Poimi parhaat asiakasomistajan edut nyt myös verkosta

Ruoka ja reseptit

Uusimmat reseptit

Arkiruoka

Edullinen ruoka

Kasvisruoka

Leivonnaiset

Kauden kasvikset

Kalareseptit

Yrtit

Hävikkivinkit

Terveellinen ruoka ja ravitsemus

Ilmastoystävällinen ruoka

Ässäkokki

Kokkaa Kotimaista

Kevään juhlat

Vappu

Äitienpäivä

Juhlat

Valmistujaiset

Grillaus

Kisaeväät

Salaatit

Lue näköislehti

Neuleohjeet

Maakuntasukat

Villasukan kantapää x 3

Helpot lapaset x 3

Avantouimarin asusteet

Helppo kauluri

Solmupanta

Palmikkopipo

Neulojan taukojumppa

Elämä ja ihmiset

Samarbete

Osallistu

Tilaa uutiskirje

Parempi paikka elää

Ihmiset

Fiksua taloudenhoitoa

Laumasuoja-podcast

Toimitus

Palaute

Edut ja vinkit

Mainostajalle

Käyttöehdot

Tietosuoja

Arvonta- ja kilpailurekisteri

Asiakasomistaja- ja asiakasrekisteri

S-ryhmä.fi

S-kanava.fi

Yhteishyvä

Yhteishyvä – apua arkeen jo 110 vuotta

Petri Kettunen kuvattuna Prisma Sellon kassalla, kädessä pienoislentokone.

Yh prismanpurseri verkko paakuva 2400x1350

Finnairin business-luokka vaihtui koronavuosina Prismaan – nyt purseri Petri Kettunen vuorottelee kiitotien ja kassahihnan välillä

Kevättalvella 2020 koronapandemia sulki äkillisesti ovet maailmalle, ja työkseen lentäviltä se leikkasi siivet. Kuinka pitkään oman ammatin harjoittaminen olisi mahdotonta, sitä ei tiennyt kukaan. Epätietoisuudessa eli tuhansien muiden tavoin Finnairin kokenut purseri __Petri Kettunen__. 

”Korona-aika avasi silmiä, että kaikkea voi elämässä tapahtua ja jotain muutakin voisi tehdä”, hän kertoo. 

Ensimmäinen koronakesä meni iloisesti lomaillessa, mutta syksyn pimetessä alkoi tehdä mieli töihin. 

Lähes kaikki finnairilaiset olivat Petrin tapaan korona-aikaan lomautettuna. Tuolloin moni heistä alkoi etsiä korvaavia töitä esimerkiksi kaupan alalta. 

> ”Kassatyössä on jotain, joka viehättää.”

Petrin tie vei ensin Alkoon, sen jälkeen aika pian hän pääsi HOK-Elantoon ja Prismaan.

”Oli mielelle tärkeää pysyä työelämässä kiinni. Ja kassatyössä on jotain, joka viehättää.” 

Petrillä ympyrä tavallaan sulkeutui.  

”Tein nuorukaisena mallin töitä ja pääsin myös Prisman ja S-marketin mainoksiin. Ja nyt olen taas näissä ympyröissä!”

Finnairilla lähes 30 vuotta työskennellyt Petri johtaa lennoilla matkustamon työskentelyä. Hän hoitaa muun muassa kuulutukset ja tiimiyttää senkertaisen joukkueensa. Se on tehtävä Petrin mukaan joka kerta, sillä tiimiläiset ovat harvoin, jos koskaan, työskennelleet aikaisemmin yhdessä.  

Vauhdikkaan miehen kalenterista ei löydy kahta samanlaista viikkoa. Kaupasta tarjotut työvuorot hän ottaa vastaan sen mukaan, miten Finnairin töiltä ennättää. 

Haastatteluviikolla Petri teki Prisma-vuoron keskiviikkona ja lensi torstaina Tokioon. Sen jälkeen oli viisi päivää vapaata Finnairilta, jolloin Petri teki taas pari työvuoroa Prisman kassalla. 

