Talkoilla eroon äkäisestä jättiputkesta

"Jaahas, täällä näkyykin tuttuja viime vuodelta!"

Sampo Juhajoki rientää tervehtimään Linnainmaan koulun pihaan saapunutta talkooporukkaa. Joukko on koolla, koska pian alkaa Linnainmaan vuotuiset jättiputkitalkoot. Myös projektikoordinaattori Ritva Pietarinen Ahlmanin koulun Säätiöstä ottaa läheisten omakotitalojen asukkaita vastaan.

Metsäasiantuntija Juhajoki edustaa Suomen 4H-liittoa, joka on jo useita vuosia torjunut yhdessä pirkanmaalaisten yhdistysten ja kuntien kanssa haitallista jättiputkea. Jättiputki on päässyt vieraslajitalkoiden kohteeksi, koska se on vieraslajeista haitallisin. Sitä istutettiin alun perin puutarhojen koristukseksi, mutta sittemmin kasvi on levinnyt lähes koko maahan ja vienyt elintilaa kotoperäisiltä lajeilta. Jos jättiputki leviää liiaksi, kasvusto voi pahimmillaan alentaa kiinteistöjenkin arvoa.

"Talkoita on pidetty kaikissa Pirkanmaan kunnissa. Niihin osallistui vuonna 2014 noin 80 talkoolaista", Juhajoki selittää innostuneena.

Huonokaan sää ei karkota talkooväkeä, jos asenne on kunnossa.

"Yhdistysten aktiivisuus ratkaisee", Pietarinen toteaa.

Aumamuovi on tehokas hävityskeino

Sampo Juhajoki pyytää talkoolaiset ympärilleen. Puheensorina taukoaa.

"Tänään torjumme kaukasianjättiputkea. Kartalle on merkitty lähiympäristöstä yksitoista paikkaa, joista kasvia on löytynyt. Aloitetaan koulun takaa", Juhajoki opastaa.

Linnainmaan omakotiyhdistyksen puheenjohtajan Jouni Hietamäen mukaan jättiputkien tuhoaminen on tärkeää etenkin lasten takia, sillä jättiputken kasvineste voi pahimmillaan aiheuttaa iholla toisen asteen palovammoja.

"Muistan, miten omassa lapsuudessa koiranputkista tehtiin puhallusputkia. Moni voi yhä luulla jättiputkia koiranputkiksi", kymmenkunta vuotta Linnainmaalla asunut Hietamäki sanoo.

Juuri kasvin polttavuuden vuoksi Juhajoki kehottaa kaikkia pitämään pitkähihaista paitaa ja pitkiä housuja sekä saappaita tai goretex-kenkiä, vaikka ilta on helteinen. Juhajoella on mukanaan myös kumihanskoja ja kertakäyttöisiä suoja-asuja tarvittaessa.

Pirkanmaalla jättiputkia on hävitetty lähinnä mekaanisesti tai aumamuovin avulla, ei kemiallisesti. Aumamuovitorjunnassa jättiputkiesiintymän päälle levitetään vahvaa muovia, joka kiinnitetään paikalleen upottamalla muovin reunat maahan. Muovi estää taimien kasvun, minkä lisäksi lämpötila kohoaa mustan muovin alla niin korkeaksi, että maassa oleva siemenpankki tuhoutuu. Aumamuovi levitetään maahan keväällä tai alkukesällä, kun taimet ovat vielä pieniä. Ennen peittämistä korkeaksi ehtinyt kasvusto on niitettävä. Muovi poistetaan kahden vuoden päästä.

"Meidän kohteissamme aumamuovi on osoittautunut kemiallista torjuntaa tehokkaammaksi", Juhajoki kertoo.

Parissa vuodessa eroon

Sampo Juhajoki osoittaa tuuheaan pensaikkoon tien pientareella:

"Tuolla niitä näkyy. Aika pieniä ovat, ehkä toisen vuoden kasveja."

Jouni Hietamäki tarttuu rivakasti viikatteeseen ja Erkki Röppönen ja Ari-Pekka Rinne lapioihin. Röppönen kaivaa pari pientä jättiputkea ylös noin 20 sentin syvyydeltä ja Hietamäki katkaisee ne viikatteella matalalta. Sitten Röppönen nostaa juuret jätesäkkiin.

"Nämä pääsevät jätteenkäsittelylaitokselle penkattavaksi. Periaatteessa juuret voisi myös polttaa tai mädättää."

Erkki Röppönen ja hänen vaimonsa Kaisu ovat asuneet Linnainmaalla vuodesta 1966 lähtien. Röppösille jättiputkitalkoot ovat ensimmäiset, mutta vuosikymmenten varrella he ovat muutoin osallistuneet ahkerasti omakotiyhdistyksen toimintaan. Ennen toiminta oli vielä paljon nykyistä vireämpää, monet juhlatkin vietettiin vuosittain.

"Maanantain liikuntavuoro koululla on sentään vielä jäljellä", Kaisu Röppönen toteaa.

Talkoolaiset eivät enää löydä uusia jättiputkia tästä paikasta, ja Sampo Juhajoki kehottakin väkeä siirtymään seuraavaan kohteeseen. Paikka on Esa Luostariselle varsin tuttu, sillä se on hänen takapihansa.

"Viime vuonna siellä oli kymmenen kasvia, tänä vuonna ainakin yksi", Luostarinen sanoo.

Noin 40 sentin korkuinen jättiputki löytyy takapihan perimmäisestä nurkasta koristekivien joukosta. Sen poistaminen kestää yllättävän pitkään, sillä kivet joudutaan siirtämään ennen kuin juureen päästään käsiksi.

Talkoolaiset työskentelevät vielä tunnin, ennen kuin palaavat nauttimaan Juhajoen tuomia talkooeväitä eli mehua, ruisleipiä ja toffeekarkkeja. Hellekin on hellittänyt. Illasta jää kaikille oikein hyvä mieli.

"Palaute oli hyvää, ja asukkaat ovat sitoutuneita jatkamaan talkoita tulevinakin vuosina. Jättiputken saa häviämään talkoilla jo parissa vuodessa", Juhajoki toteaa.