Maitotilan nuoren isännän kova paikka: ensin sadekesä ja sitten rutikuivaa – Heikki lähti mukaan hiilensidontaan - Yhteishyvä
Internet Explorer -selainta ei enää aktiivisesti tueta. Suosittelemme käyttämään sivustoamme esimerkiksi Google Chrome tai Mozilla Firefox -selaimilla.

Maitotilan nuoren isännän kova paikka: ensin sadekesä ja sitten rutikuivaa – Heikki lähti mukaan hiilensidontaan

Kotaniemen tilan Heikki Salomaa ja Anni Tuomivaara odottavat lumien sulamista ja uusien viljelykokeilujen aloittamista.

Kotaniemen tilan Heikki Salomaa ja Anni Tuomivaara odottavat lumien sulamista ja uusien viljelykokeilujen aloittamista.

Kotaniemen maitotilalla suositaan monilajisia nurmia, sillä ne sitovat hiilidioksidia.

Jaa Somessa
Teksti
Pirjo Latva-Mantila
Kuvat
Janne Viinanen / Valio

Kun oriveteläisellä Kotaniemen maitotilalla tehtiin sukupolvenvaihdos vuonna 2015, nuori isäntä Heikki Salomaa ei voinut aavistaa, millaisia kesiä tulisi kokemaan. Kesä 2017 oli sateisin miesmuistiin, ja seuraavasta tuli historian kuivin.

”Sen tässä on jo oppinut, että kaikenlaisiin säihin pitää varautua”, hän toteaa.

Monilla maitotiloilla säilörehusato jäi kuivan kesän takia niin heikoksi, että kesän jälkeen jouduttiin turvautumaan ostorehuun. Kotaniemen tilalla sadon pelasti se, että tilalla on suosittu monilajisia nurmia jo pidemmän aikaa ja maat ovat multavia.

Salomaan mukaan kaikkein parhaiten menestyivät pitkäjuuriset lajikkeet, jotka sitovat ilmakehän hiilidioksidia kaikkein tehokkaimmin. Hyviä hiilensitojia ovat esimerkiksi apila ja nurminata. Viiden vuoden ajan tilalla on kokeiltu myös hernevehnä-seosta, joka siirtää hiiltä syvälle maahan, sitoo typpeä ja on samalla mainio valkuaisen lähde lehmille.

”Pellolla pitää kasvun perusolosuhteiden olla kunnossa, jotta kasvit saadaan yhteyttämään mahdollisimman paljon. Mitä enemmän kasvit kasvavat, sitä enemmän ne sitovat hiiltä. Pidempijuuriset vievät kasvaessaan hiiltä syvemmälle peltoon, joten siitä tulee maaperään paremmin pysyvää hiiltä. Hiilen lisääntyminen parantaa maan multavuutta.”

Uusia oivalluksia koulutuksesta

Valion tavoitteena on hiilijalanjäljen pienentäminen nollaan. Yksi keino tavoitteen saavuttamiseksi on juuri nurmipeltojen hiilensidonnan tehostaminen.

Heikki Salomaa osallistui Elävä Itämeri -säätiön (BSAG) Carbon Action –hiilipilottikoulutukseen marraskuussa 2018. Vaikka asia oli jo entuudestaan tuttua, hän kertoo saaneensa myös uusia oivalluksia.

”Kun nurmilajikkeiden määrä on meillä ollut kuuden paikkeilla, nyt määrä nostetaan ainakin kahdeksaan. Samalla on tarkoitus tehdä mahdollisimman hyvää säilörehua lehmille.”

”Kaikenlaisiin säihin pitää varautua”

Koulutukseen osallistuneet tilat aloittavat tänä keväänä myös viisi vuotta kestävän kokeen, jossa testataan hiilensidonnan eri menetelmiä. Jokainen osallistuja saa valita itse toimenpiteet, joita tekee pelloillaan. Ne voivat liittyä esimerkiksi maan rakenteen parantamiseen tai yhteyttämisen lisäämiseen.

”Sadon määrät kirjataan ylös niin, että niitä pystytään vertailemaan keskenään”, kertoo Salomaa, joka lähtee kokeiluun mukaan uteliaan innostuneena.

Hän viljelee kotitilaansa yhdessä avopuolisonsa Anni Tuomivaaran kanssa. Myös Heikin isä osallistuu tilan töihin. Työtä riittää, sillä lypsyasema-kylmäpihatossa on 40 lypsävää, ja viljeltyä pinta-alaa noin 80 hehtaaria.

  • 5100 suomalaista maitotilaa omistaa Valion osuuskuntien kautta.
  • Valio ja BSAG kouluttavat 200 tilaa hiiliviljelijöiksi 2019-2020. Kaikki tilat v. 2035 mennessä.
  • Lehmien tuottaman metaanin määrä on vähentynyt 50 vuodessa 50 prosenttia maitolitraa kohti.

S-ryhmän Iso Juttu -kampanjan tavoitteena on hillitä ilmastonmuutosta vähentämällä ilmastoa lämmittäviä hiilidioksidipäästöjä miljoonalla tonnilla vuoteen 2030 mennessä. Miljoona tonnia on iso juttu – se on saman verran kuin 8 000 000 automatkaa Rovaniemeltä Helsinkiin tai 100 000:n suomalaisen vuosittaiset päästöt. Tutustu kampanjaan osoitteessa www.isojuttu.fi

Ilmastotekoja:

Julkaistu: 1.4.2019
Muokattu: 17.5.2019
Jaa Somessa