Poimi parhaat asiakasomistajan edut nyt myös verkosta

Ruoka ja reseptit

Uusimmat reseptit

Arkiruoka

Kasvisruoka

Edullinen ruoka

Pataruoat

Terveellinen ruoka ja ravitsemus

Ilmastoystävällinen ruoka

Kauden kasvikset

Kalareseptit

Yrtit

Hävikkivinkit

Leivonnaiset

Ässäkokki

Kokkaa Kotimaista

Joulu

Pikkujoulut

Itsenäisyyspäivä

Joulun muistilista

30 joulun ruokalahjaa

Joulukarkit

Joululaatikot

Joulun kalapöytä

Joulukinkku

Maukkaimmat joulukakut

Joulun juustokakut

Joulusalaatit

Gluteenittomat jouluruoat

Vegaaniset jouluruoat

Syksy

Sadonkorjuu

Juurekset

Nopeat kasvisruoat arkeen

Arjen luottokeitot

Leivo sämpylät ja leivät

Lapset kokkaamaan

Neuleohjeet

Lue näköislehti

Elämä ja ihmiset

Samarbete

Osallistu

Tilaa uutiskirje

Parempi paikka elää

Ihmiset

Fiksua taloudenhoitoa

Laumasuoja-podcast

Toimitus

Edut ja vinkit

Palaute

Mainostajalle

Käyttöehdot

Tietosuoja

Arvonta- ja kilpailurekisteri

Asiakasomistaja- ja asiakasrekisteri

S-ryhmä.fi

S-kanava.fi

Uusi Yhteishyvä on ilmestynyt! Nouda oma lehtesi nyt S-ryhmän kaupoista kautta maan.

Uusi Yhteishyvä on ilmestynyt! Nouda oma lehtesi nyt kauppareissulta.

Yhteishyvä

Mitä Retuperän WBK:n konsertissa tapahtuu?

Äiti Heidi Perttula ja tytär Elisa halaavat keittiössä.

Prisma Hope lahjakerays verkko paakuva 2400x1350

Sairastelukierre sekoitti Heidin perheen arjen ja talouden – Hopelta saatu apu tuo joulumielen äidille ja Elisa-tyttärelle

”Ihanaa! Tätä mä oon toivonut!”

Huuto kaikui Pyhäjoella asuvien Perttuloiden kotona jouluaattona 2022, kun nyt kuusivuotias Elisa oli juuri avannut joulupukin tuoman paketin. Lahjakääreistä paljastui Elisan hartaasti toivoma Kimble-peli. 

Peli pääsi käyttöön saman tien. Joulupäivän aamuna Elisa ei malttanut edes syödä aamupalaa ennen kuin ryntäsi Kimblen ääreen.

Joululahjatoiveen toteutuminen ei ollut itsestään selvää. __Heidi Perttulan__, 43, taloudellinen tilanne oli niin huono, ettei hän olisi välttämättä kyennyt toteuttamaan tyttärensä toivetta ilman apua. Siksi Perttula kääntyi syksyllä 2022 Hope ry:n puoleen.

Hope auttaa suomalaisia vähävaraisia lapsiperheitä ympäri vuoden vaate-, tavara- ja rahalahjoituksin. Joulu on yhdistyksessä kiireisintä aikaa. Perttula kuuli Hopesta ystävältä, joka tiesi perheen tukalasta tilanteesta. Avun hakeminen ei ollut helppoa.

”Etsin netistä tietoa Hopesta. Aloin monta kertaa kirjoittaa heille, mutta sitten poistin viestin. Viimein sain kerrottua tilanteemme. Vastaus oli aivan ihana. Elisa sai heti vaateapua ja leluja”, Perttula kertoo.


Heidi Perttula sanoo, ettei olisi koskaan voinut kuvitella joutuvansa niin huonoon tilanteeseen kuin lopulta joutui. Pitkä sairastelukierre ja hoitovirhe veivät hänet huonoon kuntoon ja sairauslomalle. Perttula kärsi useista komplikaatioista, sairaalalaskuja kertyi ja voimat alkoivat olla vähissä. 

”Olemme eläneet puolitoista vuotta päivä kerrallaan. Koetamme löytää suunnan ylöspäin. Usein kuitenkin tuntuu, ettei mikään riitä mihinkään”, hän sanoo.

Hopea Perttula kutsuu ”taivaan lahjaksi”. 

”Sain aluksi kaksi isoa pakettia kaikenlaista, mitä tarvitsimme. Itkin, kun hain paketit.”

Kimblen ja Kuoma-kengät Perttula paketoi pukinkonttiin ja kirjoitti pakettien päälle Elisan nimen.

Perttula kertoo kokevansa syvää kiitollisuutta saamastaan avusta.

”Hakisin Elisalle vaikka kuun ja tähdet taivaalta, jos pystyisin. Minulle tärkeintä on se, että tyttö saa edes jotakin.”


”Itkin, kun hain paketit”

Hopen joulukeräys järjestetään tänä vuonna 13. kertaa. Hopen toiminnanjohtaja __Eveliina Hostila__ kertoo, että tiukentunut taloustilanne näkyy lasten ja nuorten lahjatoiveissa.

”Toiveet ovat pienentyneet ja arkistuneet. Esimerkiksi ruokaa, alusvaatteita, pesuaineita ja hygieniatuotteita toivotaan entistä enemmän”, Hostila sanoo.

Jos perheessä on pulaa perustarpeista, ei lapsi tai nuori välttämättä edes uskalla unelmoida muista kuin arkisista asioista.

