Nenä tukossa, kurkussa kaktus ja yskäkin tekee tuloaan. Se on täällä taas, flunssa eli nuhakuume, jonka aikuinen sairastaa keskimäärin 2-3 kertaa vuodessa. Flunssaa aiheuttavat sadat eri virukset, joista yleisimpiä ovat rinovirukset.

Nuhakuumetta voi ehkäistä pesemällä ahkerasti käsiä flunssa-aikaan, mutta apukeinoja voi löytyä myös ruokakaapin puolelta. Muutamissa tutkimuksissa on nimittäin saatu viitteitä siitä, että säännöllisellä valkosipulin syönnillä voi olla pieni flunssaa ehkäisevä, mutta myös hoitava vaikutus.

Ravitsemusterapeutti Reijo Laatikaisen mukaan tutkimukset eivät kuitenkaan tarjoa vastauksia siihen, kuinka paljon valkosipulia pitäisi päivittäin käyttää, jotta se tehoaisi flunssan torjuntaan.

”Tutkimuksissa on käytetty erityisiä kapseleina annosteltavia valkosipulivalmisteita, eikä tuoretta valkosipulia. Arvioisin, että hyödyllinen määrä voisi olla yksi valkosipulin kynsi 2-3 kertaa päivässä, mutta tämä arvio ei perustu tutkimustietoon”, Laatikainen sanoo.

Vahvistaa elimistön puolustusjärjestelmää

Valkosipuliin ja flunssaan liittyviä tieteellisiä tutkimuksia on tehty kaikkiaan hyvin vähän. Valkosipulin tehon arvellaan kuitenkin perustuvan siihen, että sen säännöllinen käyttö vahvistaa elimistön immuunipuolustusta. Eräässä tutkimuksessa esimerkiksi havaittiin, että luontaisen puolustuksen osana toimivien NK-solujen toiminta tehostui valkosipulin käytön myötä. NK-solut ovat imusoluihin kuuluvia luonnollisia tappajasoluja ('natural killer'), jotka toimivat osana elimistön puolustusjärjestelmää.

Kansanlääkinnässä valkosipulin tehoon flunssalääkkeenä on luotettu jo vuosikausien ajan. Perinteinen konsti on laittaa pilkottua tai murskattua valkosipulia sukkiin yön ajaksi. Niksin väitetään auttavan nenän tukkoisuuteen, mutta mitään tieteellistä tutkimusnäyttöä sipulisukan toimivuudesta ei ole.

Valkosipulin muista terveyshyödyistä sen sijaan on kertynyt myös tutkimustietoa. Reijo Laatikainen kertoo, että säännöllinen valkosipulin käyttö on liitetty hieman pienempään paksusuolen syövän riskiin ja alempaan LDL-kolesteroliin.

”Valkosipulin kolesterolia alentava teho on tutkimusten mukaan kuitenkin minimaalinen. Mistään superruoasta ei ole kysymys”, ravitsemusterapeutti sanoo.

Herkkä vatsa saa oireita inuliinista

Valkosipulin runsaastakaan käytöstä ei tavallisesti ole terveydelle mitään haittaa. Herkkävatsaiselle runsas valkosipulin käyttö voi kuitenkin aiheuttaa ilmavaivoja ja muita suolisto-oireita, sillä valkosipuli sisältää FODMAP-hiilihydraatteihin kuuluvaa inuliinia. Nämä suolistossa huonosti imeytyvät hiilihydraattiyhdisteet aiheuttavat vatsavaivoja erityisesti ihmisille, joilla on ärtyväksi suoleksi kutsuttu oireyhtymä.

Valkosipuli saattaa pahentaa närästystä ja muita oireita henkilöillä, joilla on todettu refluksitauti. Myös verenohennuslääke varfariinia käyttävät joutuvat tarkkailemaan valkosipulin syöntiään, sillä valkosipulin käyttö voi vaikuttaa lääkkeen pitoisuuksiin elimistössä.