Taksikuski kuulee kaiken - Yhteishyvä

Taksikuski kuulee kaiken

Matti Sirén

Matti Sirén jäi eläkkeelle taksikuskin työstä, mutta palasi töihin myöhemmin. Lääkäri myönsi Matille lain salliman jatkotaksiluvan. "Vaimoni oli pyörätuolissa 15 vuotta, hoidin häntä kotona. Hän kuoli juhannuspäivänä 2014. Mieluummin minä töissä olen kuin yksin kotona."

Taksikuskeja kutsutaan usein "kansan sijaispsykologeiksi", sillä asiakkaat puhuvat heille kaikenlaisia asioita. Asiakkaiden salaisuuksia ei kuitenkaan kerrota muille, sillä kuskeja sitoo ammattikunnan oma herrasmiesmäinen vaitiololupaus.

Jaa Somessa
Teksti
Meri Eskola
Kuvat
SOK

Kun pikkujoulukausi alkaa lokakuun lopussa, takseihin ilmestyvät amatöörit, jullikat ja tyttöporukat, kertoo yli 40 vuotta taksia ajanut helsinkiläinen Matti Sirén.

"Sanomme poikien kanssa leikillisesti, että pikkujoulut tuovat meille 'amatöörijuoppoja'. He ovat asiakkaita, jotka juovat alkoholia vain silloin, kun työnantaja tarjoaa. He eivät ole tottuneet juomiseen, joten voivat helposti pahoin tai sammuvat autoon."

Onneksi tämä ei ole koko pikkujouluajan kuva, sillä asiakkaissa on paljon myös iloisella tuulella olevia nuorisojoukkoja. Jotkut eivät tosin millään haluaisi uskoa, että yhteen henkilöautoon mahtuu vain neljä asiakasta.

"Nuoret lähtevät nykyään baareihin myöhemmin kuin ennen. He ovat ihan asiallisia kyydittäviä. Ääntä heistä kyllä lähtee, mutta kyytiin voi aina ottaa. Kyllä sen kikatuksen kestää."

Ikävimpiä ovat asiakkaat, joita taksikuskit kutsuvat 'jullikoiksi'. Nämä ottavat jalat alleen, kun maksun aika koittaa.

"Kyyti on silloin minulle taloudellisesti hukka-ajo. Etukäteen ei pysty arvioimaan, kuka on jullikka. Enimmäkseen taksikansa on kuitenkin rehellistä", Sirén vakuuttaa.

Avioriitoja ja pikkujouluseksiä

Matti Sirén on ajanut taksia yli 20 vuotta yövuorossa. Hänen asiakkaansa ovat "enemmän tai vähemmän humalassa", mutta hankaluuksia ei ole ollut. Penkkiin sammuneetkin on saatu hereille viimeistään poliisivoimin.

Ainoastaan humalaiset avioparit saattavat ryhtyä pikkujouluaikaan tappelemaan taksissa.

"Joskus joudun keskeyttämään riidan ja pysäyttämään auton. Heti, kun pari on ulkona, kädet alkavat taas heilua. Silloin on vain parempi ajaa pois."

Erityisesti Sirénin mieleen on jäänyt nuori miesasiakas, joka halusi kyydin Helsingistä Turkuun. Hän jopa maksoi kaiken etukäteen. Heti lähdön jälkeen asiakas nukahti etupenkille.

"Kun lähestyimme Turkua, kysyin osoitetta. Nuorukainen pamauttikin minua unissaan kädellä kasvoihin. Soitin poliisit paikalle ja varoitin naispoliisia. Tämä ei kuitenkaan uskonut minua, joten asiakas pamautti häntäkin. Lopulta mies saatiin hereille, ja vein hänet kotiin", Sirén sanoo ja hymyilee yhä muistolle.

Taksikuskit ovat sitoutuneet noudattamaan ammattikunnan omaa herrasmiesmäistä vaitiololupausta: asiakkaiden asioista ei kerrota kenellekään muulle. Matti Sirén myöntää, että matkan aikana takapenkiltä kyllä kuulee kaikenlaista, mutta jutut menevät "toisesta korvasta sisään, ja toisesta ulos".

Monet miesasiakkaat haluavat keskustella ajettavasta reitistä, ja yksinäiset vanhukset puolestaan juttelevat kaikesta mahdollisesta. Pikkujouluasiakkaat kertovat usein, että juhlissa oli hyvät tarjoilut.

"Ja sitten on niitä, jotka eivät pysty sanomaan kuin osoitteensa."

Sirén ei koskaan aloita itse juttelua asiakkaan kanssa.

"Minua ei haittaa, jos asiakas on hiljainen. Jos hän haluaa jutella, juttelen.  Politiikkaa ja uskontoa en ymmärrä laisinkaan, joten ne keskustelut lopetan. Jalkapallosta ja jääkiekosta saatan puhua varoen, ja ensin pitää selvittää asiakkaan kannattama joukkue."

Pikkujoulukausi on kuuluisa myös villeistä työpaikkaromansseista. Näkyykö tämä taksin takapenkilläkin?

"Tämä on omasta sietokyvystä kiinni. Koskaan en ole joutunut heittämään ketään ulos liian läheisyyden takia. Yritän pitää katseen tiessä", Sirén sanoo.

Julkaistu: 26.10.2015
Muokattu: 4.12.2018
Jaa Somessa