”Toiveilla ja toivomisella on lahjan saamista suurempi merkitys. Toiveiden kautta luodaan tulevaa. Haaveilu katoaa herkästi arkisen ruoka-, vaate- ja hygieniatarpeen alle.”


Lahjatoiveet ovat arkistuneet

Myös Hopen lokakuussa 2023 teettämässä asiakaskyselyssä näkyy se, että yhä useampi lapsiperhe on tiukilla nousseiden hintojen vuoksi. Vastauksissa toistuu pelko ja ahdistus. Moni kertoo joutuvansa miettimään, ostaako ruokaa vai lääkkeitä ja joutuvansa muuttamaan pienestä asunnosta entistä pienempään.

Tänä jouluna Hopen keräykseen voi lahjoittaa ympäri maan esimerkiksi marketeissa sijaitsevissa joululahjakeräyspisteissä tai [Prisman verkkokaupassa](https://www.prisma.fi/kategoriat/1838/hope-joululahjaideat). Hostila iloitsee, että lahjaksi voi nyt ostaa lähes mitä tahansa Prisman verkkokaupan valikoimasta löytyvää, myös esimerkiksi kosmetiikkatuotteita.

”Uudistus palvelee erityisesti nuoria. He toivovat usein hygienia- ja urheilutuotteita, joita ei ennen voinut lahjoittaa verkkokaupassa.”

Uutta on myös se, että keräyspisteistä löytyy tänä vuonna lahjakorttikeräyslippaita, jonne voi pudottaa lapselle tai nuorelle lahjaksi ostamansa lahjakortin.


Elisa Perttula ei ole ehtinyt kyllästyä Kimblen pelaamiseen, vaikka lahjan saamisesta on kohta vuosi. Hän on asettanut pelin keittiön pöydälle. Keltaiset nappulat ovat Elisan suosikkeja.

”Olen pelannut Kimbleä mummun, Taiston, äitin, ystävien ja isin kanssa”, hän luettelee. 

Tänä vuonna Elisa kirjoitti joulupukille jo ennen marraskuun puoliväliä. Toivelistalla on muun muassa L.O.L.-nukkeja, digitaalinen lemmikki sekä lasten tiedesetti.

Joulupukki saapuu Perttuloiden perheeseen tänäkin vuonna. Heidi-äiti tietää jo, että ainakin yksi Elisan toive toteutuu. Jokin aika sitten Heidi sai Hopelta sähköpostin, jossa kerrottiin, että perhe saa apua joulun viettoon tänäkin vuonna. Tieto oli valtava helpotus.

Perttula kannustaa jokaista, jolla on mahdollisuus, ottamaan osaa Hopen joulukeräykseen.

”Joulu on lapsille maailman tärkein asia. Toivon, että ihmiset osallistuisivat keräykseen nimenomaan lasten takia.”

Hope ry:n Eveliina Hostila on samoilla linjoilla.

”Meidän kauttamme lapset ja nuoret saavat tarpeeseen tulevia lahjoja. Avun saaminen synnyttää positiivisia tunteita ja toiveikkuutta tulevaisuuden suhteen. Toisen ihmisen antama apu saa jaksamaan.”


Joulupukki saapuu tänäkin vuonna

__Yhteistyötä lapsiperheiden hyväksi__

- Prisman verkkokauppa ja Hope ry tekevät tänä jouluna seitsemättä kertaa yhteistyötä vähävaraisten suomalaisten lapsiperheiden hyväksi.
- Hope ry on kerännyt Prisman verkkokauppaan esimerkkejä tuotteista, joita eri-ikäiset lapset ja nuoret ovat toivoneet. Lahjoittaa voi kuitenkin monia muitakin Prisman verkkokaupasta löytyviä tuotteita. Samassa tilauksessa voi lahjoittaa niin monta lahjaa kuin haluaa ja omaan budjettiin sopii.
- Verkkokaupasta ostetut joululahjat toimitetaan asiakkaan valitsemaan Hope ry:n toimipisteeseen, josta vapaaehtoiset toimittavat ne apua tarvitseville lapsiperheille. Asiakas voi valita 17 toimipisteen joukosta, mille paikkakunnalle hänen lahjoituksensa ohjautuu.
- Joululahjatilauksia Hope ry:lle voi tehdä [Prisman verkkokaupassa](https://www.prisma.fi/kategoriat/1838/hope-joululahjaideat) 10.12.2023 saakka.


Lue lisää

Antti Kartano seisomassa pellon keskellä hymyillen, kädet puuskassa.

YH0423 teema verkko paakuva 2400x1350

Antti Kartano, 29, on maatilan isäntä, jolle elämäntehtävä kirkastui sairaalavuoteella

”Mieli synkkenee samaa tahtia sään kanssa”, sanoo __Antti Kartano__.

Kullanvärisen pellon laidalla seisoo vakava mies. Aurinko pilkistää ujosti taivaanrannasta, mutta kauempana jyrisee ukkonen.
On elokuun loppu. Sateet ovat tulossa.
Maatilan isäntä Kartano aloittelee työpäiväänsä Etelä-Pohjanmaalla, Isossakyrössä.

Viljelijä astuu sisälle traktoriin, jossa kuulee vaivatta radiolähetyksen. Uutiset kertovat, että koko sato on uhattuna.

Navakka tuuli ja runsaat sadekuurot piiskaavat peltoja liki taukoamatta. Jos sateet vielä jatkuvat, Kartano ei pääse korjaamaan viljaa.