”Ei pääse tylsistymään”, hän naurahtaa.   

Hän näkee töissään paljon yhtäläisyyksiä:  

”Molemmat ovat asiakaspalvelua parhaimmillaan.” 

Erona on kuulemma vain se, että kaupassa kohtaamiset ovat lyhyitä, kun taas koneessa ne kestävät noin tunnista kymmeneenkin tuntiin. 

”Mutta on kohtaaminen lyhyt tai pitkä, se tuottaa aina iloa, kun näkee asiakkaan poistuvan tilanteesta tyytyväisenä.”

Tokiosta Prismaan 

Useimmiten Petrin löytää Espoon kauppakeskus Sellon Prismasta, mutta myös monet muut pääkaupunkiseudun Prismat ovat miehelle tuttuja. Marraskuinen Myyrmannin Prisman avajaishulina oli mukavaa vaihtelua. Siellä Petri opasti ja houkutteli asiakkaita Kerää ja skannaa -palvelun pariin.  

”Monipuoliset ja joustavat työvuorot, mahdollisuus sunnuntaityöhön ja hyvät työkaverit”, Petri listaa HOK-Elannon ja Prisman vetovoimatekijöitä.

Petrin omia taikavoimia ovat positiivisuus ja huumori.  

”Tykkään jutella asiakkaille, mutta kuitenkin aina tilanteen mukaan. On osattava katsoa, kenelle voi heittää huumoria tai kuka ei tykkää tänään höpötellä. Kaikki eivät siitä pidä.”  

Positiivinen tai puhelias mies pystyy antamaan lyhyissäkin asiakaspalvelutilanteissa kassalla paljon. Toisinaan hän vinkkaa asiakkaalle S-mobiilissa olevista eduista. Asiakkaan ostama aurinkovoide saattaa virittää keskustelun lentämisestä, ja silloin Petri on auttanut lentopelkoista matkalle lähtijää. 

> ”Tykkään jutella asiakkaille, mutta kuitenkin aina tilanteen mukaan.”

Toisinaan hän on ilahduttanut kiinalaista, thaimaalaista tai japanilaista lausahtamalla kiitoksen heidän omalla kielellään.  

Petrillekään ei aurinko aina paista.     

”Mutta kun puen Finnairin virkapuvun tai Prisman työasun ylleni, tapahtuu taikoja: siirryn oitis asiakaspalvelumoodiin. Rakastan asiakkaiden palvelemista ja hyvien asiakaskokemusten luomista. Saan siitä itselleni paljon.” 

Taikavoimia  

Lue myös

Unto Valta ja norjanharmaahirvikoira Roki istuvat olohuoneessa.

Unto Valta osti Bonuspisteillä Roki-koiran.

Unto Valta ja Roki-koira olohuoneessa

Unto menetti koiransa onnettomuudessa – Bonuksilla löytyi apu ikävään

”Emäntä sanoi, että ei varmana.”

Pielaveteläinen __Unto Valta__, 75, oli haaveillut metsästyskoirasta jo parin vuoden ajan, mutta vaimo vastusteli. Järki-ihmisenä hän ajatteli koiraan liittyviä velvollisuuksia. Lemmikki olisi varsinainen riippakivi, jos perhe haluaisi lähteä pidemmille ulkomaanmatkoille. 

Sydänsurutkin epäilyttivät. 

> Siellä kahvihuoneessa miehet olivat sanoneet, että kyllä Unskin pitää koira saada.

Perheen edellinen metsästyskoira oli nimittäin menehtynyt tapaturmaisesti kolme vuotta sitten, kun hirvi oli tempaissut eläimen pannasta sarviinsa. Perheenjäsenestä luopuminen oli Vallalle niin kova paikka, että vaimo pelkäsi miehensä terveyden puolesta. 

”Minulla on sydänvika, ja koiran menettäminen on raju paikka. Vaimoni vastusti koiran hankintaa vedoten terveydentilaani.”

