Elämää vanhassa osuuskaupassa: Lintubongarin unelma - Yhteishyvä
Internet Explorer -selainta ei enää aktiivisesti tueta. Suosittelemme käyttämään sivustoamme esimerkiksi Google Chrome tai Mozilla Firefox -selaimilla.

Elämää vanhassa osuuskaupassa: Lintubongarin unelma

Elämää vanhassa osuuskaupassa: Lintubongarin unelma

Kotkalaiset Laksiot viihtyvät osuuskaupasta kunnostamassaan isossa kodissa. Usein heidät löytää silti siipirakennuksen yksiöstä.

Jaa Somessa
Teksti
Emmi Maaranen
Kuvat
SOK

Kymijoen rannalla, Kotkan Hurukselan kylässä seisoo valkoinen tiilitalo. Siinä on jyrkkä harjakatto ja valkoinen rapattu pinta. Taustalla vilkkuu joki.

Kadunpuoleisen julkisivun korkeista ikkunoista voi aavistaa, että talo on aikaisemmin ollut liiketila. Rakennuksessa toimi Kymenrannan osuuskauppa 1940-luvulta 1990-luvulle.

Nyt suurimman ikkunan takana on Markku, 70, ja Maija-Liisa, 58, Laksion olohuone.

"Nykyisessä työhuoneessa olohuoneen vieressä oli myös näyteikkuna, mutta siitä laitoimme kolmasosan umpeen", Markku kertoo.

Pariskunta osti jo hiukan huonoon kuntoon päässeen osuuskaupan vuonna 1995. Taloon muuttivat myös perheen kolme nyt jo aikuista tytärtä sekä koira.

Erikoinen rakennus jäi mieleen

Sillanrakentajana työskennelleen Markun työmaa sijaitsi 1990-luvun alussa nykyisen kodin vieressä. Työn aikana hän vieraili osuuskaupassa useasti.

"Sain jo silloin vaikutelman, että kauppa olisi päätetty lopettaa. Se oli sisältä melko vanhanaikainen."

Erikoinen talo jäi mieleen. Kun osuuskauppa laittoi rakennuksen myyntiin, Valkealassa asuneet Laksiot tulivat yhdessä katsomaan taloa.

"Meillä oli jo samana iltana valmiina suunnitelmat, miten talo kunnostetaan. Kiinni jäätiin, ja kauppa syntyi", Maija-Liisa naurahtaa.

Markku ja Maija-Liisa ovat molemmat rakennusmestareita. Ammattilaisina he näkivät talon suuren potentiaalin.

"Eniten minua viehättävät maisemat mutta myös talon avaruus."

Remontti vei aikaa

Edessä oli mittava työ. Maija-Liisa löysi kellarista muumioituneita hiiriä. Katto oli vuotanut. Laksiot eivät säikähtäneet.

"Palkkasimme putki- ja sähkömiehet, muuten teimme itse. Remontoimme taloa joka päivä yöhön asti. Joskus meni jopa aamuun", Markku kertoo.

"Remontoimme yöhön asti, joskus jopa aamuun."

Vesijohdot, sähköt ja ilmastointi uusittiin. Lattiaan asennettiin vesikiertoinen lattialämmitys. Alakertaan rakennettiin portaikko ja saunatilat sekä tilava takkahuone.

"Nykyisen makuuhuoneen tilalla oli aiemmin kauppa-apulaisen huone. Teimme keittonurkkauksen paikalle suihkun ja kylpyhuoneen", Maija-Liisa sanoo.

Pihanpuolen julkisivun ikkunoita lisättiin ja muutettiin. Suurin osa ikkunoista sekä sisäovet ovat alkuperäisiä. Niiden kunnostaminen vei aikaa.

"Tietääksemme ovenkahvat ovat Alvar Aallon suunnittelemat."

Siipirakennukseen tuli yksiö

Kaupan ajoista muistuttavat talon edessä seisovat suuret, betoniset kukkaruukut.

"Ikkunoiden asettelusta ja sivurakennuksen sijainnista huomaa, ettei taloa ole suunniteltu alun perin asuintaloksi. Nythän pääikkunat laitettaisiin juuri jokea kohti, eikä siipiosaa parhaiden näkymien eteen", Maija-Liisa sanoo.

Alun perin talossa oli sekatavarakauppa. Siipirakennuksen päätyyn tuli posti, kun kauppa muuttui elintarvikekaupaksi.

Laksiot rakensivat postin entisiin tiloihin yksiön.

"Siellä kukin tyttäristä sai muita häiritsemättä kuunnella musiikkia niin täysillä kuin halusi", Maija-Liisa sanoo.

Nykyisin kun lapset tulevat perheineen kylään, heillä on oma vierasasunto.

Yksiössä viihtyvät myös Maija-Liisa ja Markku. Sieltä aukeaa näkymä joelle, jolta voi bongata lintuja kaukoputkella. Lintubongauksesta on tullut parin yhteinen harrastus. Huruksela tunnetaan runsaasta linnustostaan.

"Olemme laskeneet omalta pihalta yhteensä 48 lintulajia."

Rakennettu

Talo on rakennettu toisen maailmansodan aikaan vuosina 1938–40. Tarinan mukaan rakennusmiehet joutuivat välillä juoksemaan pommituksia suojaan.

Neliöitä

Kolme kerrosta ja yhteensä 316 asuinneliötä, josta lämmintä alaa 265 neliötä.

Historiaa

Vuonna 1869 keisari antoi luvan ostaa kruunun maita, ja silloinen omistaja on lunastanut kiinteistön tontin. Rakennuksen suunnittelijaksi on piirustuksissa merkitty arkkitehti Valde Aulanko, joka työskenteli SOK:n rakennusosaston johtajana 1920-luvulta vuoteen 1939. Häntä pidetään merkittävänä modernismin edustajana.

Lähteenä käytetty: Telaranta, Jussi: Osuuskauppafunkis, pro gradu -tutkielma 2014, Turun yliopisto

Lue myös sarjan muut osat

Elämää vanhassa osuuskaupassa

Julkaistu: 29.7.2017
Muokattu: 15.5.2019
Jaa Somessa