Nyt on erobuumi! Jos harkitset, lue tämä juttu

Sujuiko kesäloma kumppanin kanssa yhdessä rentoutuen? Vai paljastiko se parisuhteen ongelmat, jotka arjen kiire muulloin piilottaa?

Moni parisuhde horjuu loman jälkeen, ja avioerojakin haetaan syksyllä enemmän kuin muina vuodenaikoina. Psykologi ja psykoterapeutti Kaisa Lumijärvi kertoo, miten kesäloman jälkeisiä eroajatuksia kannattaa tutkia.

Kesäloma voi olla parisuhteessa ristiriitaista aikaa. Loman toivotaan korjaavan arjen haavat ja palauttavan yhteyden, mutta sen sijaan se voikin altistaa pettymyksille. Kun on aikaa olla yhdessä, suhteen vaikeuksilla on taipumusta nousta näkyviin.

”Monilla on epärealistisia odotuksia lomasta. Ajatellaan, että loma antaa kaiken sen, mitä arki on vienyt: levon, hukassa olevan tunneyhteyden ja onnellisuuden”, psykologi ja psykoterapeutti Kaisa Lumijärvi sanoo.

”Kuitenkin lomalle usein lähdetään väsyneenä ja stressaantuneena. Loman alkuosa saattaa mennä palautumiseen, mitä ei aina osata ottaa lomasuunnitelmissa huomioon.”

Yhteinen aika ei automaattisesti tarkoita laatuaikaa. Lomallakin on arkensa: siihen kuuluvat kauppareissut, siivous, sukulointi ja lastenhoito. Hyvin usein myös erilaiset lomatoiveet kiristävät tunnelmaa.

”Puoliso on saattanut tottua lomailuun omien vanhempiensa mökillä”, Lumijärvi sanoo.

”Vaatii rajojen asettamista, jos itse ei ole valmis viettämään neljää viikkoa anoppilassa.”

Kaikki eivät ole tottuneet puhumaan omista rajoistaan ja tarpeistaan. Helposti kuvitellaan, että puoliso tietää ne jo valmiiksi, tai pystyy lukemaan ajatuksia. Kun näin ei tapahdu, tulee pettymyksiä.

”Toinen saattaa esimerkiksi tarvita lomalla myös omaa aikaa, siis todella tarvita sitä palautumiseensa, enemmän kuin toinen”, Lumijärvi sanoo.

”Jos tätä ei kommunikoi, toinen saattaa kokea tulleensa vain jätetyksi yksin.”

Etenkin lapsiperheissä olisi Lumijärven mielestä varmistettava, että molemmat vanhemmat saavat lomalla aikaa, jolloin kukaan ei ole tarvitsemassa mitään.

Lue myös: Elisa ja Jari eivät liho – Katso, mitä he syövät viikon aikana

Menikö loma riitelyksi?

Loma voi nostattaa tunteen, että suhde ei kannakaan. Kumppani saattaa vetäytyä omiin juttuihinsa ja jättää toisen huolehtimaan loma-arjen sujuvuudesta.

Joskus oma, toisen tai molempien alkoholinkäyttö karkaa lomalla käsistä, mikä aiheuttaa turvattomuutta ja riitoja.

Konfliktit voivat näkyä niin tiuskimisena ja riitelynä kuin mykkäkoulunakin, joskus myös pakenemisena lomasuorittamiseen, kuten siivoukseen tai urheiluun.

Jos pari ei pääse rakentavaan ratkaisuun tai kykene tekemään sovintoa, voi loman päätteeksi muodostua turhauttava kokemus, että koko kesä meni riitelyksi.

”Usein se tarkoittaa, etteivät puolisot osaa tunnistaa omaa osuuttaan konfliktin synnyssä. On vaikeuksia samastua toisen kokemukseen tai pyytää anteeksi. Silloin tunneyhteyden palauttaminen katkoksen jälkeen voi epäonnistua”, Lumijärvi sanoo.

Ei ihme, jos arjen alkaessa syntyy ajatus, ettei tällaisia lomia enää jaksa eikä halua.

Huolet puheeksi ennen päätöksiä

Kaisa Lumijärven mukaan eroa mietitään usein melko pitkään, noin vuosi tai kaksi. Joskus päätös saattaa tulla riidan jälkeen, kun kumppania kohtaan tunnetaan voimakkaita kielteisiä tunteita.