Kartano odottaa ja odottaa. Pitkän ja raamikkaan miehen kulmat ovat huolestuneessa kurtussa. Parta peittää alaspäin kääntyvät suupielet.

Nämä ovat hetkiä, jolloin muutoin rauhallinen mies tuntee hermostuvansa.

”Riskit kasvavat päivä päivältä. Jos sateet jatkuvat, on mahdollista, että ylivalmis vilja varisee maahan”, Kartano kertoo. 

Lopulta Pohjanmaalla sataa useamman viikon putkeen.

Antti Kartanon maatila solisevan Kyröjoen äärellä näyttää kauneimmillaan maalaukselta: syyskuussa vilja puskee maasta lämpimän okran väreissä ja taivaanranta loimuaa purppuraa.

Täällä sitä kasvaa, puhdasta suomalaista ruokaa.

Kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan, suomalaisille tuli hätä. Huolia oli monenlaisia, ja yksi niistä koski huoltovarmuutta. Suomalaiset olivat huolissaan siitä, pystytäänkö Suomessa kasvattamaan ruokaa kansalaisten tarpeisiin.

Samalla yleinen puhe maanviljelystä muuttui. Ongelmien sijaan sekä poliitikot että kansalaiset alkoivat korostaa maanviljelyksen arvoa.

Kartano viljelee pelloillaan puhdaskauraa eli gluteenitonta viljaa. Sille on tarvetta, sillä keliakiaa sairastaa 40 000 suomalaista. Gluteenittomien tuotteiden myynti on kasvanut pelkästään S-ryhmän ruokakaupoissa keskimäärin kolmen prosentin vuosivauhtia.

Kaura on muutenkin trendikästä, Kartano huomauttaa.

”Liha ei ole tällä hetkellä muodissa, joten korvaavat tuotteet ovat viime vuosien nousutrendi”, hän sanoo.

Sukutilan jatkaminen on ylpeydenaihe 

Viljeltävää pinta-alaa Kartanolla on 120 hehtaaria, mikä vastaa 119 jalkapallokenttää.

Puolet pelloista on miehen omia, puolet vuokramaita. Nuori viljelijä on lunastanut isänsä molempien vanhempien sukumaat itselleen. Suku on viljellyt täällä maata neljän sukupolven ajan, 1900-luvun alusta alkaen.

> ”Olin mukana talon töissä jo pikkupoikana.”

”Olin talon töissä mukana jo pikkupoikana. Muistan, miten kamalalta tuntui, kun puinti alkoi, mutta minun piti palata kouluun ja läksyjä tekemään.”

Vanhemmille oli selvää, että sukutilan jatkaja olisi perheen ainut poika. Kartanolla on sisko, jota maanviljelys ei ole samalla tavalla kiinnostanut. Lukion jälkeen Kartano hankki kyllä viljelijän ammattia tukevan rakennusinsinöörin koulutuksen, mutta jo koulussa hän tiesi, että palaa takaisin kotitilalleen.

Enää Kartanon ei tarvitse seurata puintia sivusta. Maatila on nyt hänen ja hänen isänsä __Keijo Kartanon__, 54, yhteinen maatalousyhtymä. Isä on muualla töissä, mutta auttaa poikaansa etenkin sesonkiaikoina. 

Tilan entinen ja nykyinen isäntä kinastelevat välillä siitä, miten asiat tulisi hoitaa. Loppujen lopuksi seesteinen Antti ja temperamenttisempi Keijo-isä ymmärtävät, että jokainen sukupolvi tekee työt eri tavoilla.

”Sukutilan jatkaminen on minulle ylpeydenaihe. Pitää antaa arvoa sille, mitä tekee ja muistaa, mistä on lähdetty. Juuret ovat pitkät”, Antti Kartano sanoo. 

Nuori maatilayrittäjä on Suomessa harvinaisuus. Tilakoot ovat kasvaneet, mutta jatkajaa on usein vaikea löytää perhepiiristä.

Isossakyrössä tämän näkee, kun katsoo autioituneita pihapiirejä. Siellä täällä on pihoja, joita ei hoida enää kukaan.

Pakon edessä moni maatilayrittäjä joutuu kipeän paikan eteen. Jos oma lapsi ei jatka tilaa, viljelijä joutuu laittamaan peltonsa vuokralle tai lopettamaan toimintansa. Samalla katkeaa kenties pitkäkin sukuperinne.

Epävarmuus, se pelottaa nuoria, Antti Kartano arvelee.

”Kun opiskelet ammatin ja löydät hyvän työpaikan, siinä on varma tulo ympäri vuoden. Maatilayrittämisessä pitää sitoutua eri lailla”, hän sanoo.

Viime vuodet ovat olleet viljelijöille erityisen raskaita: viljelyn tuotantokustannukset ovat yllättäen nousseet, mutta sadosta saatu hinta on vaihdellut maailmanmarkkinahintojen mukaan.

Ukrainan sota nosti energian ja polttoaineiden hinnat hetkessä pilviin, ja esimerkiksi maanviljelyksessä tarpeellisten lannoitteiden hinnat yli kolminkertaistuivat.

Kartanokin odotteli lannoitteiden hintojen laskua, mutta antoi lopulta periksi ja maksoi niistä kalliisti. 

> ”Korvien väli petti, kun alkoi tulla uutisia, että saako lannoitteita lainkaan.”

”Korvien väli petti, kun alkoi tulla uutisia, että saako lannoitteita lainkaan”, viljelijä muistelee.

