Haluatko yhteyden pronssikauden ihmisiin? Asiantuntijan vinkeillä pääset aikamatkalle muinaiseen Suomeen - Yhteishyvä
Internet Explorer -selainta ei enää aktiivisesti tueta. Suosittelemme käyttämään sivustoamme esimerkiksi Google Chrome tai Mozilla Firefox -selaimilla.

Haluatko yhteyden pronssikauden ihmisiin? Asiantuntijan vinkeillä pääset aikamatkalle muinaiseen Suomeen

Kuninkaanhauta, Kiukainen

Kuninkaanhauta on yli neljä metriä korkea ja ympyrän halkaisija on noin 30 metriä.

Kolme keskiaikaista kirkkoa yhdellä silmäyksellä, seidalle uhrattuja porontaljoja ja mystisiä maalauksia – turkulainen arkeologi Ilari Aalto suosittelee viittä kiinnostavaa muinaisjäännettä eri puolilta Suomea. Kaikkiaan Suomessa tiedetään olevan noin 40 000 muinaisjäännettä.

Jaa Somessa
Teksti
Nina Riihimaa
Kuvat
Elina Helkala, Vastavalo, Lehtikuva, Pasi Leino

Kuninkaanhauta, Kiukainen

MISSÄ? Panelian kylässä Kiukaisissa, joka on nykyään osa Euran kuntaa Satakunnassa. Kuninkaanhauta sijaitsee Panelian kylästä 750 metriä eteläkaakkoon. Eurajoelle vievältä tieltä 2172 on opastus haudalle, joka näkyy hyvin aivan tien 209 vieressä.

MIKÄ? Suomen suurin pronssikautinen hiidenkiuas eli kivistä koottu hautaröykkiö, jolla on korkeutta yli 4 metriä ja ympyrän halkaisija on noin 30 metriä. Paikalla oli ennen merenlahti, maankohoamisen takia hauta on nykyään peltojen keskellä.

Hiidenkiukaiden uskottiin olevan mahtavien jättiläisten, hiisien kasaamia. Kuninkaanhauta on saanut nimensä kokonsa takia, kuninkaita Suomessa ei pronssikaudella ollut. Luultavasti tänne on haudattu päällikkösuvun jäseniä pitkän ajan kuluessa.

MITÄ ERITYISTÄ? Argeologi Ilari Aalto tutustui Kuninkaanhautaan ensi kerran arkeologiopiskelijoiden kesäretkellä. Täällä hän kokee saavansa aidon kosketuksen pronssikauden ihmisiin. ”Vaikka Kiukaisissa on useita hautaröykkiöitä, Kuninkaanhauta on puhtailla mittasuhteillaan pysäyttävä. Painavien kivien kasaaminen paikalle ilman koneita on ollut valtava urakka, vähän kuin Egyptin pyramideissa.”

Värikallion kalliomaalaukset, Hossa

MISSÄ? Hossan kansallispuistossa Kainuun Suomussalmella. Lihapyörteen parkkipaikalta lähtee opastettu 8 kilometrin Värikallion kaarros -polku, talvella 6 kilometrin erämaareitti. Parhaimmillaan kalliomaalaus on talvella, sillä punamullan väri pääsee oikeuksiinsa pikkupakkasella.

MIKÄ? Kivikauden aikainen kalliomaalausalue pystysuoraan järvestä nousevan jyrkänteen seinämässä. Värikalliolla on katseluteline, mutta sitä voi ihailla myös veneestä.

Kalliosta erottuvat selvästi noin 7000–4000 vuotta sitten maalatut kuvat. Erikoisuutena ovat kolmiopäiset ihmishahmot, joiden arvellaan olleen samanististen naamioiden käyttäjiä. Kyykkyasennossa hirviä synnyttävä ihmishahmo on tulkittu hirvien kantaäidiksi, jonka on toivottu huolehtivan saaliseläinten riittävyydestä.

MITÄ ERITYISTÄ? Kallionmaalaukset ovat aina sykähdyttäviä paikkoja arkeologi Ilari Aallolle. ”Kuvioita katsellessa pääsee lähelle kivikauden ihmistä. Joku on maalannut viestinsä kallioon ja painanut kämmenensä kuvan viereen. Se on aivan kuin tekijän puumerkki: minä kävin täällä. Pidän kalliomaalauksia kiusoittelevina muinaisjäännöksinä. Kukaan ei osaa varmasti sanoa, mitä kuvilla on haluttu sanoa.”

Hakoisten linnavuori, Janakkala

MISSÄ? Janakkalassa Hämeessä, aivan kolmostien kupeessa. Linnavuorelle käännytään Hakoisten kartanon opastekyltin kohdalta. Parkkipaikalta johtaa opastettu polku muinaismuistoalueelle. Kartano on yksityisaluetta.

MIKÄ? Hakoisten linnavuori on peltomaisemasta erottuva jylhä kallio, joka on linnoitettu rautakaudella kivillä ja hirsillä. Opasteet kertovat alueen historiasta ja kasvillisuudesta.

Läheltä löytyy myös toinen linnavuori, Hangastenmäki. Historiasta kiinnostuneita hellitään lisäksi keskiaikaisella kivikirkolla, rautakautisilla kuppikivillä, uhrilähteellä, 1700-luvun kievarin raunioilla sekä ensimmäisen maailmansodan aikaisilla juoksuhaudoilla.

