Huumaavin hetki Helsingin keskustassa sijaitsevassa Mummotunnelissa koittaa, kun kello lyö iltakymmenen, ihmismassa valuu sisään ja tunnelma sähköistyy.
”Se kuuluu myös meidän musiikissa”, Wili-Veikko Nuutinen, 27, sanoo.
Nuutinen on paitsi Mummotunnelin vuoropäällikkö myös muusikko, jolla on ystävänsä Tuomas Hukkasen kanssa Thomas Will -niminen duo. Se tekee kansainvälistä, englanninkielistä, melodista pop-musiikkia.
Nuoresta iästään huolimatta Nuutinen on tehnyt jo pitkän uran ravintola- ja hotellimaailmassa. S-ryhmän hotelleissa hän on pyörinyt lapsesta saakka, sillä hänen molemmat vanhempansa ovat tehneet niissä työuransa.
Ravintolatyö ja musiikki kulkevat käsi kädessä
Nuutisen ravintolaura HOK-Elannossa alkoi 18-vuotiaana, kun hän myi opiskeluidensa ohessa lippuja Hotelli Presidentin yökerhoon.
”Vaikka olin ajatellut, että minähän en ravintola-alalle lähde”, hän kertoo.
Mutta yöelämän syke, himmeät valot ja musiikki iskivät häneen voimakkaasti.
”Täysin uusi maailma avautui”, Nuutinen kuvaa.
Tie vei Vantaan Tulisuudelman ja Radisson Blu -hotellien kautta Mummotunneliin, missä hän on työskennellyt nyt neljä vuotta.
Moni asia ravintola-alalla on muuttunut vuosien aikana. Asiakkaiden alkoholin kulutus on vähentynyt, mutta heistä on tullut laatutietoisempia. Drinkit ja cocktailit kiinnostavat. Nuutisen omia bravuureita ovat Disaronno Sour ja Tequila Collins.
Senkin Nuutinen on huomannut, että legendaarinen Mummotunneli on alkanut kiinnostaa myös nuorempaa asiakaskuntaa.
Mummotunnelissa on kuusi S-ryhmän ravintolaa, joissa kaikissa Nuutinen tekee vuoroja. Hänen tehtävänään on asiakaspalvelun lisäksi vastata illan kulusta. Tavallista työpäivää ei ole.
Nuutinen näkee, että hänen vahvuuksiaan on muun muassa taito kohdata ihmisiä, niin asiakkaita kuin kollegoita.
”Minulla on aina hyvä päivä. Koenkin, että tehtäväni on antaa muille energiaa”, hän sanoo.
Nuutisen energia kumpuaa arjesta, jossa yhdistyy sopivassa suhteessa töitä ja musiikkia. Ne tukevat ja ruokkivat toisiaan.
”En pidä pahemmin lomiakaan. Minulla ei ole sellaista fiilistä, että arkea pitäisi karata johonkin. Nautin elämästäni näin”, Nuutinen kertoo.