Vaimo siis epäröi, kunnes Unto Valta kurkkasi pitkästä aikaa S-tililleen. Sinne oli kertynyt 1 500 euroa Bonusta.  

”Muistutin vaimoa, että olimme joskus sopineet, että käytämme Bonuksia vain tärkeisiin asioihin.” 

Mojova summa oli muodostunut neljän viime vuoden aikana auton tankkaamisesta ABC:llä, ruokaostoksista Prismasta ja kotitilan vakuutuksista LähiTapiolassa. Kaikki ovat S-ryhmän liikkeitä. 

Sitten koiran hankinta tuli uudelleen puheeksi, tällä kertaa vaimon työporukan kesken. 

”Siellä kahvihuoneessa miehet olivat sanoneet, että kyllä Unskin pitää koira saada, Unto Valta kertoo. 


Perheen Roki-koira on nyt vuoden ikäinen. Liki toista tuhatta euroa maksanut, mutta Bonuksia 1 500 euroa kuluttanut harmaa norjanhirvikoira on juuri niin energinen kuin työlinjaisen koiran voi kuvitella olevan. Jos isäntä unohtaa ostaa pennulle järeän puruluun, koira järsii hetkessä palasiksi vaikkapa pihan hennon koivunoksan.

Valta veikkaa, että Roki taitaa olla sukua majaville. Koiran jekkuilu ja elämänilo ovat selkeästi tarttuvaa sorttia. 

> Hyvän hirvikoiran tulee toki oppia, ei vain ajamaan, vaan myös pysäyttämään hirvi ja haukkumaan oikeassa paikassa. 

Viime syksynä Valta alkoi kouluttaa kasvatistaan hirvikoiraa. Koulutus kestää aikansa, ja toistaiseksi nuori koira on ollut Vallan mukaan liiankin innokas. Kaikesta kuitenkin näkee, että Rokissa on ainesta. Riistan ilmaiseminen haukkumalla on koiralla geeneissä. 

”Roki liikkuu metsässä kuin tuulispää. Hyvän hirvikoiran tulee toki oppia, ei vain ajamaan, vaan myös pysäyttämään hirvi ja haukkumaan oikeassa paikassa. Roki on pysäyttänyt hirven jo pariin otteeseen.” 

Koirasta, jonka tulosta aviopari ei ollut ensin yhtä mieltä, on tullut koko perheen yhteinen harrastuskaveri. 

Hirvenmetsästyskauden ulkopuolella Valta käy Rokin kanssa koiranäyttelyissä, ja vaimo lähtee mukaan reissuille. Automatkoja varten hän on hankkinut Rokille turvavaljaat. 

Tärkeintä on, ettei kukaan perheestä ole enää sitä mieltä, että koiran ostaminen oli huono idea. 

”Nykyään se taitaa olla niin, että jos jonkun on pakko lähteä, se on ennemminkin mies kuin koira”, Unto Valta sanoo ja nauraa. 


Bonuksilla isäntä sai harrastuskaverin metsään 

Lue lisää

Anni Luoma julkaisi EP-levyn nimeltä Häkkilintu

Anni Luoma selätti uupumuksen ja toteutti unelmansa osin Bonuksilla – nyt hänen musiikkinsa antaa lohtua muille väsyneille

”Persoonani on sellainen, että haluan palvella kaikkia muita ennemmin kuin itseäni. Nyt olen parantumassa tästä piirteestä.”

__Anni Luoman__, 41, äänestä kuuluu helpotus.

Viime aikoina lapualainen musiikinopettaja on viettänyt aikaa studiossa.

Maaliskuussa julkaistiin Luoman ensimmäinen EP-levy Häkkilintu. Osan siihen kuluneista rahoista hän sai S-Tilille kerryttämistään Bonuksista.

”Levyn miksaukseen meni yhteensä puolitoista tuhatta euroa, joista puolet maksoin Bonuksilla. Niitä oli kertynyt ruokaostoksista, tankkauksista, puhelinlaskuista ja vakuutuksista keskimäärin 500 euroa per vuosi noin viiden vuoden ajan.”