Mennyt ajanjakso oli viljelijöille todella vaikea, sanoo Luonnonvarakeskuksen tutkimuspäällikkö ja erikoistutkija __Hanna-Maija Karikallio__. Hänen mukaansa viljelijöillä ei ollut puskuria hintasokkia varten.

Kun Ukrainan sota nosti lannoitteiden, energian ja polttoaineen hintoja, viljelijälle viljasta maksettava korvaus nousi viiveellä. Lopulta tilanne helpotti, ainakin hetkeksi. Viljan tuottajahinta nousi viime vuoden lopussa lähes kolmanneksen edellisvuoden vastaavaan aikaan verrattuna. 

Vuonna 2023 viljan tuottajahinnat laskivat jälleen. Tälläkin kertaa hintoihin vaikutti Ukraina. Maata pidetään Euroopan vilja-aittana, josta lähtee viljaa esimerkiksi Afrikkaan, jossa sitä kipeästi tarvitaan. Tänä vuonna niin sanottu Mustanmeren viljasopimus päättyi, minkä takia viljaa ei saada kuljetettua kauemmas. Kun viljaa jää valtavat määrät Euroopan markkinoille, tarjonnan kasvaessa viljelijöille maksettava hinta laskee.

Merkittävä syy hintojen laskuun oli myös maailmanlaajuisesti erittäin hyvä viljasato.

Heikot yrittäjätulot eivät kuitenkaan kytkeydy vain poikkeusvuosiin, vaan kannattavuus on laskenut myös hyvinä aikoina.

“Epävarmuus pelottaa nuoria”

Luken tuoreen ennusteen mukaan vuonna 2023 maatilojen keskimääräinen yrittäjätulo tulee olemaan 16 500 euroa. Osittain kutistuneet yrittäjätulot selittyvät sillä, että tilastoissa mukaan lasketaan myös pienet yritykset, joille yrittäminen on osa-aikaista tai harrastus. Sitä, miten Antti Kartanon kaltaisilla päätoimisilla maatalousyrittäjillä menee, tilastot eivät kerro.

Kuva maatalousyrittäjien todellisesta taloudellisesta tilanteesta on siis sumea, sillä tutkijoilla ei ole tarvittavaa dataa tarjolla, Karikallio huomauttaa. Hän harmittelee, ettei tutkijoilla ole mahdollisuuksia tarkastella erikseen vaikkapa päätoimisia maatiloja tai tietyn liikevaihtorajan ylittäviä tiloja.

Erikoistutkija kuitenkin korostaa, että Suomessa on myös monia hyvin menestyviä tiloja.

Kartanon tavoitteena on olla yksi niistä. Viljelijä pyrkii siihen, että saisi viljanviljelystä yhdeksän kuukauden palkan. Kolmen kuukauden palkan Kartano saa tekemällä töitä seudun muille viljelijöille. Hän muun muassa levittää lähipelloille apulantaa ja kylvää kerääjäkasveja.

”Olen investoinut rajusti parina vuonna ja joutunut ottamaan lainaa. Toivottavasti saisin pian työmäärää vastaavan palkan”, Kartano sanoo.

Maatalousyrittäjien talouteen vaikuttaa muun muassa kustannusten, tukieurojen, sadon suuruuden ja maailmanmarkkinoiden lisäksi tietenkin ruoan hinta. Siitä hinnasta, jonka kuluttaja vaikkapa kaurahiutalepaketistaan maksaa, vähennetään vielä esimerkiksi teollisuuden ja kaupan osuus.

Pellervon taloustutkimus ja Luonnonvarakeskus julkaisivat vuonna 2018 tutkimuksen, jossa on tarkasteltu elintarvikkeiden hinnanmuodostusta maito-, liha- ja viljatuotteiden osalta vuosina 2008, 2012 ja 2016. Ruoan hinta laski vuosina 2012–2016. Tutkimuksen mukaan tuottajille ja kaupalle jäi yhä pienempi siivu ruoan hinnasta. Teollisuus sen sijaan piti euromääräisen osuutensa ruoan hinnasta ennallaan.

Maataloustukien kokonaissumma on jonkin verran kasvanut. Maatalouden tukia maksettiin viime vuonna noin 2,13 miljardia euroa. Suurin osa niistä oli viljelijätukia, joita maksettiin noin 1,9 miljardia euroa. Tuen mediaanimäärä saajaa kohti oli viime vuonna noin 15 500 euroa ja vuonna 2021 noin 14 400 euroa. Tämän taustalla on se, että maatilojen määrä on vähentynyt ja koko kasvanut.

Kartano arvioi saavansa tukia 70 000–85 000 euroa vuodessa. 

”Pelkästään lannoitekustannukset ovat summasta yli puolet”, viljelijä sanoo. 

Puhdaskaura ei vielä elätä täysin

Syyskuun puolivälissä Antti Kartanon tappiomieliala on muuttunut hienoiseksi toiveikkuudeksi.

Myös sää näyttää poutaiselta, joten Kartano pääsee vihdoin käynnistämään puimakoneen. Kunhan isä ja poika jaksavat painaa pitkää päivää, sadosta voi tulla keskinkertainen.

Loppukesästä pelloilla ahertavat myös avopuoliso __Paula__, 27, äiti __Minna__, 54, ja anoppi __Arja__, 57, jotka bongaavat kasvuston joukosta velttohaaraista hukkakauraa. Se on kitkettävä pois lain nojalla, sillä kyseessä on helposti leviävä vieraslaji.