MITÄ ERITYISTÄ? Hakoisten linnavuori on yksi syy, miksi Ilari Aallosta tuli arkeologi. ”Isä vei minut 5-vuotiaana retkelle linnavuorelle, kun hän näki, miten palava halu minulla oli tutkia menneisyyttä. Mielikuvitukseni lähti heti liitoon: halusin ymmärtää, miltä linna on näyttänyt, keitä siellä on asunut ja mitä uhrilähteeseen on uhrattu. Nykyäänkin palaan mielelläni linnavuorelle ja esittelen sitä vierailleni.”

Taatsin seita, Kittilä

MISSÄ? Kittilän koillisosassa noin 11 kilometriä Pokan kylästä luoteeseen. Paikalle vie Pokasta opastettu mutta huonokuntoinen tie 955. Parkkipaikalta on muutaman sadan metrin kävelymatka Taatsin seidalle. Lähellä on myös toinen seita, Taatsinkirkko. Jos haluaa myös vaeltaa, yöpyä voi Taatsijärven autiotuvalla.

MIKÄ? Seidat ovat saamelaisten pyhiä paikkoja, joille on tultu uhraamaan muun muassa peuran lihaa, poronsarvia ja hopeakoruja. Seitoja on palvottu ainakin tuhat vuotta.

Taatsin seita on kymmenisen metriä korkea kivipaasi Taatsijärven rantatörmällä. Taatsissa tiedetään olleen uhripöydän lisäksi puiset pihdit, joilla uhrit on nostettu kivelle. Käsin näihin ei ole saanut koskea.

MITÄ ERITYISTÄ? Seidat ovat edelleen pyhiä paikkoja, mikä kiehtoo Ilari Aaltoa. ”Taatsissa näkee vieläkin porontaljoja, sarvia ja kolikoita, joita käydään uhraamassa mahtavalle seidalle. En yhtään ihmettele, miksi juuri Taatsiin on tultu jopa satojen kilometrien päästä Norjasta.”

Koroistenniemen piispanistuin, Turku

MISSÄ? Aura- ja Vähäjoen risteyksessä, noin kaksi kilometriä Turun Tuomiokirkolta koilliseen. Koroisten opasteet ohjaavat paikalle Maarian kirkon kohdalta. Perille pääsee myös pyörätietä pitkin tai paikallisbusseilla Turun keskustasta. Alueelle pystytetty suuri valkoinen muistoristi näkyy Turku–Tampere-junasta.

MIKÄ? Maamme kirjoitettu historia alkaa täältä. Piispanistuin, Suomen kirkollinen ja maallinen hallintokeskus siirrettiin Koroistenniemelle paavi Gregorius IX:n luvalla 1200-luvulla. Alue sijaitsi tuolloin tärkeän vesireitin varrella. Niemenkärjellä on ollut ensimmäinen tuomiokirkko, nykyisen Turun Tuomiokirkon edeltäjä. Täältä on löydetty muun muassa kivisen piispanpalatsin ja vartiotornin jäänteet sekä hautausmaa.

MITÄ ERITYISTÄ? Arkelogi Ilari Aalto asuu lähes Koroistenniemen naapurissa ja käy usein siellä kävelemässä. Viime talvena Aalto innostui tekemään kaverinsa kanssa sinne öisen eväsretken täyden kuun aikaan. ”Missään muualla Suomessa minulla ei ole näin eurooppalainen fiilis. Täällä näkee yhtä aikaa kolme keskiaikaista kirkkoa: Turun tuomiokirkon, Pyhän Katariinan kirkon sekä Maarian kirkon.”

Vinkit antoi:

Ilari Aalto, 29

  • Turkulainen arkeologi ja tietokirjailija. Töissä kaivausjohtajana Turun Aboa Vetus & Ars Nova -museossa.

  • Harrastaa keskiajan elävöittämistä. Julkaissut yhdessä puolisonsa Elina Helkalan kanssa kirjat Matka muinaiseen Suomeen, Matkaopas keskiajan Suomeen ja juuri ilmestyneen lasten tietokirjan Jatulintarhojaja hiidenkiukaita – nuoren arkeologin käsikirja.

  • Suosittelee tutustumaan kohteisiin lisää kyppi.fi-muinaisjäännerekisterin tai muinaismuistot.info-karttahaun kautta.

Aikamatka Ilari Aalto 16 9

Majoitu kuin merkkihenkilö

Historiasta kiinnostuneelle löytyy kiinnostavia majoitusvaihtoehtoja eri puolilta Suomea. Jos haluat hotellilakanoiden välissä miettiä, ketkä muut ovat jakaneet saman majapaikan, kokeile esimerkiksi seuraavia.

Helsinki:

  • Solo Sokos Hotel Torni: Jean Sibelius, F. E. Sillanpää, Mika Waltari, liittoutuneiden Neuvostoliiton valvontakomissio, Prinssi Philip ja Tornin ritarit.
  • Original Sokos Hotel Helsinki: Paavo Nurmi, Gunnar Bärlund, Benito Mussolini ja Urho Kekkonen.

Kuopio:

  • Original Sokos Hotel Puijonsarvi: Iranin shaahi ja shaahitar.

Lahti:

  • Solo Sokos Hotel Lahden Seurahuone: Marsalkka Mannerheim, Armi Kuusela ja Kaarle XVI Kustaa.

Tampere:

  • Radisson Blu Grand Hotel Tammer: Marsalkka Mannerheim, Urho Kekkonen, Nikita Hrustshev, Juri Gagarin, Josephine Baker ja Arvo Ylppö.

Lähde ja lisätietoja hotelleista: sokoshotels.fi

Lue lisää: Matkailu

Julkaistu: 3.7.2019
Muokattu: 10.7.2019
Jaa Somessa