”Kun aloimme puhua vauvasta, olin opiskelija ja mieheni oli kokopäivätyössä. Päätimme, että emme jäisi odottamaan valmistumista tai vakitöitä, koska elämäntilanteemme oli muuten hyvä.
Kävimme jo suunnitteluvaiheessa läpi talouttamme. Listasimme tulot ja kuitteihin perustuvat menot parin kuukauden ajalta Exceliin. Sen pohjalta laskimme, paljonko rahaa tarvittaisiin ja mistä voisimme tinkiä.
Säästömme kuluivat omakotitaloon, jonka ostimme noin kuukausi sen jälkeen, kun olin tehnyt positiivisen raskaustestin. Halusimme kasvattaa lapsen omakotitalossa. Lisäksi lainan lyhentäminen on meille edullisempaa kuin vuokran maksaminen.
Jo raskausaikana karsimme menot minimiin. Oma lentopalloharrastukseni jäi raskauden myötä tauolle. Kuntosalikortitkin voitiin lakkauttaa, kun mieheni rakensi autotalliin kuntosalin. Välineet hän haali kirppareilta.
Kävimme talouttamme läpi jo raskautta suunniteltaessa.
Vauvan syntymää edeltävänä keväänä tein paljon töitä vaatekaupassa ja tiimiyrittäjänä. Mieheni sai pienen palkankorotuksen. Säästöjä ei silti kertynyt, koska lisätulot menivät vauvan ja kodin hankintoihin. Ostimme vauvan tarvikkeet ja vaatteet pääosin käytettyinä, jotain saimme mummolan ullakolta. Rattaat ja turvakaukalon ostimme uutena.
Siihen emme osanneet varautua, että imetys ei onnistunut. Korvikkeeseen meni 100–200 euroa kuukaudessa. Onneksi pystyimme tiukkoina hetkinä turvautumaan luottokortteihin. Lisäksi pystyin yrittäjänä ottamaan ylimääräisiä asiakkaita, ja esimerkiksi nettisivuja tekemällä sain kasaan tarvittavia lisäsatasia.
Valmistuin vanhempainvapaalla yrittäjyyden ja tiimijohtamisen tradenomiksi. Kun lapsi oli kahdeksan kuukauden ikäinen, aloitin oman alan työt. Siinä vaiheessa puolisoni jäi vanhempainvapaalle. Otimme asuntolainasta viiden kuukauden lyhennysvapaan, jotta saimme luottokorttivelat maksettua ja hoidettua muutamia isompia hankintoja.
Nyt lapsi on osa-aikaisesti päivähoidossa ja minä täysipäiväisesti töissä. Mieheni opiskelee. Raha-asiat stressaavat edelleen, ja arki on kiireistä, mutta luotan siihen, että asiat ovat järjesteltävissä.”