Maanviljelijöille puintiaika on yksi vuoden vaativimmista ajanjaksoista. Silloin Antti Kartanon yöunet typistyvät viiteen tuntiin yössä. 

Tavallisesti puiminen kestää puoliltapäiviltä iltakahdeksaan, jolloin koittaa iltakaste. Yöllä Kartano herää siirtämään viljan kuivaimesta siiloon. Kännykkänsä isäntä näppäilee soimaan kuudelta aamulla. 

> ”Ehkä olen nukkunut, ehkä en. Sitten sama rumba jatkuu.”

”Ehkä olen nukkunut, ehkä en. Sitten sama rumba jatkuu”, Kartano hymähtää.

Nykyään maanviljely on kuin mitä tahansa yrittämistä, joka vaatii sisua ja riskinsietokykyä.

Erikoistutkija Karikallio on tutkinut suomalaisia hyvin pärjänneitä maatilayrittäjiä ja huomannut, että menestyksen takana on usein hyvät talouden- ja riskinhallintataidot sekä uskallus laajentaa ja monipuolistaa yritystä.  

Menestyneet yritykset hyödyntävät muita useammin myös uutta teknologiaa.

”Esimerkiksi älymaatalouden ratkaisuista on apua vaihtelevissa sääolosuhteissa. Ne antavat takuulla paremman sadon tulevaisuudessa”, Karikallio sanoo.

Puintiaikaan unet jäävät vähiin

Antti Kartano näyttää hämmästyttävän paljon nuorelta hiihtäjälegenda __Juha Miedolta__. Myös Kartano hiihti kilpaa vuoteen 2022 asti. Hänen parhaat henkilökohtaiset sijoituksensa ulottuivat parinkymmenen kisaajan joukkoon SM-kisoissa ja Suomen Cupeissa.

Viime vuonna urheilu-ura tuli kuitenkin tiensä päähän ja päätös lopettamisesta sinetöitiin dramaattisesti.

Keväällä raju oksentelu vei Kartanon kuukaudeksi sairaalaan. Huono olo jatkui ja jatkui, mutta lääkärit eivät saaneet selville, mikä miehen munuais- ja maksa-arvoja nosti.

Sairaalareissun päätteeksi Kartano sai koronan. Voimat olivat poissa. Sängyn pohjalla maatessaan viljelijä ei kyennyt muuhun kuin selaamaan koulutusvideoita Youtubesta.

”Kyllä se söi miestä aika lailla, kun olin tottunut menemään ja tekemään. Elämä voi olla pienestä kiinni.”

Voimien elpyessä mies päätti, että oli aika keskittää tekeminen yhteen asiaan. Hän lopetti aktiiviurheilun ja keskittyi täysin perheyritykseensä.

Ratkaisu ei harmita, vaikka Kartano on huomannut, että urheilun kaltaisia äärielämyksiä ei saa työelämästä.


Kilpaura ladulla lujitti luonnetta

Hiihto antoi joka tapauksessa luonteenlujuutta. Siitä on hyötyä alalla, jonka tulevaisuutta leimaavat uhkakuvat.

Suurin niistä on ilmojen vaihtelu. Tänä vuonna kevät oli kylmä, alkukesä kuiva ja loppukesä runsassateinen.

”Sään ääri-ilmiöitä on ollut järjestäen, useampana vuonna”, Kartano sanoo.

Syytöksiä ilmastonmuutoksen edistämisestä kohdistetaan myös maatalousyrittäjien itsensä suuntaan: erityisesti eläinperäisen ruoan tuotanto, peltojen lannoitus ja turvepeltojen raivaus keräävät kritiikkiä.

Erikoistutkija Karikallio kuvailee, että ennen sotaa maanviljely nähtiin lähinnä “valtavana päästönlähteenä ja ympäristön tuhoajana”.

Viljelijä Kartanoa syytökset harmittavat. Hän huomauttaa, että maanviljelijöille esimerkiksi ilmastoviisas yrittäjyys on jo arkea. Moni omistaa lisäksi metsää, joka toimii hiilinieluna. 

Nykyviljelijät myös muokkaavat maitaan vähemmän, kasvattavat pelloillaan useampaa kuin yhtä lajiketta ja vaihtelevat viljelypaikkaa, jolloin tarve käyttää lannoitteita ja kasvinsuojeluaineita on pienempi.
Tätä kutsutaan uudistavaksi viljelyksi, ja pitkällä tähtäimellä viljelijä saa näin paremman sadon.

Myös Kartano kasvattaa maanparannuskasveina muun muassa öljyretikkaa ja auringonkukkaa.

”Auringonkukassa on hyvä tuki. Sen kaveriksi voi laittaa apilaa ja heinää, joka sitoo typpeä ja parantaa maata.” 

Vaikka viljelijät eivät ole päässeet viime vuosina helpolla, Antti Kartano ajattelee, että myös viljelijöillä itsellään on peiliin katsomisen paikka.

”Ei olla ylpeitä siitä, mitä tehdään”, mies pamauttaa. 

Kartanolle maanviljelys on intohimoammatti, jonka ilosanomaa hän haluaa jakaa myös nuoremmille.

Puintiaikaan Kartano tavoittaa yhä saman tunteen kuin lapsena, kun hän pääsi perheensä mukana pellolle. Hän toteaa, ettei häntä saisi istumaan toimistoon kahdeksasta neljään.

”Olen aina tykännyt käsillä tekemisestä.”