Silloin kannattaa kuitenkin ensin painaa jarrua ja tarkastella, mistä hankalat tunteet ovat syntyneet. Onko lomalla menty vain kumppanin mielen mukaan? Onko toinen heittäytynyt täysillä lomamoodiin ja jättänyt osallistumatta loma-arjen väistämättömiin kotitöihin ja järjestelyihin?

”Tämän jälkeen voi miettiä, onko ottanut kumppanin kanssa puheeksi omat tarpeensa, ja onko tehnyt itse jotakin selvittääkseen tilanteita”, Lumijärvi neuvoo.

Mitä aikaisemmin huolistaan, myös eroajatuksista, pystyy kertomaan puolisolle, sen parempi. Silloin antaa toiselle mahdollisuuden korjata käytöstään.

Yleensä negatiivisuudella on nimittäin taipumusta kasvaa. Jos sille antaa tilaa, on toista yhä vaikeampi nähdä myönteisessä valossa.

”Joskus loman jälkeinen eropäätös tulee toisen puolelta loppuun asti työstettynä ja lukittuna. On traumaattista tulla jätetyksi niin, ettei ole saanut tilaisuutta vaikuttaa”, Lumijärvi sanoo.

Eri asia on, jos huolia ja tarpeita yrittää viestittää useaan otteeseen, mutta kumppani lakaisee ne toistuvasti maton alle: kieltää, mitätöi tai ohittaa esiintuodut kokemukset.

”Se on huolestuttava tilanne”, Lumijärvi sanoo.

”Samoin se, jos parisuhteessa on henkistä tai fyysistä väkivaltaa, luottamuspulaa, pettämistä tai riippuvuusongelmia, joita ei olla valmiita työstämään. Monesti ne ovat tilanteita, joissa ero on hyvä vaihtoehto.”

Toisaalta on otettava huomioon myös mahdollisuus, ettei parisuhdekriisinä näyttäytyvä tilanne johdukaan suhteesta.

”Taustalla voi olla jommankumman omaan elämään liittyvä kriisi: työttömyys, työuupumus, sairastuminen, lasten saamiseen liittyvät elämänmuutokset tai lasten muuttaminen pois kotoa. Ne ovat kaikki elämän kriisipisteitä, joihin kuuluva stressi voi heijastua parisuhteeseen”, Lumijärvi muistuttaa.

”On tarkasteltava mistä kaikesta on kyse ja ratkeaako ongelma erolla.”

Kriisi voi olla muutoksen alku

Mistä voi päätellä, että toivoa on, lomanjälkeisestä kriisistä huolimatta? Siitä, että ilmaistaan halua tehdä töitä suhteen eteen, ratkaista pulmat yhdessä ja sitoutua muutokseen, Kaisa Lumijärvi kuvailee.

”Kun sanotaan, että halutaan korjata asiat ja osoitetaan se myös teoilla”, hän summaa.

Kaikkiin solmuihin ei välttämättä päästä käsiksi kahden kesken. Jos keskustelu kääntyy aina riidaksi tai pariskunta ajautuu yhä uudelleen vaikkapa syyttäjän ja vetäytyjän rooleihin, on aika hakea ulkopuolista apua.

”Moni pelkää, että psykoterapeutti asettuu jommankumman puolelle. Todellisuudessa psykoterapeutti on parisuhteen puolella”, Lumijärvi korostaa.

Psykoterapeutin tehtävänä on tuoda näkyviin puolisoiden tunteet ja tarpeet, jotka jäävät pintatason juupas–eipäs-keskustelun varjoon. Lumijärven mukaan parit jumittuvat usein riitelemään kotitöistä tai ajankäytöstä. Taustalla ovat kuitenkin useimmiten tunneyhteyden ongelmat.

”Asiat satuttavat, koska koetaan, ettei toinen kuuntele eikä huomioi minua eikä arvosta tarpeitani. Syntyy tunne, etten ole enää rakastettu. Ja pelko siitä, että jään yksin.”

Keskustelu, jossa päästään käsiksi näihin haavoittaviin tunteisiin, voi Lumijärven kokemusten mukaan olla avaava.

Kun molemmat alkavat ymmärtää syvempiä syitä hyökkäämiselleen tai vetäytymiselleen, alkavat solmut avautua. Uudelle ymmärrykselle ja yhteyden palautumiselle avautuu mahdollisuus.

”Surkea loma ei suhdetta kaada, jos sen pohja on riittävän vahva”, Lumijärvi sanoo.

Joskus loma voi kuitenkin olla juuri se hetki, joka paljastaa, mitä olisi vihdoin aika katsoa.