Elisa ja Jari eivät liho – Katso, mitä he syövät viikon aikana

Kuppi maitokahvia, hedelmä ja jogurttia aamupalalla, lounas puoli yhdeltä, lasi kylmää roséviiniä viideltä ja kunnon päivällinen puoli kahdeksalta. Tässä rytmissä kulkee suomalaispari Jari ja Elisa Valviston elämä Ranskan Antibesissa päivästä toiseen.

Rytmi on kantapään kautta opittu. Pari muutti Antibesiin 12 vuotta sitten ja sitä ennen Riviera tuli tutuksi turisteina. Tuolloin he tunsivat olevansa aina väärässä paikassa väärään aikaan: kaupoilla silloin, kun ne olivat siestalla ja nälkäisinä iltaviideltä ravintolan edessä, kun ovet aukeavat vasta seitsemältä.

"Antibes kaupunkina hengittää tässä ruokarytmissä. Jos haluaa välttyä ruuhkilta, kannattaa liikenteeseen lähteä lounasaikaan, koska kukaan ei ole silloin tien päällä", Elisa kertoo.

Myös erilaiset verkkokaupan tilaukset noudattavat ruokakelloa; toimitukset ovat joko ennen lounasta tai sen jälkeen. Iltaruokaa ei perheissä syödä Suomen tapaan viideltä, vaan seitsemän jälkeen, joten lapset koulusta päästyään syövät jotain pientä makeaa, keksin tai jogurtin – ranskalaiset kutsuvat tätä iltapäivän välipalaa nimellä gouter.

Kun Valvistoilla on suomalaisia vieraita, sen huomaa heti erilaisessa ruokarytmissä ja -tavoissa: suomalaiset vieraat syövät tuhdin aamupalan ja aika myöhään, jolloin aikainen lounas ei tunnukaan hyvältä ajatukselta.

Lue myös: Viikossa juhlakuntoon! Tee nämä ja hehkut h-hetkellä

Maanantaisin viikon ruoat marketista

"Voi, me olemme niin tylsiä!" Elisa parahtaa kertoessaan heidän viikon ohjelmastaan.

Maanantaina eläkkeellä nykyään oleva pariskunta menee aina isoon Carrefour-ruokakauppaan ja ostaa ruokatarvikkeet maanantain illallisesta perjantain illalliseen saakka. Maanantaina lounas on ollut yleensä munakas, johon on käytetty viikonlopun ruuista jääneet rippeet. Viiden päivän ruokiin – ja kello viiden viineihin - heillä kuluu yleensä parisataa euroa.

He suunnittelevat ja tekevät viikon ruoat yhdessä.

"Yksin tämä olisikin tylsää, mutta me molemmat tykkäämme tästä”, Elisa sanoo.

"Tulee melkein riitaa, että minä en ole pitkään aikaan saanut tehdä ruokaa”, Jari vitsailee.

Lue myös: Kaipaako grilliruoka vaihtelua? Viimeistele grillatut lihat, kalat ja kasvikset helpoilla kastikkeilla

Lauantaisin torille

Lauantaina kalastajat saapuvat Antibesin satamaan yhdeksän aikoihin saaliin kanssa. Kymmenen pintaan Jari ja Elisa ovat kojulla valitsemassa viikonlopun kaloja; usein se on meriahventa, kultaotsa-ahventa, makrillia tai turskanselkää. Lohta he eivät syö ympäristösyistä.

Sen jälkeen he suuntaavat torille, joka pursuaa vihanneksia, marjoja, hedelmiä, juustoja, mausteita ja lihaa. Viikonlopun ruoille heillä ei ole yleensä suunnitelmaa, vaan he katselevat torin tarjontaa ja inspiroituvat paikan päällä.

"Seuraamme myös paljon kauden satovihanneskalenteria, se tuntuu sekä hinnassa että maussa", he kertovat.

Lue myös: Onko kotisi aina pölyinen? Nyt kerromme yhden syypään

Suomen pakastepitsavalikoima järkytti

Jari ja Elisa eivät muista, koska olisivat viimeksi syöneet eineksiä. Ravintolassa he käyvät kerran, pari kuukaudessa, mutta muuten tekevät ruoat alusta alkaen itse.

"Kun tulemme lentokoneella Suomesta, kotiin tilataan aina pitsa”, Jari sanoo.

"Mutta ei sekään ole eines, se on ravintolasta tilattu take away -ruoka”, Elisa korjaa.

He viettävät kesät Suomessa, ja aina syksyn tullen palaavat takaisin Antibesiin. Suomessa he hämmästelevät ruokakauppojen einestarjontaa ja karkkeja.

"Laskimme, että supermarketissa oli 16 metriä erilaisia pakastepitsoja korkeissa pakastinkaapeissa. Ja valtavat laarit irtokarkkeja, niiden metrimäärää emme edes laskeneet”, Jari taivastelee.

Lue myös: Helpot banaaniletut

Tämän takia ranskalaiset eivät liho

Ranskalaisten ruokasuositukset eroavat suomalaisista. Ranskassa ei suositella lainkaan välipaloja, ja ruokakello kulkee hyvin eri tahtiin.

"Ehkä siinä on syy, että ranskalaiset eivät liho. Ei välipaloja, vaan kunnon ruoka ja tarpeeksi myöhään illalla, ettei nälkä kurni sitten aamullakaan. Ja ruokien välissä on pitkät tauot", Elisa miettii.

Ruoka ei ranskalaisille myöskään ole välttämätön paha, jolla pysyy hengissä, vaan nautinto. Ruokasuositukset alkavat tekstillä: Pysähdy syömään, älä syö kuljeskellessa, istu pöytään ja nauti.

"Ranskalaiset eivät syö yksin, vaan se on sosiaalinen tapahtuma. Siinä on vähän sellainen sosiaalinen kontrolli, eihän kukaan kehtaa mättää hirveitä määriä toisten edessä", Jari sanoo.

Aamuisin töihin lähdetään kevyen aamupalan – jopa vain kahvikupin – voimalla. Kahvilat notkuvat panineja ja croisanteja, mutta niistä nautitaan usein viikonloppuaamuisin.

Suomeen mennessään pari pitää ruokakellosta kiinni, koska kroppa on totutettu siihen. Kesäisin heidän lautasensa täyttyvät intensiivisistä metsän mauista, joita Ranskassa ei samalla tavoin löydä.

"Sienet ja marjat ovat Suomessa niin hyviä. Ja ensimmäisenä menen markettiin ja ostan hapanleipää, suolakurkkua ja maksapateeta”, Elisa kertoo.