Ensimmäistä kertaa catwalkilla. "Ei esityksen aikana ehdi ajatella oikeastaan mitään. Ainoastaan hoin itselleni, että muista hymyillä", Soile Tuorinsuo kertoi.
Kirkkaankeltainen lahje heilahtaa, kun Soile Tuorinsuo astuu catwalkille. Soile ja seitsemän muuta Sokoksen muotiviikoille valittua mallia ovat ensi kertaa yleisön edessä. Soile kävelee määrätietoisesti musiikin tahtiin oululaisen kauppakeskuksen kolmion muotoisella lavalla, pyörähtelee ja hymyilee.
Rentoa mutta tyylikästä kävelyä hän on hionut ensimmäisten harjoitusten jälkeen kuukauden kotioloissa, niin kuin muutkin mallit. Se näkyy. Kävely on rauhallista ja määrätietoista.
Vartin päästä Soile kurkistaa lavan takaa. Ensimmäinen päivän neljästä näytöksestä on ohi. Soile hymyilee helpottuneena, hän on selvinnyt lavalta kunnialla ja suunnitelmien mukaan.
"Etukäteen jännitin oikeastaan vain vaatteiden vaihtoja, sillä ne ovat todella nopeita."
Asut vaihtuvat näytöksen aikana neljästi ja kireimmillään niistä kuoriutumiseen ja uusiin sonnustautumiseen on aikaa vain puolitoista minuuttia.
Vielä edellispäivän harjoituksissa joiltakin malleista puuttuivat lavalla kengät jaloista tai laukku olalta, mutta nyt kaikki oli niin kuin pitikin.
Malleja opastanut Saimi Hoyer on vaikuttunut näkemästään. Kuukausi sitten Helsingin-harjoituksissa moni malleista jännitti catwalk-kävelyä, mutta Oulussa epävarmuus on tipotiessään.
"Kaikki ovat selvästi tehneet kotiläksynsä, ihan mahtavan näköistä", Saimi hehkuttaa malleille lavan taakse rakennetussa pukuhuoneessa.
Soilea hymyilyttää vieläkin Saimin kuukauden takainen neuvo, että hänen pitäisi ennen näytöstä kulkea kotona koko ajan korkkareissa, siivotakin ne jaloissa. Hän ei ole noudattanut ohjetta.
"Mutta ryhtiasia on muhinut jossain takaraivossa ja olen yrittänyt kiinnittää siihen jatkuvasti vähän huomiota, juoksulenkeilläkin", Soile myöntää.
Lavan takahuoneessa on kuumaa ja ahdasta, mutta viivoittimentarkka järjestys. Rekeillä roikkuvat vaatteet on nimikoitu ja kenkiin on teipillä kirjoitettu mallien nimet. Seinään on vielä varmuuden vuoksi liimattu kuvat kustakin asukokonaisuudesta.
Vaatevalinnoista ei väriä puutu.
"Huudahdin heti vaatteet nähtyäni, että ette ainakaan valinneet minulle mitään mummovaatteita! Se on tietysti hyvä, sille en tunne itseäni yhtään mummoikäiseksi, vaikka olen porukan vanhin", Soile nauraa ja vaihtaa pikaisesti omat vaatteet ylleen, jotta voi käydä haukkaamassa jotain ennen seuraavaa näytöstä.
Mallien päivä on alkanut jo aamukahdeksalta meikkaustuolissa. Siinä vierähti pari tuntia.
"Sitä ei voisi ikinä kotipeilin ääressä uskoa, kuinka aikaviepää ammattikauneus on!"
Soilen meikkiä ja hiuksia korjaillaan pitkin päivää näytösten välillä. Korkealle päälaelle kerättyn nutturakampauksen kanssa saa olla vaatteiden vaihdoissa tarkkana. Onneksi siinäkin jokaisella on oma avustaja.
"Meitä on täällä kyllä hemmoteltu, kynnetkin on lakattu. Ja aikataulusta huolehditaan puolestamme, me vain menemme minne käsketään ja nautimme."
Toisen näytöksen alkaessa kauppakeskuksen käytävät alkavat suorastaan pullistella väkeä. Mallit hymyilevät ja pyörähtelevät jo rutinoituneesti.
Jokaista vaatekokonaisuutta varten on lavalla erilaiset askelkuviot, jotka on opeteltu vasta edellisiltana. Kukaan ei silti haparoi.
"Onneksi yleisöstä on aina löytynyt jonkun hymyilevät kasvot"
"Ei esityksen aikana ehdi ajatella oikeastaan mitään. Ainoastaan hoin itselleni, että muista hymyillä", Soile kertoo toisen näytöksen jälkeen.
Etukäteen häntä huolestutti, että hymyä saattaisi olla vaikea väkisin pinnistää aidon oloiseksi.
"Onneksi yleisöstä on aina löytynyt jonkun hymyilevät kasvot, joille oli helppo hymyillä takaisin."
Muutenkin koko viikonloppu ja mallikokemus hymyilyttävät. Soile on tyytyväinen, että haki ja pääsi mukaan.
"Tämä on ollut todella kiva ja yhteisöllinen kokemus. Kaikki ovat olleet niin ystävällisiä. Jos mallin työt ovat aina tällaisia, niin mikäpä näitä olisi tehdessä!"