> Levyn miksaukseen meni yhteensä puolitoista tuhatta euroa, joista puolet maksoin Bonuksilla.

Yläkoululaisia opettava Luoma on ollut aina tekemisissä musiikin kanssa, mutta vasta nyt hän opettelee kutsumaan itseään muusikoksi.

Lauluntekijä unelmoi, että voisi joku päivä elättää itsensä ainakin osittain musiikin tekemisellä.

Keventyneeseen oloon on muitakin syitä.

Kuormitus, jota hän koki kiireisen lapsiperhearjen ja työelämän takia, on vähentynyt, ja elämään on vapautunut lisää positiivista energiaa. 

Siitä Luoma saa kiittää ei-sanaa, jonka sanomista hän on opetellut viime aikoina.

”Enää en ilmoittaudu jatkuvasti työpaikalla vapaaehtoiseksi. Lapsetkin oppivat paremmin, kun en aina tee kotitöitä heidän puolestaan.”



”Koko talven mun takaraivossa soi, että oispa mulla aikaa, tehdä omia juttuja, vapaana pakon kahleista.”

Näillä sanoilla Anni Luoma laulaa Häkkilintu-kappalettaan, joka on vahvasti omaelämänkerrallinen.

Vaikka uupumus ei ole leikin asia, on Luoman kokema kuormitus toiminut myös polttoaineena. Vaikeista tunteista on nimittäin syntynyt koko levyllinen lauluja, joihin voi samastua moni ruuhkavuosia elävä. 

Lauluntekijä on huomannut, että liki kaikki nelikymppiset ovat väsyneitä.

”Uupumus on niin yleistä, että se ei ole enää mikään uutinen”, hän sanoo.

Luoma uskoo, että uupumusepidemian syynä on kiireen lisäksi padotut tunteet. 

> Uupumus on niin yleistä, että se ei ole enää mikään uutinen.
> 

Sosiaalisen median kiiltokuvamaisuus ei vastaa todellisuutta.

”Somessa ongelmiaan ei ole pakko levitellä, mutta kun tapaan ystäviäni, kaipaan autenttisuutta. Kenenkään elämä ei ole ongelmatonta. Sen tajuaa, kun ihmiset avaavat suunsa.”


Kohti vapautta

Väsymys ei ole onneksi ainoa elämänvaihetta määrittävä adjektiivi.

Lauluissa kaikuu myös orastava vapauden tunne. Sitä kohti Luomakin on kulkemassa.

Jos onni on myötä, alkaa hän opiskella ensi syksynä Kokkolan konservatorion musiikintekijälinjalla.

”Olen jo saanut opintovapaata musiikinopettajan työstäni. Vaikka en pääsisi kouluun, pidän vapaan joka tapauksessa. Teen sitten vaikka kursseja avoimessa yliopistossa.”


Kuvassa Timo Laaninen, lapsenlapsi Urho ja leikkimökki

Ulla-Maija ja Timo Laaninen ostivat Bonuksilla leikkimökin

Bonuspisteillä leikkimökki

Isovanhemmat rakensivat 1500 euron Bonuksilla Urholle oman leikkimökin

Kun __Ulla-Maija__ ja __Timo Laanisen__ ensimmäinen lapsenlapsi Urho täytti kolme vuotta viime vuoden keväällä, syntyi idea. Mitä jos Urholle rakennettaisiin leikkimökki mumman ja papan vapaa-ajanasunnolle Kemiönsaareen?

Vilkas Urho on tottunut viettämään paljon aikaa Kemiönsaaressa, jossa riittää tilaa temmeltää. Leikkimökistä innostuivat niin Urho itse, hänen vanhempansa kuin isovanhempansakin. 

”Ulla-Maija löysi nettikaupasta leikkimökin rakennussarjan. Mökin kokoamisessa ja maalaamisessa meni meiltä kahdelta viikon päivät”, Timo Laaninen kertoo.