Viljelijä muistuttaa, että tulevaisuuden haasteita voi taklata myös itse.

Teknologinen kehitys ja digitalisaatio parantavat ruoantuotannon edellytyksiä ja resurssitehokkuutta. Jatkossa Kartanonkin pelloilla voi kasvaa lajikkeita, jotka kestävät ilmastonmuutoksen aiheuttamat sään ääri-ilmiöt nykyistä paremmin.

Pitenevä kasvukausi voi tuoda pelloille myös täysin uutta viljeltävää. Ei ole mahdottomuus, että Suomesta tulisi joskus vaikkapa viinimaa.
Tärkeintä on, että viljelijät kouluttavat itseään muutosten varalle.

Antti Kartano on hakenut oppia ProAgrian, S-ryhmän ja LähiTapiolan yhteistyössä järjestämistä Tulevaisuusvalmennuksista. Koulutukset käsittelevät muun muassa ilmastoasioita, asiakasymmärrystä sekä johtamista ja strategiaa.

”Parasta koulutuksissa oli verkostoituminen, mutta jatkoa ajatellen oli kiinnostavaa kuunnella johtamisesta ja strategiasta. Vielä en johda tilallani juuri muuta kuin itseäni ja isääni”, Kartano sanoo ja naurahtaa.

Haaveena on, että hän saisi kehitettyä tilaa harkitusti.

Yksityiselämänsä unelmista Kartano puhuu varovaisesti. Hän toivoo, että tila säilyisi suvussa. Kenties tulevaisuudessa sitä johtaisi oma lapsi. 

Viljelijät, olkaa ylpeitä!

Lokakuussa Kartanon vasta muokatun pellon laidalla näyttää aivan erilaiselta kuin kesällä.

Sama pelto, jossa kasvoi vielä syyskuussa okran väristä, vyötärölle ulottuvaa kauraa, on nyt tasaista, harmaata savimaata.

Saappaissaan savessa seisova Kartano vaikuttaa sen sijaan helpottuneelta.
Hartiat, jotka olivat vielä elokuun epävarmuudessa nousseet korviin, ovat nyt laskeutuneet aavistuksen alemmas.

Epävarmuuden ja sateiden keskellä ahertaneet Kartanot saivat lopulta puhdaskaurasta tavanomaisen sadon. Isän ja pojan yhteinen ponnistus kannatti.

”Tämä oli työvoitto”, Antti Kartano sanoo. 

Koko Suomen mittakaavalla satokauden lopputulos on heikompi.

Luonnonvarakeskuksen syyskuun viljasatoarvion mukaan viljaa saadaan tänä vuonna 2,9 miljardia kiloa, mikä on viidenneksen pienempi kuin viime vuoden viljasato.

Antti Kartanon syyskuussa puima vilja päätyi suomalaisten ostoskoriin jo lokakuun aikana. Viljan matka pellolta kauppaan kesti siis vain kaksi viikkoa. Tahti oli rivakka.

> ”Ei ole itsestäänselvyys, että meillä on puhdasta, kotimaista ruokaa.”

”Jatkuva jännitys kuuluu työn luonteeseen. Mutta toivon, että ihmiset ymmärtävät, että ei ole itsestäänselvyys, että meillä on puhdasta, kotimaista ruokaa”, Kartano sanoo.

Marras-joulukuussa koittaa viimein hetki, jolloin viljelijä ripustaa työhanskat naulaan. Vuoden työt ovat takana, joten on aika ottaa rennommin.

Lomalla Kartano pakkaa sukset autoonsa ja suuntaa Lappiin. Latuja sivakoidessaan hän ehtii pohtia asioita rauhassa.

”Uskoa tulevaisuuteen pitää olla, vaikka takana olisi kuinka huono vuosi. Maanviljelys on ammatti, jossa pellolle pääsyn into tulee aina, kun kevätaurinko alkaa paistaa.”

Jännitys kuuluu viljelijän arkeen

Kuvassa tiskin takana Lappeenrannan Original Sokos Hotel Lappeen aamiaishoitaja Satu Nuppola.

yovuorossa verkko paakuva 2400x1350

Satu Nuppola on hotelliaamiaisten ammattilainen, jonka päivä alkaa aamuneljältä myös vapaalla

__Millainen elämänrytmi sinulla on? __

“Rauhoitun illalla tosi aikaisin. Menen sänkyyn noin kello 20, lueskelen vähän aikaa ja nukahdan heti. Aamulla herään neljän maissa, sillä tykkään valmistautua rauhassa päivään ja juoda kahvia. 

Kun vuoro iltapäivällä päättyy, touhuan koko päivän enkä nuku päiväunia.”

__Miten työpäiväsi lähtee käyntiin? __

“Työvuoroni alkaa kuudelta, mutta tulen työpaikalle puoli kuuden maissa. Kyselen yörespalta, paljonko meillä on asukkaita ja onko aamiaista tilattu huoneisiin. Otan vastaanotosta asukaslistat ja haen aamiaissalista kahvia.

Mietin tulevaa päivää ennen kuin alan touhuamaan. Katson, että aamiaispöytä on kunnossa ja kauniisti aseteltu. 

On kiva aloittaa aamu rauhassa. Kun ensimmäiset asiakkaat tulevat kuudelta syömään, tiedän kaiken olevan valmista.”

__Mitä muuta työhösi kuuluu? __

“Normaalia asiakaspalvelua, siivoamista ja tiskaamista. Lisäksi katson päivän päätteeksi työvuoromiehitykset kuntoon seuraavaa päivää varten. Huolehdin yhdessä keittiöpäällikön kanssa myös siitä, että aamiaisemme on hotelliketjumme vaatimustason mukainen.  

