Poikkeuksellinen korona-aika on mullistanut suomalaisten arjen. Moni työskentelee nyt kotonaan etänä, eikä lounastauolla lähdetäkään kollegoiden kanssa työpaikan henkilöstöravintolaan.
Ravitsemusterapeutti Hanna Partanen sanoo, että ruokailu voi vaatia etätyössä enemmän suunnitelmallisuutta kuin työpaikalla.
”Päivän kulkuun pitää miettiä lounaan toteutus, eikä välttämättä vain itselle, vaan myös muille kotona oleville perheenjäsenille. Ruoanlaitto ei saisi viedä työpäivän aikana kohtuuttomasti aikaa. Tällöin hyvä ratkaisu voi olla, että varaa jokin ilta aikaa useamman ruokalajin valmistamiseen. Keitto- ja laatikkoruokia on helppo lämmittää lounaaksi pitkin viikkoa. Niitä voi myös pakastaa sopivina annoksina”, Partanen vinkkaa.
Valmisruoat helpottavat ruokarumbaa
Valmisruoat ja pakasteet tuovat kaivattua helpotusta etätyöarjen ruokarumbaan. Partasen mukaan monilla valmisruuilla on turhaan huono maine. Esimerkiksi lisäaineita ei ole monissa valmisruuissa ollenkaan. Tuoresalaatin tai kasvisten kanssa nautittu valmisruoka on ravitsemuksellisesti kelpo kokonaisuus.
”Jos syöminen tahtoo etätöissä unohtua, lounastauko ja iltapäivän välipala kannattaa merkitä päivän työkalenteriin, jolloin niistä on helpompi pitää kiinni.”
”Keitot ovat hyviä vaihtoehtoja. Niissä on jo valmiiksi mukana kasviksia. Kevyttä keittoa voi tukevoittaa vaikka raejuustolla. Koko perheelle maistuva ateria syntyy myös kalapuikoista ja uunijuureksista. Ne ehtivät pakastimesta pöytään parissakymmenessä minuutissa”, Partanen kannustaa.
Työpäivän ruokarytmiin kuuluu lounaan lisäksi iltapäivän välipala. Jos lounas on ollut monipuolinen, välipalaksi voivat riittää hedelmä ja pähkinät.
”Mutta ei koko pussillista, vaan ainoastaan pieni kourallinen”, Partanen muistuttaa.
Säännöllinen ruokarytmi vähentää napostelun tarvetta
Säännöllinen ruokarytmi tukee työtehoa ja -vireyttä myös etätyöarjessa. Hyvästä rytmistä ei ole aina helppo pitää kiinni. Toiset etätyö saa jatkuvasti napostelemaan, toiset unohtavat syömisen kokonaan.
”Jos syöminen tahtoo etätöissä unohtua, lounastauko ja iltapäivän välipala kannattaa merkitä päivän työkalenteriin, jolloin niistä on helpompi pitää kiinni.”
Partasen mukaan säännöllinen ateriarytmi hillitsee myös napostelun tarvetta. Siihen voi lisäksi vaikuttaa miettimällä työpisteen ruokaympäristöä. Herkkuja ei kannata pitää käden ulottuvilla, vaan ne on hyvä piilottaa kauemmas kaapin perälle.
Osalla ihmisistä napostelun tarve voi olla merkki tunneperäisestä syömisestä. Tutuista rutiineista poikkeavaan arkeen voi liittyä stressiä ja huolta. Syöminen on yksi tapa piristää mieltä.
”Muutamassa viikossa ei vielä ehdi paljon vahinkoa tapahtua, mutta pitemmän ajan kuluessa stressiin ja tunteisiin syöminen voi kerryttää kiloja. Siksi tunteiden säätelyyn on hyvä olla muitakin keinoja. Negatiiviset tunteet ja huoletkin ovat osa elämää. Niistä ei ole pakko pyrkiä syömällä pois”, Partanen sanoo.
Lisää liikettä työpäivään
Etätyössä jaksaa paremmin, kun tiivistä työputkea muistaa välillä tauottaa. Hyvä nyrkkisääntö on, että peppu kannattaa nostaa penkistä ylös ainakin kerran tunnissa. Venyttelyt virkistävät. Osan päivästä töitä voi tehdä seisaaltaan, jos se kotioloissa vain on mahdollista.
”Monessa työssä pidetään palaveritkin nyt etänä. Palaverin loppuun sopii hyvin yhteinen, lyhyt jumppatuokio. Työkaverit voi houkutella mukaan esimerkiksi kyykkyhaasteeseen”, Partanen ehdottaa.
Lyhyt kävelylenkki tuo kaivatun tauon etätyöskentelyyn ja antaa puhtia loppupäivään. Viimeistään työpäivän päätyttyä on hyvä suunnata hetkeksi ulos. Lapsiperheiden puuhaksi Partanen suosittelee geokätköilyä. Siinä piilotetaan ja etsitään geokätköiksi kutsuttuja rasioita maastosta.
”Se on koko porukalle hauska harrastus, joka houkuttelee lapsetkin mukaan ulkoilemaan.”