Internet Explorer -selainta ei enää aktiivisesti tueta. Suosittelemme käyttämään sivustoamme esimerkiksi Google Chrome tai Mozilla Firefox -selaimilla.

Masennus helpottuu vertaistuen avulla

Teksti:
Pirjo Tiihonen
Kuvat:
SOK
Julkaistu: 24.4.2015
|
Muokattu: 31.8.2020
Vertaistuki on kuopiolaisen Kati Ahtiaisen vetämässä tukiryhmässä tärkeässä roolissa, kun masennukseen haetaan apua.

Kuopiolainen Kati Ahtiainen tietää hyvin, että masennuksen kokenut pystyy ymmärtämään parhaiten toista masentunutta. Hän itse sai parhaan avun Mieli Maasta ry -yhdistyksen vertaistukiryhmästä, kun oma mielenterveys järkkyi ja hän sairastui masennukseen 15 vuotta sitten.

"Lääkärini sanoi, että minun työni on nyt tehty. Hän sai minut kuitenkin ajattelemaan, että elämässä on vielä jäljellä paljon muutakin kivaa", Ahtiainen muistelee taisteluaan masennuksen kanssa.

Keskustelut ja yhteiset hetket samaa sairautta potevien kanssa olivat hänelle monin verroin tehokkaampaa hoitoa kuin masennuslääkkeet tai terapia. Mieli kohentui myös, kun aiemmin ryhmää ohjannut nainen pyysi Ahtiaista tilalleen samaisen TUIKE-ryhmän vetäjäksi. Ahtiainen kävi vertaisohjaajan peruskurssin ja sai kannustavalta kouluttajalta lisää vahvistusta itsetunnolleen. Lastenhoitajan työstä eläkkeelle jäänyt nainen onkin toiminut nyt neljä vuotta vapaaehtoisena tukijana.

Ahtiaisen mukaan naisten avoin TUIKE-ryhmä on monelle ainoa paikka, jossa voi puhua masennuksesta ja sen kanssa elämisestä vapaasti. Osa jäsenistä on käynyt ryhmässä vuosia, joku saattaa olla mukana ensimmäistä kertaa. Kaikkiaan ryhmässä on noin kymmenen keski-ikäistä naista. Ahtiainen halaa tai kättelee heitä kaikkia aina kokoontumisen alussa.

"Jokaista uutta tulijaa neuvon aina kiittämään itseään siitä, että on jaksanut lähteä mukaan", Ahtiainen kertoo.

Alkukahvien jälkeen vaihdetaan kuulumisia. Usein jo silloin päästään kiinni päivän aiheeseen. Toisinaan Ahtiainen käynnistää keskustelua runon tai musiikin avulla. Hän saattaa myös kertoa omasta pahasta olostaan, mikä saa usein myös muut avautumaan omasta tilanteestaan ja ymmärtämään, ettei kukaan ole ahdistuksensa kanssa yksin.

"Minun tai jonkun toisen ryhmäläisen kertomukset toipumisesta luovat muille osallistujille toivoa", Ahtiainen lisää.

Joskus puhutut asiat tulevat Ahtiaiselle uniin, sillä ryhmässä on vaitiolovelvollisuus eikä niitä pääse jakamaan ryhmän ulkopuolella. Hän saa kuitenkin tukea omaan jaksamiseensa muun muassa työnohjauksesta. Toisaalta ryhmä on tuonut hänestä itsestäänkin aivan uuden puolen esiin.

"Näen nyt paremmin ihmisen sairauden takana. Masennus kätkee usein ihmisen parhaat puolet", Ahtiainen lopettaa.

Masennus Suomessa

  • Joka viides suomalainen sairastuu masennukseen elämänsä aikana. Yli puolella sairastuneista masennus uusii.
  • Masennushäiriöt ovat yleistyneet yli 30-vuotiailla suomalaisilla.
  • Vuonna 2000 masennuksesta kärsi noin 7,3 prosenttia väestöstä, vuonna 2011 määrä oli jo 9,6 prosenttia.
  • Masennus on naisilla kaksi kertaa yleisempää kuin miehillä. Erityisesti masennus koskee 30–44-vuotiaita naisia.
  • Masennus on 50 prosenttia yleisempää naimattomilla, eronneilla ja leskillä kuin naimisissa tai avoliitossa olevilla naisilla tai miehillä. 

Lähteet: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos