Ihka ensimmäinen Yhteishyvä tammikuussa 1905 | Yhteishyvä
Internet Explorer -selainta ei enää aktiivisesti tueta. Suosittelemme käyttämään sivustoamme esimerkiksi Google Chrome tai Mozilla Firefox -selaimilla.
Ensimmäinen Yhteishyvä-lehti

Kodin osasto -palsta toteaa: ”Nuorille on arvaamattoman suurta etua siitä, että heidän äitinsä on heille esikuvana ahkeruudesta, työn kunnioittamisesta ja rakastamisesta.”

Ihka ensimmäinen Yhteishyvä tammikuussa 1905

Teksti:
Anna Kortelainen
Kuvat:
SOK:n arkisto
Julkaistu: 22.1.2020
Muokattu: 31.8.2020
Idea omasta lehdestä oli syntynyt osuuskauppajohdon parissa jo vuonna 1903. Lehden tehtävänä oli valistaa osuuskauppojen toiminnasta eri puolella Suomea ja tarjota käytännön vinkkejä osuuskaupan menestyksekkääseen hoitoon. Alkuvaiheessaan Yhteishyvä oli suunnattu ensisijaisesti osuuskauppojen myymälänhoitajille sekä hallitusten jäsenille ja toimihenkilöille eikä näkyvästi vielä asiakkaille ja kuluttajille.

Yhteishyvä-lehden ensinumero painottaa yleishyödyllistä perustaansa: yhteistyötä jolla tuodaan kuluttajien ulottuville huokeampia elintarvikkeita ja muita kulutushyödykkeitä.

Suurin osa suomalaisista eli niukkuudessa. Arkitodellisuutta heijastaa jo ensimmäisessä numerossa oleva Kodin osasto -palsta, jossa annetaan niksejä kotitalouden näppärään hoitamiseen. Palsta paljastaa, miten kipeästi säästäväisyyteen liittyviä neuvoja kodeissa tarvittiin. Perheenemäntiä ohjeistetaan pitämään kirjaa tuloista ja menoista; heille tarjotaan tavallaan kodin ”myymälänhoitajan” roolia.

Lukijain osasto puolestaan muistuttaa nykyajan nettisivustojen UKK-palstaa eli Usein kysyttyjen kysymysten palvelua.

Yhteishyvän ensimmäisellä uutispalstalla kerrotaan organisaation rakenteesta ja osuuskauppaverkoston laajenemisesta.

Vauhdikkain palsta on nimeltään Neuvojain matkoilta: toimittaja Jalmari Sahlbom kirjoittaa seikkailuistaan matkaneuvojana vuoden 1904 syksyllä. Syyskuun yhdeksännen ja vuoden lopun välillä Jalmari teki Suomi-turneen: Orivesi, Jämsänkoski, Jyväskylä, Haapamäki, Keitele, Maaninka, Karstula, Kuopio, Litmaniemi, Tuusniemi, Kaavi, Kajaani, Lapinlahti, Siilinjärvi, Pieksänkoski, Kurkimäki, Högfors Karkkilassa, Viiala, Lapua, Ylistaro, Isonkyrön Lehmäjoki, Ylistaron Untamala, Seinäjoki, Ilmajoen Nopankylä, Jurva, Hausjärven Oitti, Irjanne ja Kuivalahti Eurajoella, Luvia, Toijala, Humppila, Riihimäki, Kauvatsa, Liminka, Muhos, Piippola, Keuruu, Korkeakoski.

Lue lisää Yhteishyvän historiasta

Lisää aiheesta