Rakennustyö sujui hyvin, eikä suurempia riitoja tullut, vaikka välillä kesken rakennuspuuhien pitikin pysähtyä pähkäilemään seuraavaa siirtoa.

”Meidän ei tarvinnut tehdä isompia purkamisia. Hauskaahan rakentaminen lopulta oli.”


Koko rakennushanke maksoi yhteensä noin 1 500 euroa, ja se maksettiin Bonuksilla. Laaniset ovat sijoittaneet Bonukset jo vuosien ajan S-Pankin rahastoihin.

”Olen toiminut niin kuin sijoittajia neuvotaan: sijoita ja unohda. En ole hermostunut päivittäisistä kurssivaihteluista, koska en seuraa niitä”, Timo kertoo. 

Laanisten S-tilille on kertynyt vuosien mittaan parin tuhannen euron varallisuus. Se on toiminut vararahastona isompiin hankintoihin, joista leikkimökki on tähän asti suurin ja konkreettisin.

> Koko viime kesä vierähti saaressa.

Vaikka Laaniset eivät seuraa Bonusten kertymistä, vihreää S-Etukorttia he vilauttavat ostoksia tehdessään. Keravalla asuvat Laaniset tekevät päivittäisostokset usein Prismassa, ja Kemiönsaaressa lähikauppa on S-Market.


S-tili on Laanisten vararahasto isompiin hankintoihin

Kakkosasunto Kemiönsaaressa on talviasuttava, ja eläkkeellä olevat Laaniset viettävätkin siellä niin paljon aikaa kuin mahdollista.

”Koko viime kesä vierähti saaressa”, Timo sanoo.

Leikkimökin Laaniset kokosivat olohuoneen ikkunan alle omenapuiden keskelle. Urho oli odottanut mökkiä kovasti ja oli innoissaan, kun se valmistui. Noin kahden neliömetrin kokoinen mökki maalattiin punaiseksi, ja Urho pääsi asettumaan taloksi avaimet käteen -periaatteella.

”Ulla-Maija kalusti sen metrin mittaiselle sopivilla kalusteilla, ja ikkunaan laitettiin kukkaverhot”, Timo kertoo.

Ruoanlaitosta pitävällä Urholla on mökissään leikkiliesi, pöytä ja paljon astioita. Hänen lempipuuhansa on tarjoilla mökissä vieraileville kahvia donitsien kanssa.

Laaniset uskovat, että Bonuksilla hankitaan tulevaisuudessakin jotakin lapsenlapsille. Laanisten tyttären perheeseen syntyi syksyllä toinen poika, Urhon pikkuveli.

”Projekteja löytyy varmasti”, Timo iloitsee. 


Urhon donitsikahvila omenapuiden keskelle

# Kerää Bonusta

Bonus kertyy koko perheen ostoista. Bonustaulukko kertoo, kuinka paljon saat Bonusta. Täyden viiden prosentin Bonuksen saat 900 euron kuukausiostoilla.

Bonusta jaettiin 413,8 miljoonaa euroa vuonna 2022, eli asiakasomistajat saivat Bonusta omalle tililleen keskimäärin 165 euroa. 


Kuva bonusperheestä. Tuhkasten perhe osti Bonuksilla auton. Kuvassa perhe ja auto.

Perheenisä Seppo Tuhkanen, 58, työskentelee perheen rakennusyrityksessä, äiti Helmimarja Tuhkanen, 53, hoitaa lapsia kotona. Avioparilla on 14 lasta, joista viisi asuu vielä kotona. Kuvassa vasemmalla Roope, 10 ja Konsta, 12, takana vasemmalla Siiri, 16 ja Merisara, 14.

Bonusperhe

14 lapsen äiti keräsi 10 000 euroa Bonuksia – osti uuden auton 

35 563 euroa. 

