Kuuntele sydäntäsi

"Sydänperäiset eteisvärinään liittyvät aivoinfarktit ovat työikäisten ongelma, sillä heillä eteisvärinää saatetaan pitää vähäriskisenä", sanoo neurologi Jukka Putaala Helsingin yliopistollisesta keskussairaalasta.

Eteisvärinä on yleisin sydämen rytmihäiriö, ja se esiintyy kohtauksittain tai jatkuvana. Suomessa on 100 000 eteisvärinäpotilasta ja tunnistamattomia tapauksia on jopa kymmeniätuhansia.

"Huomaamaton eteisvärinä on merkittävä aivoinfarktin aiheuttaja. Tällä hetkellä emme edes tiedä, kuinka merkittävä", kertoo kardiologian professori Juhani Airaksinen Turun yliopistollisesta keskussairaalasta.

Mikäli työikäinen saa aivoinfarktin, siitä hengissä selvinnyt usein vammautuu tai menettää työkykynsä. Eteisvärinän hoidossa tärkeintä onkin aivoinfarktin estäminen.

Aivoinfarktin saa vuodessa noin 14 600 suomalaista, ja sairaus uusiutuu noin 2 500 ihmisellä vuosittain. Noin neljännes aivoinfarktin saaneista on työikäisiä aikuisia. Vuoteen 2030 mennessä sairastuneiden määrän odotetaan kasvavan jopa 20 000:een, ellei ehkäisyssä onnistuta entistä paremmin.

"Syynä on väestön ikääntyminen ja sen myötä sydämen eteisvärinän kaltaisten riskien lisääntyminen. Keskimäärin suomalainen sairastuu aivoinfarktiin 75-vuotiaana, mutta huolestuttavat tiedot USA:sta ja Ruotsista kertovat, että keski-ikä on alenemassa. Riskitekijöitä alkaa kertyä yhä nuoremmalla iällä. Tehdään paljon istumatyötä, lihotaan, ja liikutaan vähän", Putaala korostaa.

Eteisvärinä tuntuu usein rajuna tykytyksenä. Kun normaali syke on tasainen, eteisvärinässä pulssi unohtaa tahdin ja alkaa poukkoilla keskimääräistä nopeammin. Nuorella ihmisellä pulssi nousee 150:n paikkeille. Olosta tulee tukahduttava.

Jos suorituskyky yhtäkkiä laskee ja pienikin ponnistus hengästyttää, kannattaa tunnustella pulssi ranteesta.

"Itse tehty pulssin tunnustelu on toimiva, halpa ja laitteeton tapa seuloa eteisvärinöitä", Juhani Airaksinen toteaa.

Osalla ei ole minkäänlaisia oireita eteisvärinästä, vaan he kokevat voivansa suorastaan loistavasti. Silloin pulssin ja verenpaineen mittaaminen ovat keinot, joilla diagnostiikassa päästään alkuun.

"Jos verenpainemittari antaa epämääräisiä lukuja eikä suostu mittaamaan painetta, yksi syy voi olla epäsäännöllinen syke, joka harhauttaa mittarin", Airaksinen vinkkaa.

Diagnoosi edellyttää EKG-rekisteröintiä eli sydänsähkökäyrää, joka tehdään rytmihäiriön aikana.

Useimmille eteisvärinä tulee yöllä, jolloin pulssi on muutenkin harva ja elimistö levossa. Eteisvärinässä sydämen eteiset värisevät epäsäännöllisesti 500–600 kertaa minuutissa. Koska eteiset eivät silloin supistele normaalisti, saattaa eteiskorvakkeeseen syntyä hyytymä. Näin tapahtuu Airaksisen mukaan 10–20 prosentille eteisvärinäpotilaista.

Kun rytmi käännetään normaaliksi, eteiset alkavat jälleen supistua.

"Silloin voi käydä kuin hammastahnatuubia puristettaessa. Hyytymä pursuu pois ja lähtee ylös aivoverenkiertoon. Siellä pienikin nokare voi aiheuttaa suuria vaurioita."

Aivoinfarktissa aivovaltimo tukkeutuu. Verenkierto tukkeuman alueella loppuu tai häiriintyy ja osa aivokudoksesta menee pysyvään kuolioon.

Eteisvärinässä pulssi unohtaa tahdin ja alkaa poukkoilla.

Aivoinfarktin riskin vuoksi rytmin palauttaminen normaaliksi ei ole aina ongelmatonta. Joillekin potilaille eteisvärinä on paras rytmi, eikä siitä yritetä päästä eroon.

"Kuitenkin erityisesti nuorilla elämänlaatu on jonkin verran parempi, kun rytmi pyritään palauttamaan", Airaksinen sanoo.

Mitään yksittäistä syytä eteisvärinään ei löydy. Terveet elämäntavat auttavat osaltaan pitämään värinän loitolla. Joillekin fyysinen rasitus, kuten lenkkeily, voi kuitenkin aiheuttaa oireita.

Eteisvärinä on yksi eniten elämänlaatua heikentävistä sairauksista, koska kohtaukset tulevat miten sattuvat ja oireet ovat joskus voimakkaita.

"Ne, joilla on voimakkaita oireita, hakevat apua ja saavat asianmukaisen hoidon. Mutta oireettomille aivoinfarkti saattaa olla ensimmäinen oire eteisvärinästä", Airaksinen muistuttaa.

Hyvä pulssin tunnustelupaikka on ranteen sisäpuolella peukalon alla. Jotkut tuntevat sykkeen paremmin kyynärtaipeesta tai kaulalta.

Paina kevyesti yhdellä tai useammalla sormella tunnustelukohtaa niin, että pulssi tuntuu. Tunnustele, tulevatko sykäykset säännöllisesti vai epäsäännöllisesti. Voit huomata rytmin tai sen muuttumisen laskemalla sykettä ääneen.

Laske pulssin sykäyksiä puolen minuutin ajan. Kerro sitten saamasi tulos kahdella. Näin saat tietää, montako kertaa sydämesi lyö minuutissa.

Normaali syke on tasainen, ja sydän lyö levossa keskimäärin 60–80 kertaa minuutissa.

Lähteet: Tunnepulssisi.fi