Minulle on tärkeää ylläpitää paikallisuutta aamiaispöydässämme. Varmistan aina, että tarjolla on itse tehtyjä tuotteitamme, lohitahnaa ja Sadun sinappia. Sadun sinapin toin mukanani vuosia sitten, ja se tehdään äitini reseptillä. Olen ylpeä siitä, että leipämme tulevat paikallisesta leipomosta Rikkilän leivästä, jonne neuvon asiakkaitamme ostoksille.”


__Miten olet päätynyt tällaiseen työhön ja työaikaan?__ 

“Olen tullut Original Sokos Hotel Lappeeseen töihin vuonna 1988. Olin välillä pari vuotta muualla töissä, ja tulin takaisin vuonna 1997. Viime vuonna tuli 25 vuotta täyteen Lappeessa. Aamiaishoitajana olen ollut viitisentoista vuotta. Koska olen aamuihminen, aikaisin herääminen sopii minulle hyvin.  

Lisäksi hotellimaailma on tosi kiehtova. Viihdyn, koska täällä ei ole kahta samanlaista päivää. Täällä tapahtuu koko ajan ja on hektistäkin, mutta se on ihanaa.”

__Miten rentoudut vapaa-ajallasi? __

“Vapaapäivinäkin sisäinen kelloni herättää minut, mutta en ole pyrkinyt eroon siitä. On hyvä, että rytmi säilyy.

Minulla on isoäitini häälahjaksi saama Arabian Kesäkukka-sarjan kuppi, josta juon vapaapäivinäni tolkuttoman määrän kahvia. Rakastan kiireettömiä aamuhetkiä. Päiväksi lähden sienimetsään, marjastamaan tai talvisin avantouimaan.  

Olen paljon yksin hektisen työn vastapainoksi. Siskoni perheen rescue-koira Dyny on minulle hyvin tärkeä. Liikun ja ulkoilen sen kanssa.”  


2400x1350

Marin perheen joulu maksaa 574 euroa – juhlabudjetti karttuu läpi vuoden

”Joulu on minulle tärkeä asia, johon haluan panostaa.  Perheeseeni kuuluu mies ja aikuinen lapsi. Vielä muutama vuosi sitten joulun suunnittelu oli meillä aika erilaista kuin nykyään. 

Silloin keräsin listaa siitä, kenelle lahjoja aiotaan ostaa ja minkä hintaisia ne suunnilleen voisivat olla. Sitä ei kuitenkaan mietitty, millä rahoilla lahjat maksetaan. Emme seuranneet budjetin toteutumista tarkasti, emmekä eritelleet, paljonko rahaa käytämme jouluruokiin tai vaikka joulun ajan matkustamiseen.

Joulun menoista oli vaikea pysyä perillä, koska maksoimme ostoksia sekaisin pankki- ja luottokorteilla.  Tyypillisesti teimme Prismassa yhdet isommat jouluostokset, jotka maksettiin luotolla, kun yhteisellä taloustilillämme ei ollut satoja euroja ylimääräistä joulukuuta varten. Luottoa maksettiin sitä mukaa pois, kun taloustilanne antoi periksi.

Muutama vuosi sitten totesin, että meillä oli useampi laina, luottokortteja ja osamaksusopimuksiakin. Totesin, että jos jatkamme samaa rataa, on meillä pian enemmän lyhennyksiä kuin tuloja. Siihen piti tehdä muutos. Aloimme maksaa luottoja pois ja säästää puskuria pahan päivän varalle.

Nykyään meillä on selkeä joulubudjetti: 574 euroa lahjoihin ja ruokiin. Sen verran käytimme jouluun vuonna 2021. Vuonna 2022 perustin erillisen joulutilin, jolle siirsimme tammikuusta marraskuuhun joka kuukausi 54 euroa heti palkkapäivänä. Näin saimme joulun budjetin säästöön jo etukäteen. Samoin olemme tehneet tänäkin vuonna.

Haluan pitää joulun kulut erillään muista kuluista, jotta budjetissa pysymistä olisi helppo seurata. Siksi maksan kaikki joulun viettoon liittyvät ostokset luottokortilla. Lyhennän niihin liittyvän luottosaldon joulutilille säästetyillä rahoilla. Voin tehdä sen verkkopankissa jo kaupan parkkipaikalla.

Tavallaan systeemimme on kuin osamaksu, jota maksamme itsellemme etukäteen. Nykyään pystyn nauttimaan joulusta enemmän, kun en joudu aattona miettimään sitä, että lasku tästä kaikesta tulee tammikuussa.”


Lue myös

Jani Toivola keltaisen taustan edessä värikkäässä paidassa ja lippalakissa.

YH0423 viisaatsanat verkko paakuva 2400x1350

”Suun voi avata, vaikka sydän hakkaa ja kädet tärisevät” – Jani Toivola kertoo, miten pelko on auttanut häntä eteenpäin

”Minulle pelko on osa rohkeutta. Minut voi nähdä ulkopuolelta rohkeana tienraivaajana, mutta olen arka ja pelokas ihminen. Ainoa ulospääsy pelosta on uskallus mennä sen läpi. Ymmärsin tämän lapsena, kun olin erilainen ja siksi koulukiusattu.

Sydän voi hakata ja kädet täristä, mutta silti voi uskaltaa avata suunsa ja vaatia oikeutta olla olemassa kuten kaikki muutkin.

