Yökerhon ilta päättyi ysärillä todelliseen yllätysbiisiin

On loppuvuosi 1992. Rovaniemeläinen yökerho Doris on avautunut iltakymmeneltä.

Edellinen tunti oli kuumeinen: kaupungilla ”puhelinlangat laulavat, kun porukkaa kasataan ja sovitaan lähdöstä Dorikseen”.

Näin kuvailee toimittaja Leena Palosaari Yhteishyvän jutussa. Palosaaren mukaan ”nuoret haluavat, että menopaikkaan on ehtinyt kertyä tarpeeksi väkeä, jotta salissa on tunnelmaa”.

Yökerhossa kanta-asiakas Pekka kertoo, että ”usein tapaamme ensin jonkun luona ja puhumme asiat. Niitä ei Dorikseen enää kannata jättää, jäävät pian puhumatta”. Hän vinkkaa, että lenkkitossuissa Dorikseen ei pääse, mutta farkut hyväksytään. Kanta-asiakas Ninaa puolestaan viehättää Doriksen ”vauhdikas ilmapiiri ja 22 vuoden ikäraja”.

Kymmenen maissa henkilökunta virittelee tiloja valmiiksi. Kassatarjoilijat Ari ja Veikka leikkaavat hedelmät valmiiksi palasiksi, vaahdottavat kermaa ja keittävät vahvaa kahvia trendikkäitä juomasekoituksia varten.

Musiikki-isäntä Marko avaa kaapit, joissa on 320 cd-levyä ja parisataa vinyyliä. Hänellä on tapana kuunnella paljon radiota ja kirjoittaa hyvien biisien nimiä muistiin.

Marko soittaa vuorotellen puolen tunnin settejä kiihkeää rytmimusiikkia ja kymmenen minuutin jäähdyttelyjä:

”Myöhemmin tunnelmajaksot pitenevät ja ilta päättyy wienervalssiin. Se on traditio.”

Lue myös