grund av sin dotter. Mamman till barnet är den kvinna som ursprungligen fick honom att flytta till Finland. Paret fortsätter att uppfostra dottern tillsammans, även om äktenskapet är över.


Språkstudier underlättade anpassningen

Utländska arbetstagare behövs även utanför huvudstadsregionen på olika håll i Finland. De som rör sig i ett köpcentrum och dess restauranger i S:t Michel kan ha stött på __Lucie Uwamungu__. 

Lucies, 35, arbete är att säkerställa att kundlokalerna är rena och snygga. Många noterar inte hennes arbete, men om hon inte gör det märks det omedelbart. 

”Många säger att det är svårt att städa, men i Guds namn, jag gillar det! Jag städar av hjärtat.” 

Till en början jobbade Uwamungu som städare för olika arbetsgivare. Hon hittade jobb inom handelslaget Osuuskauppa Suur-Savo via en kvinna som hör till samma församling och som jobbar inom S-gruppen. 


”Jag känner mig trygg”

Arbetet har gett Uwamungu självständighet. För lönen har hon köpt sig en bil och sparar till ett egnahemshus tillsammans med sin nuvarande rwandiske make som studerar till läkare. Uwamungu har fem barn, och den stora familjen behöver plats. Det yngsta barnet är fortfarande litet, det äldsta har redan flyttat hemifrån och jobbar i en sportaffär. Grannarna hjälper ibland till med att passa barnen. 

Uwamungu är född i demokratiska republiken Kongo och växte upp i ett flyktingläger i Rwanda. Hon har upplevt ohyggliga saker och stora förluster i sitt liv, och hon har fortfarande svårt att prata om dem. 

År 2011 kom Uwamungu som kvotflykting till Finland. Hon var 22 år gammal och mamma till två barn. Hon behövde lära sig precis allt om vardagen i Finland, allt från hur man använder en ugn. I Rwanda fick Uwamungu inte gå i skolan. Anpassningen tog tid. 

I dag lever Uwamungu ett stabilt, arbetsfyllt liv. Arbetets roll och stödet från cheferna och andra finländare har varit oersättliga. Uwamungu överöser sina chefer och sin arbetsgivare med beröm. 

”Pirjo, Timo ... mina chefer orkar alltid lyssna och hjälpa, de stöder mig som sina egna barn, uppskattar och försvarar mig. ”Mitt liv förändrades när jag började jobba här. Nu känner jag mig trygg.”

Uwamungu avlägger examen i städbranschen genom läroavtal. Senare vill hon gå ut grundskolan så att hon kan skicka annat än röstmeddelanden till sina syskon som bor i USA.


Alla utlänningar hittar inte jobb de gillar och lyckas inte anpassa sig till det finländska samhället lika smidigt som Merida och Uwamungu. Enligt Markku Sippola är det särskilt de höga språkkraven gällande finska och bristen på kontakter som gör det svårare för utlänningar att hitta sysselsättning. Om en invandrare har tagit examen i ett annat land har hen inte hunnit skapa nätverk i Finland som gör det enklare att hitta jobb. 

”Vi har många personer som till utbildningsnivån sett är undersysselsatta. Inom städbranschen finns det många mörkhyade män som har utbildning i juridik eller ekonomi. Det finns hierarkier och de behöver skakas i grunden”, säger Sippola. 

Även Merida försökte till först att söka jobb som assistent på juridiska byråer, men han gav upp efter att ha skickat över hundra arbetsansökningar. Arbetsgivarna svarade inte på en enda av dem. 

”Jag uppmanades att ringa och höra mig för efter ansökan, men mina språkkunskaper vid den tiden var svaga”, säger han.

Diskussionen om språkkrav är bekant även för Finlands största privata arbetsgivare S-gruppen. Därför har affärsgruppen aktivt lyft fram exempel på hur vardagen fungerar på en arbetsplats, även om det inte alltid finns något gemensamt språk. 

I mars deltog personaldirektör Hanne Lehtovuori i en diskussion som leddes av statsminister __Petteri Orpo__ där man behandlade jämlikhet och icke-diskriminering i arbetslivet. Diskussionen stöddes av __Miriam Attias__ som tillsammans med sina kollegor har grundat tankesmedjan MAP Finland, som fokuserar på att utveckla växelverkan och arbetshälsan i mångfaldiga gemenskaper. 

Enligt Attias innebär en mångfald av medarbetare i en arbetsgemenskap att det finns färre gemensamma självklarheter. Därför behövs mer diskussion. Det är inte nödvändigtvis en negativ sak, eftersom även kreativiteten ökar om det finns fler synvinklar – förutsatt att man sörjer för ett bra arbetsklimat och en välfungerande växelverkan. 

Vid rundabordssamtalen lyftes också fram att arbetsgivarna behöver fler uppmuntrande exempel på att anställa personer med olika bakgrund samt incitament för rekrytering och karriärstöd. Människor med olika kompetenser behöver hopp om att även de har möjlighet att få använda sin potential och yrkesskicklighet, säger Hanne Lehtovuori. Det är till fördel för företaget. 

Enligt henne borde arbetsgivare våga anställa folk också utan fullständiga kunskaper i finska. 

> "Mina chefer orkar alltid lyssna och hjälpa, de stöder mig som sina egna barn."

”Utlänningars sysselsättning skulle främjas också om det gick att studera finska vid sidan av arbetet”, säger hon. 

När du får använda språket i det dagliga livet och inte bara på språkkurser, kan du utveckla dina språkkunskaper. Lehtovuori betonar att språkkunskaper inte bör betraktas som en konstant egenskap hos en människa, utan som en del av yrkesskickligheten, som kan utvecklas med rätt stöd. 


Över hundra arbetsansökningar

Merida är inte besviken över att han hamnade i restaurangbranschen. Han påpekar att en mexikansk examen i juridik inte är giltig i Finland. Han kan inte Finlands lag. Även om du är högutbildad motsvarar utbildningen inte alltid kraven i Finland. 

”Dessutom är jag anpassningsbar till naturen. Jag fokuserar alltid på det positiva om jag bara kan.” 

Meridas första arbetsplats i Finland var på S-gruppen-restaurangen Fafas i Vanda. Det tog honom en månad att bli skiftledare. Efter ett par månader deltog han i en chefsutbildning och blev affärsidéchef.

Han har arbetat som restaurangchef sedan 2021 och han framtida mål är ännu högre satta.

Vardagen i det finländska samhället har sina fördelar. Han har kort väg till jobbet, dottern kan röra sig självständigt nära hemmet och han har mer tid för familjen. 

”Helsingfors är en småstad jämfört med städerna i Mexiko, men jag gillar det. Jag tycker om att det är lugnt och fridfullt. Jag behöver inte stora höghus och trafik för att vara lycklig.” 

Efter nio år i Finland är Merida glad över att han kan göra sin grej utan att samhället kräver att han beter sig på ett visst sätt. Självfallet saknar han Mexiko. Han saknar familj, vänner och den lokala maten ibland. Men ju längre tiden går, desto mindre saknad känner han. Hans liv är här nu. 

Framöver har Merida ett ännu mer vägande skäl för att integreras i Finland. Merida och hans nya partner väntar familjetillökning. Den beräknade nedkomsten är i början av juni.