Kun Lapinlahdella asuva perheenäiti __Helmimarja Tuhkanen__, 53, kertoi taannoin sosiaalisessa mediassa bonusostostensa vuosisumman vuodelta 2022, moni kuulija hämmästyi. 

Lapinlahdella asuva suurperheen äiti oli tuttavien kesken tunnettu siitä, että hän tuppasi valitsemaan ostoskoriinsa pikkaisen parempia lähiruokia. Ostosten määrä kuitenkin ihmetytti tuntemattomia. Joku kysyi Tuhkaselta, kuinka ruokaan, bensaan ja vakuutuksiin saa menemään kymmeniä tuhansia euroja vuodessa. 

> Minä en ole niin nuuka. Ostan runsaalla kädellä hyvää kotimaista ruokaa.

Tuhkasten perheessä vastaus on tietenkin perheen koko. Helmimarja ja __Seppo Tuhkasella__, 58, on 14 lasta. Kotona heistä asuu viisi. 

”Minä en ole niin nuuka. Ostan runsaalla kädellä hyvää kotimaista ruokaa. Ruokakassistamme täytyy löytyä hyvälaatuista lihaa ja omien tuottajien maitoa, mikä nostaa ruokakassin hintaa,” Helmimarja Tuhkanen sanoo. 

Tuhkasten Bonukset kertyvät ruoan lisäksi Prisman kodinkoneostoksista, Lähitapiolan vakuutuksista ja tankkauksesta ABC:lla. 

Viime vuonna niitä karttui Tuhkasen S-tilille 1 430 euroa. Asiakasomistajien ylijäämäpalautuksia perhe sai edelliseltä vuodelta 1 100 euroa. Ylijäämänpalautus jakautuu osuuskaupan asiakasomistajille heidän omasta osuuskaupastaan tekemien bonusostojen mukaan.

Bonukset ovat poikkeuksellisen isoja, sillä perhe keskittää ostoksensa S-ryhmän liikkeisiin. 

”Meistä on tullut Prisma-uskollinen porukka. Olen kertonut lapsillekin keskittämisen eduista, ja perheessämme on käytössä viisi bonuskorttia”, Tuhkanen sanoo. 


Suurperheessä Bonuksia kertyy S-tilille liki 120 euron kuukausitahtia, mutta perheenjäsenet ovat sopineet, että niitä ei käytetä, ennen kuin tarve on todellinen. 

Tarve ilmaantui viime heinäkuussa, kun Tuhkanen tarvitsi uuden auton lasten kuskaamista varten. Hän hankki Toyota Avensis -farmarin vuosimallia 2016 ja maksoi siitä 20 000 euroa. Summasta puolet eli 10 000 euroa tuli Bonuksista. Ne olivat kertyneet seitsemän viime vuoden aikana. 

> Autossa laitan soimaan klassista musiikkia ja katson taivaanrantaan. Siinä hetkessä olen oman itseni herra.

Tuhkanen valitsi arkiautoksi Toyota Avensiksen, sillä se on hänen mielestään jämäkkä ajaa.  

”Olen perheemme auto- ja rahavastaava. Olen valinnut myös kaikki mieheni työautot. Hänellä on oma rakennusalan yritys, ja jaamme ajan niin, että minä vastaan arjen sujumisesta, kun hän tekee pitkiä työpäiviä.” 

Perheenäiti kuskaa nuorimpia lapsiaan kodin ja koulun välillä jopa kolme kertaa päivässä. Yksi lapsista tarvitsee erityistä tukea, eikä kulje matkoja juurikaan yksin. 

Velvollisuudet eivät tunnu taakalta, sillä Tuhkanen pitää automatkoja omana aikanaan. Kun hän on vienyt lapsensa kouluun, paluumatkalla on aikaa tunnelmoida yksin.  

”Autossa laitan soimaan klassista musiikkia ja katson taivaanrantaan. Siinä hetkessä olen oman itseni herra.” 


Yhteishyvä – apua arkeen jo 110 vuotta

Lisää aiheesta

Uusimmat