Elämäni merkittävimmät käänteet ovat tapahtuneet, kun olen kohdannut pelkojani. Pelon kautta minulle on avautunut tilaa ja kaipaamiani mahdollisuuksia.

> ”Vaikeneminen on helppo valinta, kun keskusteluun osallistuminen pelottaa.”

Vaikeneminen on helppo valinta, kun keskusteluun osallistuminen pelottaa, mutta tässä ajassa meillä ei ole varaa olla hiljaa.
Jos itselle tärkeät arvot joutuvat tallotuiksi tai ihmisiä kohdellaan tavalla, johon ei usko, on avattava suu.” 


Pelko

”Kukaan meistä ei voi tunnistaa tai löytää itseään tyhjyydessä, vaan siihen tarvitaan peilejä. Lapsuuteni ja nuoruuteni Suomessa tummaihoiselle ei löytynyt yhteiskunnasta peilejä, joiden kautta olisin nähnyt itseni ja kokenut olevani osa yhteisöä.

On hyvä pohtia minkälaista olisi elää, jos ei koskaan näkisi itseään muissa: sanomalehdissä tai televisiossa ei annettaisi ääntä näköisillesi ihmisille, tai edustamaasi näkökulmaa ei tuotaisi esille. Peileillä on valtava merkitys.

Peilien puute on sama kuin hiljaisuus. Rasismia ja syrjintää kokeneet ihmiset sanovat hiljaisuuden olevan sanoja ja tekoja satuttavampaa. Hiljaisuudessa kasvaminen jättää näköalattomaksi ja eniten yksin, kun kukaan ei puolusta tai puutu.

Peili voi olla myös sitä, että sen erilaisuus avaa minussa jotain uutta.”

Peili

”Tämä aika on monin tavoin haastavaa ja vaatii meiltä kykyä asettua toinen toistemme asemaan. 

Empatia on tärkeä työkalu siltojen rakentamisessa, sillä me kaikki elämme erilaisissa todellisuuksissa, eivätkä tilanteet näyttäydy meille samanlaisina.

Miten helposti käykään niin, että neuvotaan muita oman kokemuksen kautta, vaikka pitäisi enemmän vain kuunnella ja ottaa vastaan.

> Kyky empatiaan ei saa johtaa ovimattona olemiseen tai omien rajojen ylittämiseen.

Opin politiikassa sen, että asiat eivät mene eteenpäin, jos ei pysty yhteistyöhön. Kyky empatiaan ei saa johtaa ovimattona olemiseen tai omien rajojen ylittämiseen. Yhteisiä nimittäjiä löytyy jokaisen kanssa, vaikka arvomaailma olisi erilainen.”


Empatia

”Minulle tummana suomalaisena vallan vastuu korostuu, eikä se saisi jäädä poliittisen valtataistelun jalkoihin.  

Jos ajattelen yhteiskunnan keskusteluilmapiiriä, valtaapitävät ovat epäonnistuneet puhumaan niille, jotka kokevat Suomessa rasismia ja syrjintää.

Kuka auttaa meitä palauttamaan luottamuksen siihen valtaan tai niihin ihmisiin, jotka ovat sanoneet todella loukkaavia asioita? Meille se näyttää siltä, että rumimpia puhunut saa jäädä pöytään ja me jäämme ulkopuolelle.

Jos puhumme eriarvoisuudesta, on tärkeää tuoda näkyväksi se ryhmä, kenen asemasta, alistamisesta tai sortamisesta puhutaan. Valta etäännyttää, eivätkä kaukaa lausutut faktat ole kosketuksissa ihmisiin.”

Valta

”Uudessa sukupolvessa on aina toivo, ja näen sen myös omassa elämässäni. Me kannamme kansakuntana tiettyä puhumattomuuden taakkaa, mutta vaikeneminen ei ole vaihtoehto.

Olen ymmärtänyt tämän erityisesti tyttäreni kautta. Tuntuu järkyttävältä, että torjuisin hänen kysymyksensä tai pelkonsa puhumattomuudella.

Olen kiertänyt paljon kouluja ja uskallan sanoa, että uusi sukupolvi syntyy aina toiveikkaana. Teini-iän kynnyksellä nuoret alkavat peilata maailmaa, josta tulee signaaleja vahvimpien, äänekkäimpien tai enemmistöjen pärjäämisestä.

Hoemme liian itsestään selvästi, että lapset luovat paremman tulevaisuuden, mutta eivät he elä tyhjiössä. Meidän on oltava peilejä uudelle.

Toivo ei pysy hengissä uudessa sukupolvessa itsekseen, vaan se vaatii ympäristön, joka kantaa samaa muutosta.”   

Uusi sukupolvi

__Jani Toivola__

### KUKA?
46-vuotias näyttelijä, ohjaaja ja kirjailija sekä yhteiskunnallinen vaikuttaja. Suomen ensimmäinen tummaihoinen kansanedustaja (2011—2019). 

### ASUU
Helsingissä 10-vuotiaan tyttärensä kanssa.

### AJANKOHTAISTA
Toivola esiintyy yhdessä __Roderick Kabangan__ kanssa Teatteri Jurkan näytelmässä Isobroidi/Pikkubroidi.

### LASTENKIRJA
*Poika ja rohkeusloikka* julkaistiin huhtikuussa.

Mitä Retuperän WBK:n konsertissa tapahtuu?

Lisää aiheesta

Uusimmat